Kunnanvaltuusto, kokous 15.4.2024

Perustelut

Määräalan vuokralainen on toimittanut hakemuksen ranta-asemakaavan laatimisen aloittamiseksi Kemiläisen ja Äijäniemen alueelle tilan 498-893-10-1 alueella. Alueella on voimassa Jerisjärvi-Äkäsjärvi osayleiskaava. Maanomistaja huolehtii MRL 74 §:n mukaisesti kaavaehdotuksen laatimisesta ja kaavan laatijana on Arkkitehti Toimisto Jarmo Lokio Oy, joka on toimittanut 9.6.2022 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). 

Kaavoitettava alue on n. 70 ha ja siihen on tavoitteena osoittaa päärakennus, yksittäiskotia, luxuskotia, huoltorakennuksia ja vuokraamo / saunatilat yhteensä n. 4100 kem2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa osallisiksi on luettu viranomaisista mm. kunta, Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, alueellinen vastuumuseo ja pelastuslaitos. Lisäksi osallisia ovat alueen maanomistajat ja rajanaapurit.

Kaavoitettavalla alueella sijaitsee kalliopaljastuma, rakka-alue; Kemiläisen pohjoispuoli. Metsälain (10 §) mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 74 §:n mukaan maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS).

Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Maanomistajan toimesta laadittu asemakaavaehdotus on kunnassa käsiteltävä ilman tarpeetonta viivytystä.

Perustelut

Kaavan laatija on toimittanut 1.2.2023 valmisteluaineiston ja 21.2.2023 vastineet vireilletulovaiheen mielipiteistä. Edellä mainitut asiakirjat toimitetaan esityslistan oheismateriaalina.

Kunnanhallitus on 13.4.2022 § 75 päättänyt käynnistää yksityisen maanomistajan aloitteesta asemakaavan laadinnan Metsähallituksen omistamalle n. 70 ha kokoiselle määräalalle Kemiläisen ja Äijäniemen alueella. Asemakaavan laadinnan tarkoituksena on mahdollistaa alueelle korkeatasoinen resort-alue, joka sijoittuu Jerisjärven ja Munajärven väliselle alueelle Kemiläisenvaaran koillisrinteelle. 

Ranta-asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueelle korkeatasoista matkailupalvelua, jonka päätoimi keskittyy majoitukseen. Kaavoitettavalle alueelle on kaavailtu rakennettavan mm. päärakennus, yksittäiskotia, luxuskotarakennuksia, huoltorakennuksia ja vuokraamo/saunatilat yhteensä n. 5 600 kem². Kaavaa varten on vireilletulovaiheen jälkeen pidetty viranomaisten kaavaneuvottelut 19.8.2022, laadittu luontoselvitys ja arkeologinen inventointi, jotka kaikki ovat valmistelumateriaalin liiteasiakirjoina. 

Etenkin Äijäniemen rantavyöhykkeellä tullaan kaavoituksen kuluessa kiinnittämään erityistä huomiota matkailua palvelevien elämys- ja tukitoimintojen sekä niiden edellyttämän rakentamisen sijoitteluun ja kokoon, jotta Äijäniemen luonto- ja maisema-arvot säilyvät. Rantavyöhykkeelle ei tulla sijoittamaan loma- tai vakituista asumista mahdollistavaa rakennuspaikkaa. Rakentamisen määrä ja sijoittuminen tarkentuu kaavaprosessin edetessä.

Perustelut

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 27.2.2023 palauttaa Äijäniemen ranta-asemakaavan aineiston tarkennettavaksi siinä ilmenneiden sisältövirheiden vuoksi ja Äijäniemen osalta. 3.3.2023 pidettiin palaveri jossa käytiin sisältövirheitä lävitse ja kaavoittaja esitteli vielä tarkemmin kaavaa kunnanhallitukselle. Kaavoittaja on toimittanut päivitetyn valmisteluaineiston kuntaan 3.3.2023.

Lisäksi kaavan laatija toimitti 10.3.2023 päivitetyn kaavaselostuksen ja kaavakarttaluonnoksen. Aineistoa on tarkistettu Äijäniemeen mahdollisesti sijoittuvien ohjelmapalvelutoimintojen osalta ja lisätty rakennusoikeutta etenkin Kemiläisen metsätien varrelle mahdollisesti sijoitettavien ohjelmapalveluiden vastaanottorakennuksen osalta, ohjelmapalvelujen alueelle on lisätty 200 k-m², yht. 800 k-m².

Perustelut

Äijäniemen ranta-asemakaavan valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä 10.5.2023-9.6.2023 ja lausunnot on pyydetty toimittamaan 15.6.2023 mennessä.

Naapurien kuuleminen on toteutettu kirjeitse ja kävi  ilmi, että kirjeessä on toimitettu 27.1.2023 päivätty kaavakarttaluonnos, kun hallituksen käsittelyssä on ollut 10.3.2023 päivätty kaavakarttaluonnos.

Lausuntopyynnön yhteydessä ja kunnan verkkosivuilla on 10.3.2023 päivätty kaavakarttaluonnos.

Perustelut

Kaavaehdotus oli nähtävillä 10.5.2023-9.6.2023 ja nähtävillä oloa jatkettiin 28.6.2023-31.7.2023, koska naapurien kuulemisen yhteydessä oli toimitettu väärä kaavakarttaluonnos.
Kaavaehdotuksesta saapui 7 lausuntoa ja 7 mielipidettä.

Lapin ELY-keskus katsoo lausunnossaan kaavamuodosta, että ranta-asemakaava ei tässä tapauksessa ole oikea suunnitteluväline, kun otetaan huomioon MRL 73 §:n mukaiset erityiset sisältövaatimukset sekä suunniteltu rakentamisen laatu ja määrä.

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että kaavamuoto on kunnan tahtotilan mukainen, jolla kunta haluaa varmistaa, ettei sille koidu kaavan edellyttämiä infrastruktuurin toteutus- tai ylläpitokustannuksia, mikä asemakaavassa maankäyttö- ja rakennuslain 83§, 84§ ja 90§ mukaisesti kuuluu kunnalle. 

ELY-keskuksen lausunnossa todetaan selvityksistä ja vaikutusten arvioinneista mm., että yleiskaavassa rakennuspaikat on laskettu ja osoitettu emätila-, tila- ja rakennuspaikkakohtaisesti, mikä tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa, kun arvioidaan maanomistajien yhdenvertaista kohtelua. Rannalle rakennettavat ohjelmapalvelujen käyttöön tarkoitetut rakennukset varaavat rantaa rakentamiselle ja muodostavat laajan rantarakennuspaikan. Kaavaselostusluonnoksen mukaan ohjelmapalveluiden alueiden rakennusoikeus on siirretty ranta-alueelle yleiskaavassa osoitetuilta R-alueilta. Kaavaselostusluonnoksesta ei käy ilmi rakennusoikeuden osoittamisen perusteena oleva emätila. Kaava-asiakirjoihin ei näin ollen sisälly sellaista MRL 9 §:ssä tarkoitettua selvitystä, jonka perusteella MRL 73 §:ssä asetettujen kaavan sisältövaatimusten ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimusten toteutumista voitaisiin arvioida sillä alueella, jolla kaavalla voi olla olennaisia vaikutuksia. Kun otetaan vielä huomioon kaavaselostusluonnoksessa esitetty, jonka mukaan ohjelmapalveluiden alueiden rakennusoikeus on siirretty ranta-alueelle yleiskaavassa osoitetuilta R-alueilta ranta-alueen ulkopuolelta, on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kyseenalaista, onko emätilaperusteisesti mitoitettu yleiskaava ollut ohjeena kaavaluonnoksen laatimiselle maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla.

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että kaavaselostusta täydennetään (ja korjataan) emätilaperusteiden osalta seuraavasti: emätila-, tila- ja rakennuspaikkakohtaisen laskennan pohjana on ollut emätila 498-893-1-0 X (Valtion maa- ja vesialueet). Siitä lohkotulla kiinteistöllä 498-893-10-1, jonka alueelle (osa) asemakaavaa laaditaan, on muunnetun rantaviivakilometrien (yht. 21,058 km) ja jo käytettyjen rakennusoikeuksien (2 kpl) jälkeen jäljellä on 38 potentiaalista rakennuspaikkaa. Näistä 28 rakennuspaikkaa on teoriassa osoitettu Toras-Olosjärven väliselle RM-5 -alueelle ja 9 rakennuspaikkaa Kutunivan RM-2-alueelle. Yksi rakennuspaikka on osoitettu tämän asemakaavan myötä Äijäniemeen.

Luontoympäristön osalta ELY-keskus kiinnittää huomiota mm. pohjaveden ja vesilain mukaisiin asioihin seuraavasti: Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue käsittää myös luonnontilaisen puron. Sen uoman luonnontilan vaarantaminen on vesilailla (VL 3 luku 2 §) kielletty. Lapin ELY-keskus katsoo, että kohteen kaavamääräystä tulee siten täydentää tiedolla vesilain mukaisesta puron uoman luonnontilan vaarantamiskiellosta. ELY-keskus toteaa, että vesirajaan tai vesialueelle sijoittuvista rakennelmista tulee pyytää lausunto valtion valvontaviranomaiselta (ELY-keskus) vesilain mukaisen luvantarpeen arvioimiseksi. Lisäksi ELY-keskus huomauttaa, että kaavamääräyksessä alimmasta rakentamiskorkeudesta on virheellisisä korkeuksia ja korkeudet tulee esittää samassa korkeusjärjestelmässä pohjakartan mukaan.

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että Ge-merkintää täydennetään ELY-keskuksen esityksen mukaisesti. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta on laajennettu ja määräystä täydennetty ELY-keskuksen esityksen mukaisesti. Vesilain luvantarpeen osalta kaavamääräyksiä tarkistetaan ja korjataan tulvakorkeuksien osalta. Kaavamääräykset korjataan korkeusjärjestelmän osalta.

Jätevesien ja vesihuollon osalta ELY-keskuksen lausunnossa todetaan, että kaavaselostuksesta tulisi käydä ilmi, miten alueen vesihuolto ja jätevesien käsittely on tarkoitus toteuttaa, jotta olisi mahdollista arvioida voiko käsittelystä aiheutua kuormitusta lähialueen vesistöihin. ELY-keskuksen käsityksen mukaan tahtotilana on ollut alueen liittäminen vesi- ja viemäriverkostoon, mutta verkoston laajentuminen on riippuvainen kaavoitushankkeen ulkopuolisista tahoista. Viemäriverkoston laajentamista silmällä pitäen voisi olla tarkoituksenmukaista johtaa jätevedet alkuvaiheessa umpisäiliöihin ja kuljettaa kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että kaavaselostusta täydennetään vesihuollon ja jätevesien käsittelyn osalta. Alueelle ei tulla rakentamaan pienpuhdistamoa ja suunniteltavat jätevesijärjestelmät saostus- ja umpisäiliöineen suunnitellaan niin, että niiden lähelle pääsee ajamaan raskaalla ajoneuvolla.

Kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä ELY-keskus kiinnittää huomiota ranta-asemakaavaluonnoksen yleispiirteisyyteen. Kaavaluonnoksessa yksittäisten rakennusten paikat on osoitettu ohjeellisena ja rakennusala mukailee korttelialueen ulkorajoja. ELY-keskus katsoo, että asemakaavassa rakentamista tulisi kyseessä olevalla alueella ohjata tarkemmin ja rakennusalat tulisi osoittaa niille alueille, mille rakentaminen on mahdollista sijoittaa huomioon ottaen mm. kaavoitettavaan alueen korkeuserot ja se, mitä edellä lausunnossa on todettu. Kaavassa tulisi kiinnittää tarkemmin huomiota siihen, kuinka liikennöinti suunnittelualueella aiotaan järjestää, esimerkiksi osoittamalla kulkuväylät.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen merkintään tulisi käyttää ympäristöministeriön asemakaavamerkinnät ja -määräykset -oppaan mukaisesti luo-1-merkintää. ELY-keskus kiinnittää huomiota Jerisjärven ranta-alueelle osoitettuun ohjelmapalveluiden alueen (MO) merkintään ja asemakaavassa tulee käyttää ensisijaisesti kaavamääräysasetuksen mukaista asemakaavamerkintää. Ottaen huomioon käyttötarkoituksen johon alue tosiasiallisesti on kaavaluonnoksessa osoitettu ja alueelle osoitettu rakennusoikeus, ELY-keskuksen näkemyksen mukaan alueen käyttötarkoituksen osoittamisessa ei tule käyttää M-pohjaista merkintää. Mikäli kyseiselle ranta-alueelle voitaisiin ylipäänsä osoittaa kaavaluonnoksen mukaista rakentamista, käyttötarkoitukseen sopiva merkintä olisi esimerkiksi matkailupalvelujen alue (RM), johon voi numeroindeksin avulla esittää tarkennuksen alueen käyttötarkoituksesta.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että kaavakarttaa tarkennetaan rakennusalojen osalta tarkoituksenmukaisessa määrin. Korttelialueet rakennusaloineen ovat osoitettu alueille, jotka ovat ominaisuuksiltaan rakentamistapa ja -volyymi huomioiden siihen soveltuvia. Tämän tyyppisessä matkailurakentamisessa on tärkeää jättää mahdollisuus rakennusten huolelliselle sijoittelulle maaston ominaisuudet huomioiden, mikäli esim. majoitusrakennuksia halutaan sijoittaa väljemmin. Kaavakarttaan osoitetaan korttelin sisäiset ajoyhteydet ja sitä korjataan luo-1 merkinnän osalta ja MO-aluemerkintä muutetaan RM-1 alueeksi: Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue, jonne saa sijoittaa ohjelmapalveluiden käyttöön tarkoitettuja rakennuksia ja rakenteita.

Lapin liiton lausunnossa todetaan, että kaavaselostuksessa on tuotu esille suunnittelualuetta koskevat Tunturi-Lapin maakuntakaavan merkinnät ja määräykset. Kaavaselostuksessa olisi hyvä tuoda esille soveltuvin osin myös koko maakuntakaava-aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä. Muutoin Lapin liiton virasto toteaa Äijäniemen ranta-asemakaavan valmisteluaineiston sopeutuvan Tunturi-Lapin maakuntakaavan tavoitteisiin.

Tornionlaakson museon lausunnossa todetaan rakennetun kulttuuriympäristön, maiseman ja kaavatilanteen osalta mm. maisema-alueen olevan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama alue, jonka arvojen säilyminen tulee turvata maankäytön suunnittelussa. Samoin todetaan, että suunnittelualue sijaitsee kulttuurihistoriallisesti rajamaastossa, missä suomalainen ja saamelainen kulttuuri ovat sulautuneet yhteen.

Arkeologisen kulttuuriympäristön osalta museo toteaa, että kaavaselostuksessa on virheellinen merkintä, joka tulee muuttaa kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja selostusta tulee korjata termillä vastuumuseo.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että kaavaselostusta ja -määräyksiä korjataan museon esittämällä tavalla.

Tornionlaakson museo toteaa, että asemakaavalla on osoitettu rakentamista yleiskaavan vastaisesti M-1-alueille. Yleiskaavan mukaisesti M-1-alueelle tulee sallia vain maa- ja metsätalouteen tai kalatalouteen liittyvä tarpeellinen rakentaminen. Äijänimen kohdalle järveen on osoitettu myös perinteiseen kalastukseen liittyvä apajapaikka. Yleiskaavassa osoitettu vapaan rakentamattoman rantaviivan määrä pienenee entisestään. Äijäniemi on lisäksi alavaa soistunutta kuivaa kangasta, jolle rakentaminen edellyttää todennäköisesti merkittävää maanmuotoilua, joka on ristiriidassa kaavan muiden tavoitteiden kanssa.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että asemakaavassa on perusteltu miksi M-1 -alueelle on osoitettu matkailua palvelevaa rakentamista. Asemakaavamääräys nro 3 varmistaa ettei ko. soistuvalle kuivalle kankaalle rakentaminen ole ristiriidassa kaavan muiden tavoitteiden kanssa.

Museo jatkaa, että asemakaavaluonnoksessa on osoitettu suunnittelualueen keskelle kaksi väljää matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta, joilla rakennusalueiden rajat ulottuvat koko alueella, vaikka ohjeellisten rakennusalojen perusteella rakentaminen mahtuisi huomattavasti pienemmälle alueelle. Esitetyt aluerajaukset mahdollistavat rakentamisen levittäytymisen koko RM-alueelle. Rajaamalla korttelialueet ja rakennusalat pienemmiksi ja lähemmäs kaavassa osoitettuja katuyhteyksiä rakennettu alue jäisi pienemmäksi, liikenneyhteydet lyhyemmiksi ja kaavoitettavalle alueelle enemmän rakentamatonta metsäaluetta poronhoidon edellytysten turvaamiseksi. Asemakaavaluonnoksessa osoitetuille MY-alueille ei ole annettu tarkempia kaavamääräyksiä. Tornionlaakson museon näkemyksen mukaan ranta-alueille tulee yleiskaavan mukaisesti antaa tarkemmat kaavamääräykset rantamaiseman ja luontoarvojen vaalimiseksi. Museo pitää hyvänä, että kaavan yleisillä määräyksillä ohjataan rakentamisen sopeuttamista ympäristöön, rakentamattomien tontin osien säilyttämistä luonnontilaisena ja vaurioituneiden tontin osien palauttamista ympäristöönsä sopivaksi.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että korttelialueita ja rakennusaloja tarkistetaan ja tarkennetaan ehdotusvaiheessa. Lisäksi MY-kaavamääräystä tarkennetaan museon esittämällä tavalla.

Tornionlaakson museo huomauttaa, että kaavan vaikutuksia ei ole arvioitu suhteessa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Maisemallisten arvojen lisäksi perinteisten elinkeinojen muodostamat alueet ja miljööt ja näiden elinkeinojen elinvoimaisuuden säilyminen ovat olennainen osa kulttuurimaisema-alueen arvoja, joita valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tulee alueella vaalia.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että kaavaselostuksen vaikutusten arviointia tarkennetaan TLM:n esittämällä tavalla.

Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuolto lausuu mm., että Terveydensuojeluasetuksen (1994/1280) 11 §:n mukaan viemäri on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu talousveden tai yleiseen käyttöön tarkoitetun uimarannan veden tai maaperän terveydellisen laadun huonontumista. Nestemäisten jätteiden kokoaminen tiiviiseen säiliöön tai imeyttäminen maahan on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai talousveden pilaantumisen vuoksi terveyshaittaa. Suunnittelussa tulee varmistaa, että kiinteistössä on käytettävissä riittävästi ja hyvänlaatuista talousvettä sekä jätevesien käsittelystä huolehditaan siten, ettei mahdollisten omien talousvesikaivojen veden laatu heikenny.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että ennen alueellisen viemäriverkon valmistumista ja siihen liittymistä jätevedet ohjataan umpisäiliöihin ja kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi.

Jerisjärven Huolto Oy yhtyy Lapin ELY-keskuksen näkemykseen 19.8.2022 jätevesihuollon järjestämiseksi. Yhtiö toteaa, että sillä on käynnissä linjastohanke, joka toteutuessaan mahdollistaa kaava-alueen liittymisen rakennettavaan runkolinjaan. Lisäksi yhtiö toteaa, että kiinteistökohtainen jätevesihuolto on haastavaa ratkaista ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että ennen alueellisen viemäriverkon valmistumista ja siihen liittymistä jätevedet ohjataan umpisäiliöihin ja kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi. Alueelle ei rakenneta pienpuhdistamoa.

Muonion paliskunta toteaa lausunnossaan, että suunniteltu alue on paliskunnalle tärkeä syys/talvilaidunalue ja erittäin tärkeä alue paliskunnan pohjoisosien toiminnan mahdollistamiseksi. Kaava-alueen luonnontilaisuus mahdollistaa porojen siirtymisen luontaisia vaellusreittejä pitkin. Kaavaehdotuksen selostus sisältää poronhoidolle aiheutuvaa haittaa vähentäviä seikkoja, mutta esim. aitaamattomuus ei merkittävästi vähennä aiheutuvaa haittaa eivätkä edesauta poronhoidon toimintaedellytyksiä. Aineistossa ei ole otettu huomioon ollenkaan paliskunnan kanssa neuvottelussa käsiteltyjä asioita ja huolia. Kaavoituksella suunniteltu infra leviää niin laajalle alueelle, että se estää Kemiläisen laen itäisellä puolella porojen siirtämisen alueen läpi kokonaan ja aiheuttaa häiriötä alueelle eikä Kemiläiseen pysty enää poroja kokoamaan ollenkaan. Muonion paliskunnan pohjoisosissa on paljon vesistöjä ja yksityisten maanomistajien aitarakenteita, jotka estävät porojen liikkumista tällä hetkellä paliskunnan keskiosien ja pohjoisosien välillä.  Kriittisten alueiden rakentaminen tekee paliskunnan laidunkierron toteuttamisen mahdottomaksi ja aiheuttaa laidunpaineen kohdentumista laajemmalle, pirstaloituneelle alueelle pilaten näin paliskunnan laidunalueita.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Jerisjärvi-Äkäsjärven osayleiskaavassa ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee keskeisiltä osiltaan loma- ja matkailualueeksi (R) osoitetulla alueella. Toisin kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa, ranta-asemakaavaan on osoitettu M- ja MY-alueet, joiden kautta porojen siirtyminen luontaisesti on mahdollista. Niiden pinta-ala on noin 2/3-osaa asemakaavoitettavasta alueesta. Porojen siirtyminen luontaisesti on mahdollista myös korttelialueiksi (RM) osoitettujen alueiden kautta, sillä kaavamääräyksellä on kielletty tonttien aitaaminen. Ranta-asemakaava on voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen R-alueen rakentamisen tehokkuuden osalta. Alueen toteuttamisen edellyttämä infra on osoitettu merkittävästi pienemmälle alueelle kuin voimassa oleva osayleiskaava mahdollistaa. Mm. näillä keinoilla on huomioitu paliskunnan esittämät asiat ja huolet poronhoidon turvaamiseksi. Lisäksi ehdotusvaiheeseen tarkistetaan ja tarkennetaan korttelialueita sekä rakennusaloja.

Muonion paliskunnan näkemyksen mukaan kuvatun kaltaisen matkailutoiminnan kehittäminen suhteellisen luonnontilaiselle Kemiläisen alueelle ei ole kestävää, ekologista eikä sosiaalisesti hyväksyttävää. Uusien matkailualueiden kaavoitus ja rakentaminen tulee kohdentaa jo rakennetuille ja vähemmän kriittisille alueille, joilta poronhoito on jo joutunut siirtymään. Jäljelle jääneet pullonkaulat tulee rauhoittaa kaavoitukselta, jotta poronhoito Muoniossa voi edelleen olla kannattavaa elinkeino toimintaa. Kriittiselle alueelle kaavoittaminen voi poistaa isoja laidunalueita porotalouden käytöstä ja alueiden rakentaminen heikentää porotalouden kannattavuutta monin eri tavoin. Erotuksia ei pystytä pitämään ajoissa, kustannukset porojen kokoamiseen kasvavat, poroja joudutaan luonnonlaitumien tilan heikentyessä ja laidunten pirstaloituessa ruokkimaan entistä enemmän, jotta porot saadaan pysymään koossa ja joudutaan rakentamaan uutta infraa paliskunnalle, jotta poronhoitotyöt voidaan ylipäätään suorittaa. Tällaisten erityisen kriittisten alueiden kaavoitus ja rakentaminen tulee näistä syistä lopettaa kokonaan.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että Jerisjärvi-Äkäsjärven osayleiskaavassa pääosa nyt asemakaavoitettavasta alueesta on osoitettu loma- ja matkailualueeksi (R). Hankkeeseen on ryhdytty voimassa olevan osayleiskaavan maankäytön mukaisesti. Lisäksi asemakaavan laadinnan eräänä lähtökohtana on ollut huomioida paliskunnan näkemykset ja huolet, jotta Muonion kunnan matkailuohjelman mukaisen korkealaatuisen matkailukohteen toteuttaminen aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa tai jopa edistäisi vähäisessä määrin poronhoidon järjestämistä kaavoitettavalla alueella. Paliskunnan esille tuomat poronhoidon kannalta erityisen kriittiset alueet tulee ratkaista - ja voimassa olevan yleiskaavan perusteella on ratkaistu - yleiskaavatasolla yhteistyössä kunnan kanssa. Kaavan laadinnassa on huomioitu nykyinen maankäyttö ja kaava noudattaa Äijäniemeen osoitettavaa ohjelmapalveluiden korttelialuetta lukuun ottamatta voimassa olevaa osayleiskaavaa. Kaavaprosessissa laadittujen selvitysten ja niiden vaikutusten arvioinnin pohjalta ei kaavan toteuttamisella aiheuta kenellekään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Ranta-asemakaava ei myöskään aseta poronhoidolle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuta sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää (MRL 54 §).

Muonion paliskunnan kanssa täytyy pitää poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu kaavan ehdotusvaiheessa. Muonion paliskunta näkee, että kaavaluonnoksen mukainen kaava Kemiläisessä aiheuttaa toteutuessaan kohtuuttoman ja huomattavan haitan edellä mainittujen asioiden takia. Muonion paliskunta ei voi hyväksyä kaavaluonnosta edellä mainituista syistä missään nimessä.

Kaavan laatija toteaa vastineessa, että Muonion paliskunnan kanssa tullaan järjestämään poronhoitolain 53 § kaltaiset neuvottelut ehdotusvaiheessa.

Paliskuntain yhdistyksen lausunnossa todetaan mm., että poronhoitolaki (848/1990) tulee huomioida kaavoituksessa. Muonion paliskunta sijaitsee erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Alueella olevaa valtion maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Maan luovuttaminen tai vuokraaminen tällä alueella saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamista vahingoista (PHL 2 §). Poronhoitolaissa (53 §) säädetään, että suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa. Muonion paliskunnan kanssa ei ole järjestetty neuvotteluja kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen aikana.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että Muonion paliskunnan ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa järjestetään poronhoitolain 53 § kaltaiset neuvottelut ehdotusvaiheessa.

Paliskuntain yhdistyksen lausunnossa todetaan, että Muonion paliskunnan alueella on erittäin paljon muuta maankäyttöä, jotka vaikuttavat paliskunnan poronhoidon harjoittamisen mahdollisuuksiin: mm. matkailutoiminta Ylläksellä, Oloksella, Pallaksella ja muualla paliskunnan alueilla, taajamat, aidatut autojen kylmätestausalueet, metsätalous, tuulivoima sekä suljettu ja uudelleen avattavaksi suunniteltu kaivostoiminta Hannukaisessa ja Rautuvaarassa. Paliskunta on joutunut väistämään ja sopeutumaan eri tavoin, eikä sillä ole enää varaa menettää luonnontilaisia alueita uusille maankäyttäjille.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että lausunnossa esiin tuodut Muonion paliskunnan laajuiset asiat ja siihen maankäyttölinjaukset ovat maakuntakaava- ja yleiskaavatasolla ratkaistavia ja linjattavia asioita.

Paliskuntain yhdistyksen lausunnossa todetaan kuten Muonion paliskunnan lausunnossa, että Kemiläisen alue on Muonion paliskunnan tärkeää syys- ja talvilaidunaluetta sekä porojen kulkureitti kesä- ja talvilaidunalueiden välillä.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että ranta-asemakaava noudattaa maankäytöltään Äijäniemeen osoitettavaa ohjelmapalveluiden korttelialuetta lukuun ottamatta voimassa olevaa Jerisjärvi-Äkäsjärven osayleiskaavaa. Kaavalla ei estetä porojen koontia ja kuljetusta erotusaidalle.

Paliskuntain yhdistys toteaa kaavan vaikutuksesta poronhoitoon mm., että asemakaavalla osoitetaan tällä hetkellä rakentamattomia alueita matkailurakentamiselle ja ohjelmapalveluille. Kaavan toteuttamisen vaikutukset poronhoitoon ovat matkailun aiheuttamia suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Muu maankäyttö aiheuttaa aina erilaisia haitallisia vaikutuksia poronhoidolle, esim. laidunalan vähentyessä jäljelle jääville alueille kohdistuu suurempi laidunnuspaine ja ne kuluvat entisestään.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että ranta-asemakaava noudattaa maankäytöltään Äijäniemeen osoitettavaa ohjelmapalveluiden korttelialuetta lukuun ottamatta voimassa olevaa Jerisjärvi-Äkäsjärven osayleiskaavaa: voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee keskeisiltä osiltaan loma- ja matkailualueeksi (R) osoitetulla alueella. Toisin kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa, ranta-asemakaavaan on osoitettu M- ja MY-alueet, joiden kautta porojen siirtyminen luontaisesti ja poronhoito on mahdollista. Ko. alueiden pinta-ala on noin 2/3-osaa asemakaavoitettavasta alueesta. Porojen siirtyminen luontaisesti ja poronhoito on mahdollista myös korttelialueiksi (RM) osoitettujen alueiden kautta, sillä kaavamääräyksellä on kielletty tonttien aitaaminen.

Paliskuntain yhdistys esittää huolensa suunnittelualueen käytöstä jatkossa, koska siellä laiduntaa tai kulkee merkittävä osa Muonion paliskunnan poroista. Rakentaminen vaikuttaa suoraan laitumia ja rykimäaluetta. Lisäksi uhkana on matkailupalvelujen monipuolistuminen ja mm. reittiverkostojen kasvaminen. Tämä vaikuttaa mm. porojen luontaiseen laidunkiertoreittiin. Kaavassa osoitetaan rakentamista porojen kokoamisalueelle ja kuljetusreitille erotusaitaan, mutta kaavassa osoitettavalla rakentamisella ei saa katkaista kriittisiä porojen kulkureittejä ja kuljetusreittejä vaan ne on turvattava kaavaratkaisuilla rakentamattomiksi, rauhallisiksi alueiksi.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että kaavan laadinnassa on huomioitu nykyinen maankäyttö ja kaava noudattaa Äijäniemeen osoitettavaa ohjelmapalveluiden korttelialuetta lukuun ottamatta voimassa olevaa osayleiskaavaa. Kaavaprosessissa laadittujen selvitysten ja niiden vaikutusten arvioinnin pohjalta ei kaavan toteuttamisella aiheuta kenellekään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Ranta-asemakaava ei myöskään aseta poronhoidolle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuta sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää (MRL 54§). Lausunnossa esitetty vaade luonnontilaiseksi jättämisestä on voimassa olevan osayleiskaavan vastainen asemakaavoitettavan alueen osalta.

Paliskuntain yhdistys toteaa lausunnossaan kaavamääräyksistä ja -merkinnöistä mm., että kaavaselostuksen mukaan poronhoidon järjestämisen edellytykset olisi huomioitu vähäisellä rakentamatta jätettävällä alueella ja informoimalla alueen laidunoikeudesta ja määräämällä aitaamiskielto. Kaavassa osoitetaan kuitenkin laajasti rakentamista sekä ohjelmapalveluita porojen laidunalueelle ja pohjois-etelä -suuntaisille kulkuja kuljetusreiteille, joten kaavalla ei huomioida poronhoidon järjestämisen edellytyksiä. Asiaa tulisi tarkastella laajemmin, myös kaava-alueen ulkopuoliset alueet huomioiden. Kaavassa osoitetaan matkailupalveluiden alue rakennusaloineen Jerisjärven ja Munajärven rannoille. Alueella voimassa olevassa yleiskaavassa rannat on kuitenkin osoitettu M-1 –alueeksi, missä sallitaan vain maa- ja metsätalouteen tai kalatalouteen liittyvä rakentaminen. Merkintä ei siten noudata yleiskaavan ohjausta.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että asemakaavassa rakentamatta jäävä alue ei ole vähäinen: M- ja MY-alueiden pinta-ala on noin 2/3-osaa asemakaavoitettavasta alueesta. Lisäksi porojen siirtyminen luontaisesti ja poronhoito on mahdollista myös korttelialueiksi (RM) osoitettujen alueiden kautta, sillä kaavamääräyksellä on kielletty tonttien aitaaminen. Kaava mahdollistaa poronhoidon edellyttämät pohjois- ja etelä- sekä tarvittaessa itä-länsi suuntaisen kuljettamisen/porojen luontaisen siirtymisen. Asemakaava poikkeaa M-1 alueiden osalta voimassa olevasta yleiskaavasta. Poikkeaminen on perusteltu kaavaselostuksessa.

Lopuksi Paliskuntain yhdistys katsoo, että kaavan mukaisella toiminnalla aiheutettaisiin huomattavaa haittaa (PHL 2.2 §) alueen poronhoidolle, mikä on poronhoitolain vastaista. Kaavaratkaisu ei turvaa poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä sen sulkiessa porojen laiduntamisen, laidunkierron ja porojen kuljettamisen. Tästä syystä Muonion paliskunta vastustaa kaavan hyväksymistä. Paliskuntain yhdistys yhtyy näkemykseen.

Esitetyissä mielipiteissä (7 kpl) nousee esille mm.

• ristiriitainen tai riittävä menettely valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta ja naapurien kuulemisesta
• yleiskaavan merkitys asemakaavoitukseen
• huoli kiinteistöjen arvon muutoksesta ja maanomistajien tasapuolinen kohtelusta
• huoli matkailun kasvun vaikutuksesta alueeseen ja asukkaisiin
• huoli liikennejärjestelyistä, liikenneturvallisuudesta ja yksityistien kestävyydestä
• huoli luonnon kestokyvystä ja ympäristövaikutuksista (mm. Jerisjärvi, Äijäniemi ja Munajärvi)
• huoli jätevesijärjestelyistä
• tarve vaihtoehdoista kaavassa esitetyille ratkaisuille (rakentamisen osoittaminen, merkinnät ja rajaukset).

Kaavan laatija toteaa vastineessaan mm., että

• kaavan nähtäville asettamisesta vastaa kunta
• osayleiskaava on huomioitu suunnittelussa
• suunnittelualueen ympäristön kiinteistöjen arvo tullee nousemaan hankkeen myötä
• asemakaavalla luodaan edellytykset liikenteen järjestämiselle, selostukseen lisätään arvio liikennemäärien lisääntymisestä ja ehdotusvaiheeseen tarkennetaan arvio kohteen teoreettisesta maksimimajoituskapasiteetista ja työllisyysvaikutuksesta
• ennen alueellisen viemäriverkon valmistumista ja siihen liittymistä jätevedet ohjataan umpisäiliöihin ja kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi. Alueelle ei rakenneta pienpuhdistamoa.
• kaava-alueelta on laadittu luontoselvitys, jonka pohjalta kaava on laadittu luonto- ja ympäristöarvoja kunnioittaen.
• Äijäniemen ranta-alueelle jää suojavyöhyke rantaviivan ja ohjelmapalvelujen rakennusalan väliin. Lisäksi kaavassa annetaan erityismääräyksiä rakentamisen ulkopuolelle jäävien alueiden ennallistamisesta ja kaavassa on osoitettu luontoselvityksen pohjalta suojeltavat ja säilytettävät alueet.
• kaavamuutos ei estä tai hankaloita jokaisen oikeutta nauttia alueen luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista. Asemakaavassa ranta-alueelle osoitettavat rakennuspaikat ovat yleiskaavan emätilamitoituksen mukaisia eivätkä loukkaa maanomistajien tasapuolista kohtelua
• vaihtoehtoisia ratkaisuja selvitetään ehdotusvaiheeseen (mm. liikenne).

Lausunnot, mielipiteet ja kaavanlaatijan vastine ovat kaava-aineiston liitteenä kokonaisuudessaan.

Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville MRL 65 §:n mukaan. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavaehdotus on pidettävä julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan (MRA 27 §).

Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus esittää mielipiteensä kaavaehdotuksesta (muistutus) ja se on toimitettava kuntaan ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Lausuntojen pyytämisestä säädetään MRL 28 §:ssä.

Perustelut

Äijäniemen ranta-asemakaavaehdotus oli nähtävillä 2.1.2024-31.1.2024 ja siitä saapui viisi lausuntoa ja kolme muistutusta. 

Saapuneet lausunnot

Lapin ELY- keskus ottaa kantaa lausunnossaan kaavamuodosta: pääosa ehdotuksessa osoitetusta matkailupalvelurakentamisesta sijoittuu ranta-alueen ulkopuolelle eikä ehdotuksessa ole osoitettu lainkaan tavanomaista lomarakentamista. Lapin ELY-keskus toistaa valmisteluaineistosta antamansa lausunnon ja katsoo edelleen, että ranta-asemakaava ei tässä tapauksessa ole oikea suunnitteluväline, kun otetaan huomioon MRL 73 §:n mukaiset erityiset sisältövaatimukset sekä suunniteltu rakentamisen laatu ja määrä. ELY- keskus lausuu, että asemakaavan sisältövaatimuksista säädetään MRL 54 §:ssä ja vaikutusten arvioinnista MRL 9 §:ssä. MRL57.1 §:n mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat koskea myös haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että kaavamuoto on Muonion kunnan tahtotilan mukainen ranta-asemakaava, jolla kunta haluaa varmistaa, ettei kunnalle koidu kaavan edellyttämiä infrastruktuurin toteutus- tai ylläpitokustannuksia, mikä asemakaavassa maankäyttö- ja rakennuslain 83 §, 84 § ja 90 § mukaisesti kuuluu kunnalle.

Lapin ELY-keskus toteaa, että se kiinnitti huomiota aiemmassa vaiheessa antamassaan lausunnossa maanomistajien tasavertaiseen kohteluun sekä yleiskaavan ohjausvaikutukseen. ELY-keskuksen mukaan ehdotukseen on avattu kaavaratkaisun emätilaperusteista laskentatapaa. Lapin ELY-keskus toteaa, että yleiskaavassa maanomistajien rakennusoikeus on tutkittu kiinteistökohtaisesti ja rakentaminen loma-asuntoalueiden ulkopuolella ei ole mahdollista vapaarantaosuuden säilyttämiseksi. Ranta-alueiden ulkopuolelle on kaavassa osoitettu laajoja maa- ja metsätalousalueita, joilla sallitaan vain elinkeinoon liittyvä rakentaminen. Kaavaehdotuksessa rakennusoikeutta on edelleen osoitettu yleiskaavassa asemakaavoitettavaksi alueeksi osoitetun alueen ulkopuolelle maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi rantavyöhykkeellä (M-1) osoitetulle alueelle Jerisjärven ja Munajärven rannalle. Kaavaehdotuksessa ohjelmapalveluiden alueen (MO) kaavamerkintä on muutettu ympäristöministeriön asemakaavamerkinnät ja -määräykset -oppaan mukaiseksi RM-1-alueeksi. Lapin ELY-keskus katsoo, että kaavamerkintä vastaa nyt suunniteltua käyttötarkoitusta, mutta yleiskaava ei ole ollut ohjeena osoitettaessa RM-1-aluetta yleiskaavan M-1-alueelle eikä riittäviä perusteluja yleiskaavasta poikkeamiselle ole esitetty.

Kaavanlaatija esittää vastineessaan, että kaavaselostuksen sivulla 12 on edelleen tarkennettu ko. asiaa: kiinteistöllä 498-893-10-1, jonka alueelle (osa) asemakaavaa laaditaan, on muunnetun rantaviivakilometrien (yht. 21,058 km) ja jo käytettyjen rakennusoikeuksien (2 kpl) jälkeen jäljellä 38 potentiaalista rakennuspaikkaa. Näistä 28 rakennuspaikkaa on yleiskaavassa osoitettu Toras-Olosjärven väliselle RM-5 -alueelle ja 8 rakennuspaikkaa Kutunivan RM-2 -alueelle. Yksi rakennuspaikka on tarkoitus osoittaa tämän asemakaavan myötä Äijäniemeen (ohjelmapalvelut) ja yksi Munajärven ranta-alueelle (sauna). Kahden rakentamattoman rakennuspaikan siirto saman kiinteistön alueella ei näin ollen vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua. Lisäksi kappaletta 5.3.4 on täydennetty maisemavaikutusten arvioinnin osalta.

Luontoympäristön osalta Lapin ELY-keskus katsoo lausunnossaan, että alueelle tehty luontoselvitys on asianmukaisella ja riittävällä tavalla laadittu. Lapin ELY-keskus katsoo, että varsinaista luonnonsuojelulain 35 §:n mukaista Natura-arviointia ei ole tarpeen laatia, koska kaavaehdotuksessa ei ole suunniteltu sellaisia toimintoja, jotka kohdistuisivat heikentävästi Tornionjoen ja Muonionjoen tai Pallas-Yllästunturin Natura-alueeseen. Lapin ELY-keskus katsoo, että geologisista arvoista ja vesilain mukaisista asioista ge -alueen kaavamääräystä on täydennetty riittävällä tavalla turvaamaan muodostuman geologisia arvoja. Lisäksi kaavamääräystä on täydennetty riittävällä tavalla luonnontilaisten purojen kaavamääräyksestä.  

Lapin liitto esittää lausunnossaan, että kaavaselostuksessa olisi hyvä tuoda esille soveltuvin osin myös koko maakuntakaava-aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä. Muutoin Lapin liitto toteaa Äijäniemen ranta-asemakaavan sopeutuvan Tunturi-Lapin maakuntakaavan tavoitteisiin.

Tornionlaakson museo on lausunut ranta-asemakaavan valmisteluaineistosta 15.6.2023. Lausunnossaan museo kiinnitti huomiota muun muassa kaavoitettavan alueen sijaintiin valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella ja vaikutusten arviointiin suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Lisäksi museo kiinnitti huomiota arkeologisessa inventoinnissa esiin tulleiden kohteiden merkitsemiseen ja niitä koskeviin kaavamääräyksiin, rakentamisalueiden rajauksiin, rakentamisen osoittamista osayleiskaavan vastaisesti ranta-alueelle sekä MY-aluetta koskevan kaavamääräyksen lisäämiseen.  Lausuntoon laaditussa vastineessa on mainittu, että korttelialueita ja rakennusaloja tarkistetaan ja tarkennetaan ehdotusvaiheessa. Kaavaehdotuksessa korttelialueet ja rakennusalat ovat kuitenkin täysin samat kuin kaavaluonnoksessa. Tornionlaakson museo toteaa, että kaava ei rajoita rakentamisen mahdollista levittäytymistä koko Munajärven ja Jerisjärven väliselle alueelle, mikä vaikeuttaa muun muassa porojen vapaata liikkumista. 

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että korttelialueita ja sen myötä rakennusaloja on pienennetty ehdotusvaiheeseen, millä on lisätty mahdollisuuksia porojen vapaaseen liikkumiseen.

Tornionlaakson museo toteaa, että MY-alueen kaavamerkintään on lisätty osayleiskaavasta maisematyölupavelvoite, mutta ei muilla tavoin esitetty suunnittelusuosituksia kuten osayleiskaavassa. Tornionlaakson museon näkemyksen mukaan ranta-asemakaavassa tulisi tarkentaa osayleiskaavan määräyksiä, ei vähentää niitä. Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella tulee vaalia alueen maisemallisten ominaispiirteiden säilymistä, jotka ovat osa alueen vetovoimatekijöitä.

Tornionlaakson museon lausunnon mukaan rakentamisen osoittamista osayleiskaavan vastaisesti ranta-alueelle on kaavaselostuksessa perusteltu sillä, että osayleiskaavassa R-alueelle osoitettu rakennusoikeus on ranta-asemakaavassa palautettu. Äijäniemi on niemi, jolloin rakennusoikeuden siirtäminen muualle yleiskaavassa on ollut perusteltua ottaen huomioon maakuntakaavan yleismääräyksen, jonka mukaan Rakennuksia tai muita huomattavia rakenteita ei tule suunnitella sijoitettavaksi maisemallisesti aroille paikoille, kuten kapeisiin niemen kärkiin ja kannaksille sekä rantamaisemaa hallitsevien kumpareiden huipulle. Tämä tukee myös maisema-alueen arvojen säilymistä. 

Tornionlaakson museon mukaan kaavan vaikutusten arvioinnissa ei ole millään tavalla arvioitu Äijäniemeen esitettyjen ohjelmapalvelujen vaikutuksia osayleiskaavassa niemen tuntumaan osoitetuille perinteisen kalastuselinkeinon apajapaikoille. Apajapaikat periytyvät isonjaon ajoilta. Kaavaa laatiessa ei ilmeisesti ole tutkittu tai selvitetty apajapaikan merkitystä alueen perinteisten elinkeinojen osana.  Lisäksi kaavan vaikutusten arvioinnissa suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ei ole edelleenkään tunnistettu ja arvioitu kaavan vaikutusta valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Vaikutuksia maisemaan on tuotu esiin toisaalla vaikutustenarviointi-kappaleessa, vaikka valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ollessa kyseessä maisemavaikutukset kohdistuvat nimenomaan valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. 

Tornionlaakson museo toteaa lausunnossaan edelleen, että kaavaselostuksen kappaleessa Suunnittelun lähtökohdat ja sen alaluvussa rakennettu ympäristö on huomioitu kiinteät muinaisjäännökset. Äijäniemi (tunnus muinaisjäännösrekisterissä 1000045940) kohteen status on huomioitu selostuksessa kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Suunniteltavassa asemakaavamääräyksessä kiinteän muinaisjäännöksen sm -merkinnän lause on korjattu Tornionlaakson museon ohjeen mukaisesti. Myös muuhun kulttuuriperintökohteeseen asemakaavamääräyksessä on lisätty vastuumuseon nimi. Muinaisjäännöstä ja kulttuuriperintökohdetta koskeva kaavamääräykset on sijoitettu kaavassa kaavamääräysluetteloon. Tornionlaakson museon näkemyksen mukaan kaavamääräykset tulee sijoittaa kaavamerkinnän yhteyteen kuten muissakin Muonion ranta-asemakaavoissa on menetelty.

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että kaavamääräykset ovat velvoittavia toisin kuin suositukset. Äijäniemi ulottuu n. 65 m Jerisjärvelle ja on leveydeltään juuresta n.105 m ja keskeisiltä osiltaan yli 70 m leveä puustoinen alava niemi. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kyse ei ole maisemallisesti arka kapea niemi. Ohjelmapalveluilla ei hankaloiteta tai estetä apajapaikan käyttöä kalastukseen. Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia tarkennetaan Tornionlaakson museon esittämällä tavalla. Tarkennus on luonteeltaan vähäinen eikä edellytä kaavamateriaalin uudelleen nähtäville asettamista. Kaavanlaatija toteaa Tornionlaakson museolle vastineessaan, että kaavamerkinnät ja -määräykset ovat sitovia sijainnista riippumatta kaavakartta-asiakirjassa.

Muonion paliskunta toteaa lausunnossaan, että Kemiläisen alue, johon Äijäniemen suunniteltu ranta-asemakaava sijoittuu kokonaisuudessaan, on paliskunnalle tärkeä syys/talvilaidunalue ja erittäin tärkeä alue paliskunnan pohjoisosien toiminnan mahdollistamiseksi. Kaava-alueen luonnontilaisuus mahdollistaa porojen siirtymisen luontaisia vaellusreittejä pitkin paliskunnan pohjoisosista paliskunnan keskiosiin ja keskiosista pohjoisosiin.

Paliskunnan mukaan kaavaselostuksessa on mainittu asioita, jotka vähentävät paliskunnalle ja poronhoidolle aiheutuvaa haittaa, mutta tosiasiassa nuo seikat (kuten aitaamattomuus, reittien puute) eivät vähennä aiheutuvaa haittaa kovinkaan paljoa, eivätkä edesauta poronhoidon toimintaedellytyksiä. Kuvatun alueen laajuus poistaa koko Kemiläisen itäisen puolen paliskunnan käytöstä ja aiheuttaa häiriötä Kemiläisen jo nyt kapealle alueelle, jolloin porojen siirtyminen luontaisesti alueen läpi tulee hankalaksi. Paliskunnan mukaan poronhoitotehtävien suorittaminen, kuten porojen kuljettaminen Kemiläisen läpi ja porojen kokoaminen Kemiläiseen käy mahdottomaksi (porojen kuljettaminen tokkana vaatii rauhallista ympäristöä ja häiriötekijät alueella, kuten alueella liikkuvat ihmiset, melu, uudet rakenteet, tiet ynnä muut luonnottomat esteet) aiheuttavat valtavaa estevaikutusta suhteellisen kauas rakennetun alueen ympärille ja luovat rauhattoman alueen, jolla poro ei viihdy. Paliskunta esittää lausunnossaan, että kaavaehdotus ei ole ottanut huomioon ollenkaan neuvottelussa käsiteltyjä asioita ja huolia, joita paliskunta on esittänyt. Kaavoituksella suunniteltu infra leviää niin laajalle alueelle, että estevaikutus estää Kemiläisen laen itäisellä puolella porojen siirtämisen alueen läpi kokonaan ja aiheuttaa niin kovaa häiriötä alueelle, ettei Kemiläiseen pysty enää poroja kokoamaan ollenkaan.

Lausunnon mukaan paliskunnan pohjoisosissa on erittäin paljon vesistöjä ja yksityisten maanomistajien aitarakenteita, jotka estävät porojen liikkumisen jo tällä hetkellä lähes kokonaan paliskunnan keskiosista sen pohjoisosiin ja pohjoisosista keskiosiin. Tämän vuoksi jäljellä olevat vapaat alueet vesistöjen ja aitojen välisissä pullonkauloissa ovat elintärkeitä paliskunnalle. Laajoja yksityisten aidattuja alueita löytyy Kemiläisen lähialueilta ja tämä kyseinen kaavoitushanke tekee pullonkaulaa yhä pienemmäksi. Kriittisten alueiden rakentaminen tekee paliskunnan laidunkierron toteuttamisen mahdottomaksi ja aiheuttaa laidunpaineen kohdentumista laajemmalle, pirstaloituneelle alueelle pilaten näin paliskunnan laidunalueita.

Muonion paliskunta toteaa lausunnossaan, että kuvatun kaltaisen matkailutoiminnan kehittäminen suhteellisen luonnontilaiselle Kemiläisen alueelle ei ole kestävää, ekologista eikä sosiaalisesti hyväksyttävää. Uusien matkailualueiden kaavoitus ja rakentaminen tulee kohdentaa jo rakennetuille ja vähemmän kriittisille alueille, joilta poronhoito on jo joutunut siirtymään, eikä pilata laajoja luonnontilaisia alueita uudella infralla. Paliskunnan mukaan em. hankkeelle löytyy varmasti paikka jo olemassa olevan matkailurakentamisen läheisyydestä Olokselta tai kirkonkylää lähempää, jolloin siitä ei olisi paliskunnalle kohtuutonta haittaa kuten Kemiläisessä. Paliskunta esittää, että jäljelle jääneet pullonkaulat tulee rauhoittaa kaavoitukselta, jotta poronhoito Muoniossa voi edelleen olla kannattavaa elinkeinotoimintaa. Kriittiselle alueelle kaavoittaminen voi poistaa isoja laidunalueita porotalouden käytöstä, kuten tämänkin hankkeen takia tulisi käymään. Kriittisten alueiden rakentaminen heikentää porotalouden kannattavuutta monin eri tavoin. Erotuksia ei pystytä pitämään ajoissa, kustannukset porojen kokoamiseen kasvavat, poroja joudutaan luonnonlaitumien tilan heikentyessä ja laidunten pirstaloituessa ruokkimaan entistä enemmän, jotta porot saadaan pysymään koossa ja joudutaan rakentamaan uutta infraa paliskunnalle, jotta poronhoitotyöt voidaan ylipäätään suorittaa. Tällaisten erityisen kriittisten alueiden kaavoitus ja rakentaminen tulee näistä syistä lopettaa kokonaan.

Muonion paliskunta näkee, että ehdotuksen mukainen kaava aiheuttaa toteutuessaan kohtuuttoman ja huomattavan haitan edellä mainittujen asioiden takia. Paliskunta ei voi hyväksyä kaavaluonnosta edellä mainituista syistä missään nimessä.

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että kuten valmisteluvaiheen vastineessa todettiin, voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Jerisjärvi-Äkäsjärven osayleiskaavassa ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee keskeisiltä osiltaan loma- ja matkailualueeksi (R) osoitetulla alueella. Toisin kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa, ranta-asemakaavaan on osoitettu M- ja MY-alueet, joiden kautta porojen siirtyminen luontaisesti on mahdollista. Niiden pinta-ala on noin 2/3-osaa asemakaavoitettavasta alueesta. Porojen siirtyminen luontaisesti on mahdollista myös korttelialueiksi (RM) osoitettujen alueiden kautta, sillä kaavamääräyksellä on kielletty tonttien aitaaminen. Ranta-asemakaava on voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen R -alueen rakentamisen tehokkuuden osalta. Alueen toteuttamisen edellyttämä infra on osoitettu merkittävästi pienemmälle alueelle kuin voimassa oleva osayleiskaava mahdollistaa.

Lisäksi asemakaavan laadinnan eräänä lähtökohtana on ollut huomioida paliskunnan näkemykset ja huolet, jotta Muonion kunnan matkailuohjelman mukaisen korkealaatuisen matkailukohteen toteuttaminen aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa tai jopa edistäisi vähäisessä määrin poronhoidon järjestämistä kaavoitettavalla alueella. Lisäksi ehdotusvaiheeseen on tarkistettu ja tarkennettu korttelialueita sekä rakennusaloja. 

Kaavanlaatija toteaa, että paliskunnan esille tuomat poronhoidon kannalta erityisen kriittiset alueet tulee ratkaista - ja voimassa olevan yleiskaavan perusteella on ratkaistu - yleiskaavatasolla yhteistyössä kunnan kanssa. Kaavan laadinnassa on huomioitu nykyinen maankäyttö ja kaava noudattaa Äijäniemeen osoitettavaa ohjelmapalveluiden korttelialuetta ja Munajärven pientä korttelialuetta (rakennusoikeus 50 k-m², pinta-ala 850 m²) lukuun ottamatta voimassa olevaa osayleiskaavaa. Kaavanlaatija toteaa, että kaavaprosessissa laadittujen selvitysten ja niiden vaikutusten arvioinnin pohjalta ei kaavan toteuttamisella aiheuta kenellekään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Ranta-asemakaava ei myöskään aseta poronhoidolle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuta sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää (MRL 54 §).

Paliskuntain yhdistys toteaa lausunnossaan, että kaava-alue sijoittuu kokonaan Muonion paliskunnan alueelle, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle. Kaava-alue sijoittuu valtion maille. Muonion paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä on 6 000 ja poron omistajia on 126. Porotalous on merkittävä elinkeino Muonion kunnassa. Alueen poronhoito perustuu luonnonlaitumien ympärivuotiseen hyödyntämiseen ja porojen luontaiseen laidunkiertoon. Poronhoito on merkittävä sidostoimiala alueen vahvalle matkailulle ja se työllistää merkittävästi myös lihan jalostuksen kautta.

Paliskuntain yhdistys toteaa, että poronhoitolaki (848/1990) (PHL) on erityislaki, joka tulee ottaa huomioon poronhoitoalueella toimittaessa. Poronhoitolaki turvaa elinkeinon aseman ja säätää poronhoidolle sen perusedellytyksen, vapaan laidunnusoikeuden (PHL 3 §): ”Poronhoitoa saadaan tässä laissa säädetyin rajoituksin harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta.” Muonion paliskunta sijaitsee erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Alueella olevaa valtion maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Maan luovuttaminen tai vuokraaminen tällä alueella saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamista vahingoista (PHL 2 §).

Poronhoitolaissa (53 §) säädetään, että suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa. Poronhoitolain 53 §:n kaltainen neuvottelu on pidetty ehdotusvaiheessa. Tunturi-Lapin maakuntakaavassa määrätään kaavan yleismääräyksissä: ”Poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet ja valtion maiden osalta on neuvoteltava asian osaisen paliskunnan kanssa.” Paliskuntain yhdistys esittää lausunnossaan, että tätä määräystä ei tunnisteta kaavaselostuksessa. Alueella on voimassa osayleiskaava, joka on vuodelta 2015. Siinä ei ole poronhoitoa turvaavaa erillistä määräystä. Osayleiskaavan M-alueet kuitenkin osaltaan mahdollistavat poronhoidon toiminnan edellytyksiä pitämällä alueita metsänä verrattuna rakennettuihin alueisiin, jotka vievät pysyvästi laidunalaa rakentamisen ja ihmistoiminnan häiriön kautta. Nyt ranta-asemakaavalla ollaan osoittamassa rakentamista myös M-alueille.

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että Muonion paliskunnan kanssa on järjestetty poronhoitolain 53 § kaltaiset neuvottelut 6.11.2023 ennen ehdotusvaiheen nähtävillä oloa, mistä laadittu muistio on osa kaava-aineistoa.  Muonion paliskunnan edustajien kanssa on neuvoteltu epävirallisesti 6.9.2022 ja PHL 53§:n edellyttämällä tavalla 6.11.2023, mikä on kuvattu kaavaselostuksen sivulla 15. Kaavanlaatija toteaa, että Paliskuntain yhdistyksen esille tuomat poronhoidon kannalta tärkeät alueet tulee ratkaista - ja voimassa olevan osayleiskaavan perusteella on ratkaistu – yleiskaavan tasolla yhteistyössä kunnan kanssa.  Kaavanlaatija toteaa, että ranta-asemakaavassa osoitettuja M- ja MY-alueita on merkittävästi enemmän kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa. 

Kaavanlaatija toteaa, että kaavaprosessissa laadittujen selvitysten ja niiden vaikutusten arvioinnin pohjalta ei kaavan toteuttamisella aiheuta kenellekään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Ranta-asemakaava ei myöskään aseta poronhoidolle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuta sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää (MRL 54§). Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että lausunnossa esitetty vaade luonnontilaiseksi jättämisestä on voimassa olevan osayleiskaavan vastainen asemakaavoitettavan alueen osalta.

Paliskuntain yhdistys esittää lausunnossaan, että Muonion paliskunnan alueella on erittäin paljon muuta maankäyttöä, jotka vaikuttavat paliskunnan poronhoidon harjoittamisen mahdollisuuksiin: mm. matkailutoiminta Ylläksellä, Oloksella, Pallaksella ja muualla paliskunnan alueilla, taajamat, aidatut autojen kylmätestausalueet, metsätalous, tuulivoima sekä suljettu ja uudelleen avattavaksi suunniteltu kaivostoiminta Hannukaisessa ja Rautuvaarassa. Paliskunta esittää, että se on joutunut väistämään ja sopeutumaan eri tavoin, eikä sillä ole enää varaa menettää luonnontilaisia alueita uusille maankäyttäjille. 

Paliskuntain yhdistys toteaa, että Kemiläisen alue on Muonion paliskunnan tärkeää syys- ja talvilaidunaluetta sekä porojen kulkureitti kesä- ja talvilaidunalueiden välillä. Suurin osa paliskunnan pohjoisalueen poroista kulkee alueen kautta laidunkiertonsa aikana pohjois-etelä –suunnassa. Kaava-alue on myös paliskunnan rykimäaluetta, eli lisääntymisaluetta, ja siellä laidunnusrauhan säilyttäminen on erityisen tärkeää. Matkailutoiminta aiheuttaa aina häiriötä porojen laidunnukselle laajemmin kuin vain rakennetuilla alueille. Poroja myös kootaan Kemiläiseen ja niitä kuljetetaan alueelta erotukseen Luusunselän erotusaidalle. Kootut porot eivät pysähdy häiritylle alueelle ja häiriö estää porojen kuljettamisen tokkana. Paliskunnan tässä osassa on laajoja vesistöjä ja aidattuja autotestiratoja ja yksityismaita, jotka jo nyt estävät ja ohjaavat porojen laidunnusta ja kulkua. 

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että lausunnossa esiin tuodut Muonion paliskunnan laajuiset asiat ja siihen maankäyttölinjaukset ovat maakuntakaava- ja yleiskaavatasolla ratkaistuja ja linjattuja asioita. Kaavanlaatija toteaa, että kaavalla ei estetä porojen koontia ja kuljetusta Luusunselän erotusaidalle.

Paliskuntain yhdistyksen lausunnon mukaan asemakaavalla osoitetaan rakentamattomia alueita matkailurakentamiselle ja ohjelmapalveluille. Kaavan toteuttamisen vaikutukset poronhoitoon ovat matkailun aiheuttamia suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Muu maankäyttö aiheuttaa aina erilaisia haitallisia vaikutuksia poronhoidolle. Laidunalueet vähenevät suoraan rakentamisen alle ja pirstoutuvat pienempiin osiin, jolloin niiden käytettävyys muuttuu. Matkailun vaatimat reitit pirstovat poronhoidon toiminta-alueita ja aiheuttavat häiriötä laajemmalle varsinaisen rakennetun alueen ympäristöön. Ihmistoiminnan lisääntyessä porojen laidunnus siirtyy rauhallisemmille alueille sen aiheuttaman häiriön vuoksi (= epäsuora laidunmenetys). Rakentaminen väärään paikkaa voi johtaa sellaisiin estevaikutuksiin, että laajojakin alueita jää käyttökelvottomaksi. Laidunalan vähentyessä jäljelle jääville alueille kohdistuu suurempi laidunnuspaine ja ne kuluvat entisestään. Lisäksi poronhoitotoiminta voi vaikeutua ja poronhoidon rakenteita jäädä käyttökelvottomiksi tai vaikeasti käytettäviksi. Porojen kokoaminen vaatii rauhallisen alueen, jotta porot pysyvät alueella. Poroja ei voida kuljettaa tokkana mistä tahansa, vaan se vaatii alueen, josta poro kulkee luontaisesti mielellään ja missä ei ole häiriötä hajottamassa tokkaa. Muun muassa tällaisten vaikutusmekanismien kautta uusi matkailurakentaminen ja ihmistoiminta heikentävät porolaitumien kuntoa ja porotalouden kannattavuutta: karjan tuotto heikkenee ja kustannukset, mm. lisätyöstä ja -ruokinnasta, infran rakentamisesta ja suunnittelusta kasvavat. Poronhoito voidaan joutua järjestämään kokonaan uudelleen, mikä on kallista ja vie aikaa. 

Paliskuntain yhdistyksen mukaan Äijäniemen ranta-asemakaavan mukaisella rakentamisella olisi huomattava haitallinen vaikutus koko paliskunnan pohjoisen osan toimivuuteen poronhoidossa. Alue on hyvää kangasmaata, missä on runsaasti porojen tärkeintä syysravintoa, sieniä, sekä talviravintoa eli jäkäliä ja varpuja. Merkittävä osa paliskunnan poroista, noin 1000 poroa, laiduntaa kaava-alueella ja sen ympäristössä syksyllä ja talvella tai kulkee sen kautta. Kaavalla rakentamista laajennetaan luonnontilaisille alueille. Tämä vie suoraan porojen syys- ja talvilaitumia sekä rykimäaluetta.

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että kaava noudattaa Äijäniemeen osoitettavaa ohjelmapalveluiden korttelialuetta ja Munajärven pientä korttelialuetta (rakennusoikeus 50 k-m2, pinta-ala 850 m2) lukuun ottamatta voimassa olevaa osayleiskaavaa: voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee keskeisiltä osiltaan loma- ja matkailualueeksi (R) osoitetulla alueella. Toisin kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa, ranta-asemakaavaan on osoitettu M- ja MY-alueet, joiden kautta porojen siirtyminen luontaisesti ja poronhoito on mahdollista. Ko. alueiden pinta-ala on noin 2/3-osaa asemakaavoitettavasta alueesta. Porojen siirtyminen luontaisesti ja poronhoito on mahdollista myös korttelialueiksi (RM) osoitettujen alueiden kautta, sillä kaavamääräyksellä on kielletty tonttien aitaaminen. 

Paliskuntain yhdistys esittää lausunnossaan, että loma-asuntorakentaminen ja ihmistoiminnan häiriö estää porojen laidunkierron, kokoamisen ja kuljettamisen alueen kautta. Myös toiminta ohjelmapalveluiden alueilla aiheuttaa häiriötä. Rakentaminen ja ohjelmapalvelut myös todennäköisesti houkuttavat alueelle muuta toimintaa tulevaisuudessa, mikä voi johtaa matkailun reittiverkoston laajenemiseen. Kaavassa suunniteltu toiminta katkaisee porojen luontaisen laidunkiertoreitin, joka johtaa talvilaitumilta kevätlaitumille ja jälleen kesälaidunalueelta syys- ja talvilaitumille. Kaava-alueen lounaispuolella, sijaitsee paliskunnan Luusunselän erotusaitapaikka. Lausunnossa esitetään, että kaavassa ollaan rakentamassa matkailupalveluita porojen kokoamisalueelle ja kuljetusreitille erotusaitaan. Aitapaikat rakennetaan aina sinne, mihin porot luontaisesti kerääntyvät tai mihin niitä voidaan kuljettaa tokkana ilman luontaisia esteitä. Kuljettaminen on erittäin herkkää ihmistoiminnan aiheuttamalle häiriölle: liike, ääni tai jopa haju tokan edessä hajottaa sen ja porot leviävät laajasti ympäristöön; tällöin ne pitää koota uudelleen ja käyttää enemmän työvoimaa tai aikaa, mikä tarkoittaa kustannuksia paliskunnalle. Kaavalla suunnitellusta toiminnasta aiheutuu Muonion paliskunnalle laajempi laidun- ja toiminta-alueiden menetys kuin vain pelkkä rakennettu alue. Tämän johdosta paliskunnan toimintaa on muutettava, kunnes ei ole enää tilaa väistää. 

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että lausunnossa esille tuodut poronhoidon kannalta erityisen kriittiset alueet tulee ratkaista - ja voimassa olevan yleiskaavan perusteella on ratkaistu – yleiskaavan tasolla yhteistyössä kunnan kanssa. Ranta-asemakaavoitukseen on ryhdytty voimassa olevan osayleiskaavan pohjalta ja sen mukaisesti.  Kaava noudattaa Äijäniemeen osoitettavaa ohjelmapalveluiden korttelialuetta ja Munajärven pientä korttelialuetta (rakennusoikeus 50 k-m², pinta-ala 850 m²) lukuun ottamatta voimassa olevaa osayleiskaavaa.

Kaavanlaatijan vastineessa todetaan, että Luusunselän poroerotusaitapaikka sijaitsee Olostunturin eteläpuolella linnuntietä n. 9 km lounaaseen. Ranta-asemakaavassa osoitettuja, mm. porojen laiduntamisen mahdollistavia M- ja MY-alueita on merkittävästi enemmän kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa. 

Yksityiskohtaisina huomioina Paliskuntain yhdistys esittää lausunnossaan, että kaavaselostuksessa lukee edelleen (s.16), että paliskunnan kanssa olisi järjestetty PHL 53 §:n mukaiset neuvottelut kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana. Neuvottelu järjestettiin ehdotusvaiheessa eikä sen perusteella tehty mitään muutoksia kaavaan. 

Kaavamääräyksiin on kirjattu määräys: ”Rakennettaessa poronhoitoalueelle on huomioitava poronhoitolain takaama vapaa laidunoikeus. Tontteja ei saa aidata.”  Paliskuntain yhdistyksen mukaan tämä ei käytännössä turvaa poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä kaava-alueella. Kaavaselostuksen mukaan poronhoidon edellytykset olisi huomioitu vähäisellä rakentamatta jätettävällä alueella ja informoimalla alueen laidunoikeudesta ja määräämällä aitaamiskielto.  Kaavassa osoitetaan kuitenkin laajasti rakentamista sekä ohjelmapalveluita porojen lisääntymisalueelle, syys- ja talvilaidunalueelle ja poikittain vasten porojen pohjois-etelä –suuntaisille kulku- ja kuljetusreiteille, joten kaavalla ei huomioida poronhoidon järjestämisen edellytyksiä. Kaavaselostuksen mukaan poronhoidon edellytyksiä säilytetään sillä, että rakentamattomat alueet säilytetään metsäisinä ja vaurioituneet alueet ennallistetaan. Kaavassa ei kuitenkaan jätetä tilaa pohjois-etelä –suuntaiseen kulkemiseen tai kuljettamiseen, koska ainoa siihen soveltuva alue tullaan rakentamaan. Kaava-alueen länsiosan M/MY-alue on rakkakivikkoinen ja alueelle on lisäksi osoitettu ulkoilureittejä, eikä sitä kautta poroja voida kuljettaa. 

Paliskuntain yhdistyksen lausunnossa esitetään, että kaavassa osoitetaan matkailupalveluiden RM-1 alueet (ohjelmapalvelualueet) rakennusaloineen Jerisjärven ja Munajärven rannoille. Alueella voimassa olevassa yleiskaavassa rannat on kuitenkin osoitettu M-1 –alueeksi, missä sallitaan vain maa- ja metsätalouteen tai kalatalouteen liittyvä rakentaminen. Merkintä ei siten noudata yleiskaavan ohjausta. Voimassa olevassa osayleiskaavassa R-alueeksi eli loma- ja matkailualueeksi, johon saa rakentaa loma-asuntoja ja matkailutoimintaan liittyviä rakennuksia, osoitetut alueet on merkitty ranta-asemakaavassa RM-alueiksi eli matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Lausunnon mukaan alueelle osoitetaan varsin suuria kem2 määriä ohjeellisen rakennusalan merkinnöin, eli laajoille RM-alueille voidaan rakentaa paljon (5000 km²), ja miten vain. Lausunnossaan paliskuntain yhdistys esittää näkökulman, onko tämä osayleiskaavan mukaista. 

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että Muonion paliskunnan kanssa on järjestetty poronhoitolain 53 § kaltaiset neuvottelut 6.11.2023 ennen ehdotusvaiheen nähtävilläoloa, mistä laadittu muistio on osa kaava-aineistoa.  Lisäksi Muonion paliskunnan edustajien kanssa on neuvoteltu epävirallisesti 6.9.2022. Kaavanlaatija toteaa, että asemakaavassa rakentamatta jäävä alue ei ole vähäinen: M- ja MY-alueiden pinta-ala on noin 2/3-osaa asemakaavoitettavasta alueesta. Lisäksi porojen siirtyminen luontaisesti ja poronhoito on mahdollista myös korttelialueiksi (RM) osoitettujen alueiden kautta, sillä kaavamääräyksellä on kielletty tonttien aitaaminen. Kaava mahdollistaa poronhoidon edellyttämät pohjois- ja etelä- sekä tarvittaessa itä-länsi suuntaisen kuljettamisen / porojen luontaisen siirtymisen. 

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että osayleiskaavasta poikkeaminen on perusteltu asemakaavaselostuksen kappaleessa 5.3.4.

Paliskuntain yhdistys esittää, että retkikarttapalvelussa Munajärven rantaan on merkitty Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun mukainen arvokas metsäelinympäristö-kohde. Metsähallitus jättää toiminnassaan tällaiset kohteet vähäiselle käsittelylle tai metsänkäsittelyn ulkopuolelle. On ristiriitaista, että alueelle osoitetaan kaavassa rakentamista ja reittejä (MRL 54 §, luonnonarvojen vaaliminen ja hävittämiskielto).

Kaavanlaatija toteaa lausunnossaan, että Munajärven ranta-alueelle osoitetulla rakennuspaikalla ei luontoselvityksen perusteella ole MRL 54 § mukaisia erityisiä luonnonarvoja, vaan se on Retkikarttapalvelun perusteella metsätalouden monikäyttömetsien luontokohde.

Paliskuntain yhdistys esittää lausunnossaan, että kunnan on kaavoittaessaan otettava huomioon MRL 54 §:n mukaisesti asemakaavan sisältövaatimukset. Kaavaa laadittaessa ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa alueen oikeudenhaltijalle. Kaavaratkaisussa on huomioitava maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjaus.  Muonion paliskunta katsoo, että kaavan mukaisella toiminnalla aiheutettaisiin huomattavaa haittaa (PHL 2.2 §) alueen poronhoidolle, mikä on poronhoitolain vastaista. Kaavaratkaisu ei turvaa poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä sen estäessä porojen laiduntamisen, laidunkierron ja porojen kuljettamisen koko vaaran alueella. Kaavalla aiheutettaisiin huomattavaa haittaa alueen (PHL 2.2 §) poronhoidolle, mikä on poronhoitolain vastaista. Tästä syystä paliskunta vastustaa kaavan hyväksymistä. Paliskuntain yhdistys yhtyy näkemykseen. 

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että kaavaprosessissa laadittujen selvitysten ja niiden vaikutusten arvioinnin pohjalta ei kaavan toteuttamisella aiheuta kenellekään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Ranta-asemakaava ei myöskään aseta poronhoidolle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuta sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää (MRL 54§). 

Saapuneet muistutukset

Saapuneissa muistutuksissa nousee esille mm. seuraavia kannanottoja:

• Laatimisvaiheessa annettuja lausuntoja tai mielipiteitä ei ole huomioitu riittävästi asian valmistelussa
• Koska kaavalla on suuri vaikutus alueeseen, suunnitellun kaavan tulee saada alueen asukkaiden, loma-asukkaiden ja paliskunnan sosiaalinen hyväksyntä
• Hankkeella on kielteinen merkitys ja vaikutus porotaloudelle
• Kaavalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja se voi vaarantaa herkän luonnon niin rakennusvaiheessa kuin toteutuessaan
• Kaavahankkeeseen on valittu väärä suunnitteluväline
• Tarkoituksenmukainen kaavamuoto alueella olisi asemakaava
• Hanke on yleiskaavan vastainen
• Äijäniemen osa-alueen käyttötarkoitus jää liian avoimeksi
• Munajärven rantaan osoitettu rakennusoikeus on yleiskaavan vastainen
• RM- alueet, kaavamääräyksiä tulisi täsmentää ja rakennuksien enimmäiskokoa olisi rajoitettava
• Yleiskaavan ranta-alueen merkintä M-1-alue, jossa rakentamisoikeus on siirretty muille alueille, tulisi säilyttää
• Äijäniemen ja Munajärven rannoille osoitetut rakennusalueet tulisi jättää kaavasta pois
• Äijäniemen rantaan olisi turvattava alueen yleinen vapaa virkistyskäyttö, ranta-alue olisi suojattava selkeästi riittävän leveästi ja siinä tulisi olla kielto rakennelmille
• Alueen liittäminen jätevesiverkostoon ainoa realistinen vaihtoehto, kaavassa ei saisi hyväksyä umpisäiliöratkaisuja.
• Hanke haastaa tie- ja liikenneturvallisuuden sekä viihtyisän ja luonnonmukaisen kokemuksen Kemiläisenmetsätiellä; tie ei tule kestämään massiivista rakennusvaihetta eikä matkailua. Em. yksityistien risteyskohta Pallaksentielle on haasteellinen.

Kaavan laatija on vastineessaan muistutuksiin esittänyt mm. seuraavia kannanottoja:

• Valmistelu- ja ehdotusvaiheen vastineissa on tuotu esille kaavaan tehdyt muutokset, tarkennukset ja korjaukset ja perusteltu mikäli mielipiteissä tai lausunnoissa esitettyjä asioita ei ole voitu toteuttaa.
• Kaavan vaikutuksista porotalouteen on annettu vastineet, poronhoidon kannalta erityisen kriittiset alueet tulee ratkaista - ja voimassa olevan yleiskaavan perusteella on ratkaistu – yleiskaavan tasolla yhteistyössä kunnan kanssa.
• Kaavamuoto on Muonion kunnan tahtotilan mukainen ranta-asemakaava; ranta-asemakaavaa on lähdetty laatimaan voimassa olevan osayleiskaavan mahdollistaman maankäytön pohjalta.
• Ranta-asemakaavoitettava alue on laadittu alueella voimassa olevan Jerisjärvi-Äkäsjärven osayleiskaavan mukaisesti, jossa pääosa alueesta sijaitsee loma- ja matkailualueeksi (R) osoitetulla alueella. Toisin kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa, ranta-asemakaavaan on osoitettu M- ja MY-alueet, joiden pinta-ala on noin 2/3-osaa asemakaavoitettavasta alueesta. 
• Kaava noudattaa Äijäniemeen osoitettavaa ohjelmapalveluiden korttelialuetta ja Munajärven pientä korttelialuetta lukuun ottamatta voimassa olevaa osayleiskaavaa. Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee keskeisiltä osiltaan loma- ja matkailualueeksi (R) osoitetulla alueella. 
• Asemakaavalla siirretään rakentamisoikeus takaisin rantavyöhykkeelle perustuen alueen emätilatarkasteluun, millä on varmistettu, ettei menettely loukkaa maanomistajien tasapuolista kohtelua.
• Osayleiskaavasta poikkeaminen on perusteltu asemakaavaselostuksessa. Ranta-asemakaava ja voimassa oleva osayleiskaava ei mahdollista muuta rakentamista Munajärven ranta-alueelle.
• Äijäniemen ranta-alueelle jää vähintään 16 m leveä suojavyöhyke Jerisjärven rantaviivan ja ohjelmapalvelujen korttelialueen väliin, missä jokaisella on oikeus nauttia alueen ominaisuuksista ja hyödyntää sitä.
• Äijäniemeen saa rakentaa enintään 1½-kerroksisia matkailua palvelevia rakennuksia, jonne saa sijoittaa ohjelmapalveluiden käyttöön tarkoitettuja rakennuksia ja rakenteita.  Kaava on laadittu alueen kehittämissuunnitelman pohjalta, joka elämystarjonnaltaan pohjautuu Äijäniemen alueeseen. Resort-alueen laadukkaan toiminnan kannalta Äijäniemi on ratkaisevan tärkeä. Arkkitehtuuriltaan korkeatasoiset, kotatyyppiset rakennukset tullaan sijoittamaan niin, että ne istuvat maastoon ja maisemaan mahdollisimman luontevasti. Rakennusalat on jätetty väljiksi toteutusvaiheen suunnitteluvarana.
• Liikenteen ja teknisen huollon järjestäminen sekä niiden vaikutukset ympäristöön on arvioitu kaavaselostuksessa, ranta-asemakaavaan on osoitettu vaihtoehtoinen kulkuyhteys.
• Kemiläisen metsätien liikennemääriin asemakaavamuutoksella ei ole vähäistä suurempaa vaikutusta. Varsinkin kohteen rakentamisen aikana on tarpeen neuvotella ja sopia tiehoitokunnan kanssa Kemiläisen metsätien käytöstä ja sen mahdollisesta kunnostamisesta.
• Kemiläisenmetsätien ja Pallaksentien risteys sijaitsee asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella, jolloin asemakaavalla ei voi ottaa kantaa ko. risteyksen turvallisuuteen.
• Asemakaava-alueelle rakennetaan määräyksissä edellytetyt ja tarvittavat pysäköintipaikat. 
• Alueen jätevedet käsitellään ympäristönsuojelulain ja valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Ennen alueellisen viemäriverkon valmistumista ja siihen liittymistä jätevedet ohjataan kiinteistökohtaisiin umpisäiliöihin ja kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi. Hankkeeseen ryhtyvä myös harkitsee, ettei hankkeeseen ryhdytä ennen alueellisen jätevesiverkoston valmistumista.

Lausunnot, muistutukset sekä kaavan laatijan vastineet ovat esityslistan liitteenä kokonaisuudessaan.