Kunnanvaltuusto, kokous 13.6.2022

Perustelut

Kunnanhallitus 22.10.2018, 263 §

Fyrklöver Invest Oy esittää 6.6.2018 saapuneella hakemuksella ranta-asemakaavan laatimisen aloittamista kiinteistöjen Kemiläisenvaara (498–401–150–23) ja Törmänrakka (498–401–150–25) alueelle.

Ranta-asemakaavan laadinnan maankäytöllisenä tavoitteena on osoittaa väljä loma-asuntojen alue Kemiläisenvaaran länsirinteelle. Tavoite poikkeaa voimassa olevasta Olos–Särkijärvi–Toras-Sieppi - osayleiskaavasta, jossa alue on maankäytön osalta merkitty M, maa- ja metsätalousalueeksi. Yhtiö esittää perusteluiksi ranta-asemakaavan laatimiseksi mm.

• suunniteltu kaava-alue hyödyntää olemassa olevaa infraa palveluiden läheisyydessä
• Torassieppiin vievän suunnitteilla olevan uuden kunnallistekniikan jätevesiverkoston kannattavuus paranee
• suhteellisen vähäinen ja kohtuullinen uudisrakentaminen, enintään 12 rakennuspaikkaa n. 25 ha:n alueelle
• kaavoituksen lähtökohtajana on luonnonarvojen säilyttäminen ja rakentaminen osalta maisemaa kunnioittava väljä rakentamistapa
• investorinäkökulma, kiinteistönomistajat tullevat itse toteuttamaan infran lisäksi esim. kausityöntekijöitä varten loma-asuntokohteita ko. alueelle
• alueen sijainti on erinomainen suhteessa Lapin matkailun kasvuun ja kehitykseen.

Yhtiö esittää kaavan laatijaksi Arkkitehtitoimisto Jarmo Lokio Oy:tä, joka on 6.6.2018 toimittanut kehittämissuunnitelman vuodelta 2015 ja 25.9.2018 osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) vireilletulosta päättämistä varten.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on selostettu mm. suunnittelutilanne, kaavoitustyön tavoite, alueen olosuhteet, arvioitavat vaikutukset ja kaavaratkaisun perustelut, osalliset, osallistuminen ja aikataulu. Tavoitteena on, että kaava saadaan keväällä 2019 valtuuston käsittelyyn.

Osallisiksi on merkitty mm. viranomaiset ja maanomistajat sekä paliskunta. Viranomaisina mainitaan kunta, ELY-keskus, Lapin liitto, Lapin pelastuslaitos, Museovirasto, Lapin sairaanhoitopiiri ja yhdyskuntatekniikan osalta myös Muonion Sähköosuuskunta.

Lainsäädäntö ja kunnan säännöt

Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Maanomistajan tulee toimittaa kaavan laadinnan yhteydessä syntynyt pohjakartta kunnan säilytettäväksi ja käytettäväksi osana kunnan kartta-aineistoa. (Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja 74 §)

Kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tulee laatia riittävän aikaisessa vaiheessa suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Vuorovaikutteiseen suunnitteluun liittyviä menettelytapoja valittaessa on maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden kannalta kiinnitettävä huomiota erityisesti kaavoitettavaan alueeseen, kaavan vaikutusalueen laajuuteen, suunnitteilla olevien maankäyttömuutosten merkittävyyteen ja osallisten määrään.

Tiedottamis- ja osallistumismenetelmät tulee valita siten, että kaikki osalliset on mahdollista tavoittaa ja tarjota näille riittävän ajoissa riittävät mahdollisuudet valmisteluun osallistumiseen.

Kunta voi esittää maanomistajalle osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat huomautuksensa ja ehdotuksensa suunnitelman täydentämiseksi. Varmistaakseen suunnitelman riittävyyden kunta voi neuvotella asiasta Lapin ELY-keskuksen kanssa ja osallisilla on mahdollisuus kaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka esittää ELY-keskukselle neuvottelun käymistä suunnitelman riittävyydestä.

Osallisilla tarkoitetaan alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisten ja kuntalaisten tiedonsaannin parantamiseksi vireilletulosta tiedottamisen yhteydessä tulee tiedottaa myös kaavoituksen suunnitellusta aikataulusta.

Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa vähintään siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan ja tällöin vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

Kaavan hyväksyy valtuusto ja hallintosäännön mukaan kaavoitusviranomaisena toimii hallitus.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.9.2018 toimitetaan esityslistan ohessa. 

Ehdotus kunnanjohtaja

Kunnanhallitus merkitsee Kemiläisenvaaran ja Törmänrakan ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi ja kuuluttaa vireilletulon.

Päätös          

Hallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.

__

Kunnanhallitus 26.10.2020

Kaavanlaatija on 30.9.2020 toimittanut valmisteluaineistona kaavakarttaluonnoksen ja –selostuksen. Asemakaavan toteuttamisesta todetaan, että tieyhteydet ja kunnallistekniikka toteutetaan vuosien 2020 ja 2021 aikana, jonka jälkeen lomarakentaminen toteutuu tonttien myynnin edistymisen mukaan.

Kaavoitettava alue sijaitsee Pallaksen-, Kemiläisentien ja Särkijärven välisellä alueella Passisen metsätien varressa. Suunnittelualue rajautuu idässä Pahtajärveen. Pientä soistunutta järveä ympäröi yleiskaavassa geologisesti arvokkaaksi osoitettu kivirakka-alue. Järvestä lähtee pieni puro, joka laskee länteen alueen poikki. Suunnittelualue on pääasiassa suhteellisen voimakkaasti harvennettua kivikkoista mäntyvaltaista kangasmetsää. Suunnittelualueen lounais- ja luoteispuolella kulkee moottorikelkkareitti pohjois-länsi-suunnassa. Lisäksi alueen luoteisosassa sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Se on pienen tulisijallisen torpan aluskasvillisuuden peittämät jäännökset. Torppa on toiminut vielä 1900-luvun alkupuolella postinkantajan yöpymispaikkana.

Suunnittelualueen suhteellisen pienen koon vuoksi erillistä luontoselvitystä ei ole ollut tarkoituksenmukaista laatia. Analysoinnissa ja vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty ja referoitu Olos-Särkijärvi-Toras-Siepi osayliskaavoituksen yhteydessä laadittuja ympäristöselvityksiä. Niitä on täydennetty kaavanlaatijan maastokäynneillä tehdyillä havainnoilla ja kuvamateriaalilla.

Asemakaavoitettavalla alueella ei ole vakituista asutusta ja lähietäisyydellä sijaitsee harvalukuista loma-asutusta. Suunnittelualueella ei ole palveluita, tärkeimmät julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat kuntakeskuksessa n. 15 km:n etäisyydellä.

Kaavoitettava alue on yksityisessä omistuksessa ja koostuu kahdesta kiinteistöstä. Kaava- alue rajautuu Metsähallituksen maa-alueisiin ja yksityisten omistamiin kiinteistöihin. Kunta tekee tarpeellisilta osin maanomistajien kanssa MRL § 91 b:n mukaiset maankäyttösopimukset.

Voimassa olevassa Tunturi-Lapin maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaava-alueen ja Pallaksentien pohjoispuolella sijaitsee matkailupalvelujen alue (RM).

Kaavan suunnittelualue sijaitsee Olos-Särkijärvi-Toras-Sieppi oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella ja alue on maa- ja metsätalousaluetta (M). Alueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös ja arvokas harjualue. Kaava-alueen luoteisosan läpi kulkee moottorikelkka- ja koiravaljakkoreitin yhteystarve. Itäosassa suunnittelualuetta sijaitsee pienikokoinen Pahtajärvi, jonka pinta-alasta noin 1/3- osa sijaitsee suunnittelualueella.

Asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa 11 loma-asuntorakentamiseen soveltuvaa tonttia ja yksi omakotirakentamiseen soveltuva tontti väljästi Passisen metsätien varteen maisema- ja luontoarvot huomioiden. Alueella sijaitsee myös yksi asuinrakennuspaikka, jolle on myönnetty suunnittelutarveratkaisu v. 2018.

Alueelle muodostuu 11 uutta lomarakennuspaikkaa, yht. 3800 k-m² ja yksi erillispientalojen rakennuspaikka, yht. 300 k-m². Elinoloihin ja elinympäristöön ei asemakaavan laadinnalla aiheuteta vähäistä suurempaa vaikutusta. Kokonaisrakennusoikeutta alueelle muodostuu 4 100 k-m². Kun uuden asemakaavan pinta-ala on 25,4 ha, muodostuu aluetehokkuudeksi tällöin e=0,02.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:ssä säädetään, miten MRL 62 §:ssä tarkoitettu vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa järjestetään: Tilaisuuden varaaminen mielipiteen esittämiseen voidaan tehdä asettamalla valmistelu­aineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tilaisuuden varaamisesta ilmoi­tetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Ilmoitus on aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. Lausuntojen pyytämisestä säädetään asetuksen 28 §:ssä.

Luonnos kaavaselotuksesta ja -kartasta 30.9.202 toimitetaan esityslistan ohessa. 

Perustelut

Kutunivan ranta-asemakaavan valmisteluaineisto pidettiin nähtävänä 21.1.2021–22.2.2021 ja kaavaluonnoksesta toimitettiin viisi lausuntoa, mielipiteitä ei esitetty.

Lapin ELY-keskus toteaa 1.3.2021 lausunnossaan mm. että MRL:n 66 §:n 2 momentin mukaan valmisteltaessa kaavaa, joka koskee vaikutukseltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asioita tai joka on valtion viranomaisten toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, kunnan on oltava yhteydessä ELY-keskukseen. Kaavoitusmenettelyssä tulee tunnistaa se, onko suunnittelussa mukana olevassa kaavahankkeessa käsiteltävänä asioita, joiden vuoksi voi olla tarpeen järjestää viranomaisneuvottelu. Kunnalla on lisäksi mahdollisuus järjestää tarvittaessa vapaaehtoisia kaavaneuvotteluja. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan yleiskaavasta esitettävien poikkeamien vuoksi sekä kaavamuotoilua koskevan kysymyksen osalta vapaaehtoinen kaavaneuvottelu edistäisi MRL:n kaavoitukselle asettamien tavoitteiden toteutumista kokonaisuutena.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaavaehdotuksessa tulee tunnistaa, ottaa huomioon ja edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Vaikutusten arviointia voi selostuksessa täsmentää, millä tavalla kaavamerkinnät tai –määräykset toteuttavat em. tavoitteita.

Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, siellä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, vesialue, arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma ja ohjeellisia reittimerkintöjä. Maakuntakaava ei ole voimassa osayleiskaava-alueella, mutta se ohjaa muutettaessa asemakaavaa. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu mm. matkailukeskuksen välittömään läheisyyteen ja alueelle on osoitettu reittejä. ELY-keskus katsoo, että kaavaselostuksessa on virheellisesti todettu, että asemakaavaratkaisu toteuttaa osayleiskaavassa osoitettua maankäyttöä lukuun ottamatta reittien yhteystarvetta. Asuinrakentamisen osoittaminen maa- ja metsätalousmaalle ei toteuta voimassa olevaa osayleiskaavaa, minkä vuoksi poikkeaminen sen tavoitteista tulee tuoda selkeästi esille ja perustella mahdollisuus poikkeamiseen. Valmisteluaineistosta ei käy ilmi, miten uusien asuinrakentamiseen osoitettavien alueiden sähkö-, viemäri- ym. johtotarpeet on tarkoitus toteuttaa suunnittelualueen sisällä; aluevaraukset tulisi merkitä kaavakartalle.

Ohjeellisten reittien osalta Lapin ELY-keskus toteaa, että osayleiskaavassa merkinnät ovat varsin lähellä toisiaan, mutta tarkemmassa suunnittelussa merkinnät tulee erottaa käyttötarkoituksen perusteella. Valmisteluaineistosta puuttuu ohjeellisen koiravaljakkoreitin huomioiminen. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaava-asiakirjoja tulee täydentää näiltä osin.

Geologisten muodostumien osalta ELY-keskus esittää, että luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta ja luonnonmaiseman vaalimisen näkökulmasta luontokohteiden tulisi sijaita kokonaan MY-alueella. Rakka-alueeseen liittyvien suojeluarvojen turvaamista edistäisi paremmin rajaamalla RA-aluetta pois Ge-1 alueelta. Asiakirjoja tulee täydentää ja täsmentää perustelujen osalta.

Kaavamuodosta ELY-keskus toteaa, että ranta-asemakaava on MRL:n 73 §:n mukaisesti tarkoitettu pääasiassa tavanomaisen loma-asutuksen järjestämiseen ranta-alueella. ELY-keskus huomauttaa, että kaavaluonnos on laadittu asemakaavanluonteisesti ja alueelle sijoittuva Pahtajärvi on verrattain pieni vesistöalue. Kuntaa pyydetään vielä harkitsemaan, onko ranta-asemakaava oikea suunnitteluväline.

Lapin liitto toteaa 26.1.2021 lausunnossaan, että ranta-asemakaavan valmisteluaineisto sopeutuu Tunturi-Lapin maakuntakaavan kokonaisuuteen.

Tornionlaakson museon 25.2.2021 näkemyksen mukaan maankäytön muutos on huomattava kyseisellä alueella, vaikka laajempaa aluetta tarkasteltaessa muutos jäisi vähäiseksi. Lausunnossa esitetään, että rajaamalla rakennusalat pienemmiksi ja lähemmäs kaavassa osoitettuja katuyhteyksiä rakennettu alue jäisi pienemmäksi, liikenneyhteydet lyhyemmiksi ja kaavoitettavalle alueelle enemmän rakentamatonta metsäaluetta.

Metsähallituksella ei ole 26.2.2021 huomauttamista ranta-asemakaavan valmisteluaineistosta.

Muonion paliskunta toteaa 4.3.2021 lausunnossaan, että Kemiläinen on keskeistä laidunaluetta ja se suhtautuu kriittisesti rakentamiseen. Alueella tehdään aktiivisesti porotöitä. Vapaa-ajan asuntojen osalta paliskunta ei ole velvollinen suojaamaan rakennuksia tai rakenteita poroilta.

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, mm. että kaava-asiakirjoja täydennetään ja korjataan Lapin ELY-keskuksen lausunnon pohjalta. Torrnionlaakson museon esitykseen todetaan, rakennuspaikkojen suuri koko on vetovoimatekijä, jolla rakennuspaikan omistaja voi varmistua omasta rauhasta.

Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville MRL 65 §:n mukaan. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavaehdotus on pidettävä julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan (MRA 27 §).

Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus esittää mielipiteensä kaavaehdotuksesta (muistutus) ja se on toimitettava kuntaan ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Lausuntojen pyytämisestä säädetään MRL 28 §:ssä.

Kaavakarttaehdotus ja –selostus, päivitetty OAS (9.8.2021) sekä kaavanlaatijan vastine (9.8.2021) toimitetaan esityslistan ohessa.

Perustelut

Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä 9.12.2021–7.1.2022. Kuntaan saapui neljä lausuntoa, mutta ei yhtään muistutusta.

Lapin ELY-keskus toteaa 7.1.2022 lasunnossaan, että ranta-asemakaava on MRL:n 73 §:n mukaisesti tarkoitettu pääasiassa tavanomaisen loma-asutuksen järjestämiseen ranta-alueelle. ELY-keskus huomauttaa edelleen, että ranta-asemakaava on laadittu asemakaavanluonteisesti. Kaava-alueen koillisosaan sijoittuva Pahtajärvi on verrattain pieni vesistöalue ja kaavalla osoitetaan asuin- tai lomarakentamista käytännössä kokonaan ranta-alueen ulkopuolelle. ELY-keskus näkemyksen mukaan ranta- asemakaava ei ole oikea suunnitteluväline, kun otetaan huomioon MRL:n 73 §. 

Kaavan laatija toteaa, että kaavamuoto on kunnanhallituksen 22.10.2018 pidetyssä kokouksessa päätetty ranta-asemakaavaksi (§ 263). Vaikka rakennuspaikat ovat käytännössä kokonaan ranta-alueen ulkopuolella on tässä kaavassa kuitenkin kyse kokonaan yksityisille kiinteistöille sijoittuvasta, pääasiassa tavanomaisen loma-asutuksen järjestämisestä MRL 73 §:n mukaisesti. Se myös tarkoittaa, että ranta-asemakaava-alueella katujen ja muiden yleisten alueiden toteuttamis- ja kunnossapitovastuu on maanomistajalla tai -haltijalla. Asemakaava-alueella se vastuu olisi kunnalla.

ELY-keskus huomauttaa, että rakennuspaikkojen mitoitusperusteita tulisi tarkentaa ja kuvata kaavaselostukseen sekä rakennuspaikkojen lisäyksen tulisi perustua emätilaselvitykseen. 

Kavoittaja lausuu, että kaavaselostusta on täydennetty rakennuspaikkojen mitoitusperusteiden ja emätilaselvitykseen pohjautuvan lisäyksen osalta. 

ELY-keskus toteaa, että jätevesien käsittelyä koskevia kaavamääräyksiä on syytä selventää. Velvollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriin ja säädökset jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisella alueella eivät voi koskea kaava-aluetta samanaikaisesti. 

Kaavoittaja vastaa, että oiminta-aluetta ei toistaiseksi olla laajentamassa kaava-alueelle, minkä johdosta kaavamääräyksiä on selvennetty asian osalta (Jätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulain (527/2014) ja hajajätevesiasetuksen (157/2017) säädöksien sekä Muonion kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti). Muutos on vähäinen eikä edellytä kaavamateriaalin uudelleen nähtäville panoa.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan asemakaavan tulee sisältä vaatimukset hulevesien käsittelystä sellaisessa muodossa, että asianmukaisesta toteutuksesta voidaan varmistua. Vaihtoehtona täsmällisille kaavamääräyksille on yleismerkintä tai ohjeellinen aluevaraus ja kaavamääräyksissä esitetty vaatimus menetelmien mitoituksen ja rakenteiden tarkentamisesta rakennuslupavaiheessa hulevesien hallintasuunnitelman perusteella. 

Kaavoittaja toteaa, että kaavaselostusta täydennetään hulevesien ja niiden hallinnan osalta ja kaavamääräystä on tarkistettu ELY-keskuksen esityksen mukaisesti. 

ELY-keskus toteaa, että rakennusoikeus tulisi esittää yksiselitteisesti siten, ettei se jätä tulkinnanvaraa rakennuslupamenettelyyn.

Kaavaoittaja vastaa, että aavamääräys on tarkistettu yksiselitteiseksi suurimpien sallittujen kerrosalaneliömetrimäärien osalta.

Torniolaakson museo toteaa 5.1.2022 lausunnossaan, että suunniteltavan ranta-asemakaavan alueelta tunnetaan yksi muinaismuistolain (295/1963) rahoittama kiinteä muinaisjäännös: Pahtajärvi, jonka sijainti on otettu kaavaluonnoksessa huomioon niin, että muinaisjäännöstä ympäröivä alue jää rakentamisen ulkopuolelle säilyen luonnontilaisena virkistyskäytössä. Muinaismuistoa koskeva asemakaavamääräys (sm-1) tulee korjata seuraavasti: "Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteiä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Tornionlaakson museo) lausunto". 

Kaavoittaja toteaa, että kaavamääräystä korjataan Torniolaakson museon esittämällä tavalla. Korjaus on vähäinen eikä edellytä kaavamateriaalin uudelleen nähtäville panoa. 

Lapin liitto toteaa lausunnossaan, että ranta-asemakaavaehdotus tukee Tunturi-Lapin maakuntakaavan tavoitteita. 

Metsähallitus lausuu, että ranta-asemakaavoitettavan alueen luoteisosan läpi kulkee Olos-Särkijärvi-Toras-Sieppi –osayleiskaavassa moottorikelkka- ja koiravaljakko-reitin yhteystarve. Metsähallitus huomauttaa, että yleiskaava tulisi ottaa huomioon ranta-asemakaavaa laadittaessa. Kelkkareitti kulkee jo valtionmaan puolella, mutta yleisesti ottaen ranta-asemakaavalla ei tulisi lähteä muuttamaan yleiskaavan ratkaisuja niin, että reittimerkintöjä siirretään rantaasemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle. 

Kaavoittaja toteaa vastineessaan, että asia on selvitetty valmisteluvaiheen aikana Lapin ELY-keskuksen lausunnon pohjalta: kaavaselostuksen sivulla 16 oleva kuva 13 osoittaa nykyisten reittien sijainnin ja sivulle 17 on täydennetty selostusta yleiskaavan ohjeellisten moottorikelkka- ja koiravaljakkoreitin sijoittamisen kaava-alueen ulkopuolelle perusteluineen.