Kunnanvaltuusto, kokous 15.4.2024

Perustelut

Kunnanhallitus 10.6.2019 § 156

Johannes Jutila FCG Oy:stä on toimittanut 30.4.2019 päivätyn osallistumis- ja arviontisuunnitelman, jotta yksityisessä omistuksessa oleville määräaloille käynnistettäisiin asemakaavan laadinta. Tarkoituksena on laatia ranta-asemakaava Jerisjärvelle Kutunivan alueelle ja sillä on tarkoitus järjestellä lomarakentamista ja mahdollista pysyvää rakentamista.

Suunnittelualue sijoittuu Törmäslompolon ranta-alueelle, jolla on voimassa Jerisjärvi-Äkäsjärvi osayleiskaava ja Tunturi-Lapin maakuntakaava, mutta alueella ei ole asemakaavaa. Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavassa matkailun vetovoima-alueella (mv 8411), Oloksen matkailukeskuksen alueella (RM 1408) sekä maa- ja metsätalousalueella (M). Osayleiskaavassa se on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP), maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi rantavyöhykkeellä (M-1). Suunnittelualueelle on osoitettu kaksi arvokasta rakennuskohdetta ja/tai pihapiiriä, Kivelä (sr 5) ja sodalta säästynyt yksittäinen 1800-luvulta oleva rakennus (sr/21).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) on selostettu mm. suunnittelutilanne, kaavoitustyön tavoite, osalliset ja tiedottamien, arvioitavat vaikutukset ja aikataulu. Tavoitteena on, että kaava saadaan valtuuston käsittelyyn loppuvuodesta 2019.

Osallisiksi on merkitty viranomaiset ja maanomistajat sekä eräät yhteisöt. Viranomaisina mainitaan Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Lapin pelastuslaitos ja Museovirasto.

Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Maanomistajan tulee toimittaa kaavan laadinnan yhteydessä syntynyt pohjakartta kunnan säilytettäväksi ja käytettäväksi osana kunnan kartta-aineistoa. (Maan-käyttö- ja rakennuslain 63 ja 74 §)

Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa vähintään siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan ja tällöin vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

Hallintosäännön 13 §:n mukaan kunnanhallitus päättää ranta-asemakaavan laatimisen ottamisesta kunnan tehtäväksi. Kaavan hyväksyy valtuusto.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (30.4.2019) toimitetaan esityslistan ohessa.

Ehdotus kunnanjohtaja

Kunnanhallitus merkitsee Kutunivan ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi ja käynnistää ranta-asemakaavan laadinnan. Alueen ranta-asemakaavoitus saatetaan vireille ja asetetaan nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman teknisten korjausten jälkeen.

Päätös

Hallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.

__________

Kunnanhallitus 30.8.2021

Kaavanlaatija on toimittanut 3.5.2021 päivätyt luonnokset kaavaselostuksesta ja -kartasta.

Kutunivan ranta-asemakaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 19,9 ha ja alueella on rantaviivaa yhteensä noin 615 m. 

Kaavaselostuksen mukaan ranta-asemakaavalla on osoitettu 5 omarantaista ja 13 ei-omarantaista asuinpientalojen rakennuspaikkaa (AP/RA) ja 2 omarantaista lomarakennuspaikkaa (RA) sekä yleisen tien alue (LT), katualue ja lähivirkistysalueita (VL). Kortteli 6 on osoitettu alueena, jolla ympäristö säilytetään (/s) ja korttelin viereen lähivirkistysalueelle on osoitettu suojeltava rakennus (sr). 

Suunnittelualueelle osoitettujen uusien asuinrakennuspaikkojen rakennusoikeus on 350 k-m²/rakennuspaikka eli yhteensä 3850 k-m². Olemassa olevan rakennuspaikan osalta rakennusoikeus on yhteensä 780 k-m², josta käytettyä on 430 k-m². Lomarakennuspaikoille on osoitettu rakennusoikeutta 120 k-m²/rakennuspaikka. Lisäksi saa rakentaa 50 k-m² talousrakennuksia eli yhteensä lomarakennuspaikoille rakennusoikeutta on osoitettu 340 k-m². Koko kaava-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 6 970 k-m², mikä vastaa e=0.04 tehokkuutta. 

Alueella voimassa olevassa yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu 5 omarantaista asuinrakennus- ja 2 lomarakennuspaikkaa eli suunniteltu ranta-asemakaava on yleiskaavan mitoituksen mukainen. 

Rakennuspaikat on pyritty osoittamaan ryhmiin jättäen yhtenäisiä rakentamattomia rantaosuuksia vapaiksi rakentamiselta. Paikat on valittu rakentamiseen parhaiten soveltuviin kohtiin alueen luonto- ja maisema-arvot huomioiden. Suunnittelualueen rakentamattomat osat on osoitettu lähivirkistysalueina.

Suunnittelualue sijaitsee Muonion keskustasta länteen, tiestöä pitkin matkaa keskustaan on noin 20 kilometriä. Suunnittelualueella on kaksi vakituista asuinrakennusta ja muilta osin alue on metsätalouskäytössä.

Suunnitellun kaava-alueen ympäristö on haja-asutusaluetta ja matkailupalveluiden aluetta. Suunnittelualueen vieressä Törmäslompolon rannalla sijaitsee Pallas-Tuvat mökkikylä, ja Pallaksentien varrella on kaksi asuinrakennusta. Jerisjärven rannalla suunnittelualueen läheisyydessä on myös muutamia lomarakennuksia. Hotelli Jeris ja Jeriskylän lomamökit sijaitsevat alle kahden kilometrin päässä suunnittelualueen kaakkoispuolella. Suunniteltu kaava täydentää alueella jo olevaa haja-asutusluonteista ja matkailuun painottuvaa yhdyskuntarakennetta. Ranta-asemakaava on laadittu yleiskaavan mitoituksen mukaisesti. 

Kaava-alueen rannat ovat rakentamattomia, joten seitsemän uuden omarantaisen rakennuspaikan osoittaminen muuttaa rannan luonnonympäristöä rakennetuksi ympäristöksi. Suunnittelualueen luontoarvot on kartoitettu Muonion vesi- ja tunturialueiden kehittämissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Kaava-alueelta ei ole tiedossa olevia erityisiä luontokohteita eikä harvinaisia kasvi- tai eläinlajeja. Kaavamuutos ei heikennä luonnon monimuotoisuutta. 

Suunnittelualueen lähistöllä on kuitenkin jo melko paljon olemassa olevaa rantarakentamista, joten tässä kaavassa osoitetun uuden rakentamisen myötä tapahtuvat maisemamuutokset eivät ole kovin merkittäviä. Alueen pohjoisosaan sijoitetut rakennuspaikat sijoittuvat kauimmaksi olevista rakentamisalueista, joten niiden osalta muutokset maisemassa ovat suurimmat. 

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:ssä säädetään, miten MRL 62 §:ssä tarkoitettu vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa järjestetään: Tilaisuuden varaaminen mielipiteen esittämiseen voidaan tehdä asettamalla valmistelu­aineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tilaisuuden varaamisesta ilmoi­tetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Ilmoitus on aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. Lausuntojen pyytämisestä säädetään asetuksen 28 §:ssä.

Kaavaselostusluonnos 3.5.2021 ja kaavakartta 3.5.2021 toimitetaan esityslistan ohessa.

Perustelut

Kutunivan ranta-asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 23.9.2021–25.10.2021. Kaavaluonnoksesta toimitettiin viisi lausuntoa ja kolme mielipidettä.

Lapin ELY-keskuksen lausunnossa (5.11.2021) huomautetaan mm., että osallisiin tulisi lisätä Paliskuntain yhdistys, kaavamuodon tarkoituksenmukaisuutta tulisi miettiä tavoitteiden kannalta ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tunnistaa.  

Kaavaluonnoksessa osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 6 970 k-m2 ja tehokkuusluku on e=0.04. Lapin ELY-keskus toteaa, että kaava-asiakirjoihin ei sisälly sellaista selvitystä, jonka perusteella MRL:n sisältövaatimusten ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen toteutumista voitaisiin arvioida koko sillä alueella, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Kulttuuriympäristön osalta ELY-keskus toteaa, että yleiskaavassa on olevia suojelumerkintöjä, mutta asemakaavaselostuksessa ei ole kuvattu rakennuksien ja pihapiirin suojelutarvetta selvityksiin perustuen eikä yleiskaavassa osoitettuja arvokkaita rakennuskohteita ja/tai pihapiiriä ole arvotettu. ELY-keskus toteaa, että rakennuksien ja pihapiirin suojelutarve tulee ratkaista asemakaavalla.

Kaavamääräyksissä on huomioitava mm. rakennusten purkamista koskevat määräykset siten, että kaavamääräyksestä käy ilmi purkamiskielto. Myös museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen kohteita koskevien toimenpiteiden suorittamista.

Luontoympäristön osalta ELY-keskus toteaa, että kaavaluonnoksesta ei ilmene milloin ja millä tarkkuudella suunnittelualueen luontoarvot on selvitetty ja ajantasaiset tiedot mm. kasvilajien ja eläinten havaintopaikoista tulee selvittää. Kaavoitettava alue rajautuu Törmäslompoloon, joka kuuluu Natura 2000-ohjelma-alueeseen Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö (FI1301912). (Naturaan kuuluu vesialue). Natura 2000-ohjelma-alue Pallas-Ounastunturi sijaitsee myös välittömässä läheisyydessä, joten hankkeen Natura-vaikutukset tulee arvioida ja ratkaisut perustella. Kaavaluonnoskartalla esitettyjen kortteleiden 1-3 ja 7 osalta kiinteistöjen jätevesijärjestelmien on täytettävä perustasoa tiukempi, ohjeellinen puhdistustasovaatimus, koska kyseisten kortteleiden rakennuspaikat sijaitsevat alle 100 metrin etäisyydellä Natura 2000 -ohjelma-alueeseen Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö (FI1301912) kuuluvasta Törmäslompolosta ja ovat siten pilaantumiselle herkällä alueella ja ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ohjeellista puhdistustasoa koskeva määräys tulee sisällyttää kaavamääräyksiin. Kaavan valmisteluaineistosta ei käy selkeästi ilmi, miten tulvat on otettu kaavaratkaisussa huomioon. ELY-keskus huomauttaa, että vesistöjen ranta-alueille sijoittuvissa kaavoissa tulee kaavaselostuksessa esittää tietoja vesistöjen vedenkorkeuksista ja selostettava, miten tulvat on kaavaratkaisussa otettu huomioon. Kaavaluonnoksessa tai kaavaselostusluonnoksessa ei ole käsitelty hulevesiä tai niiden hallintaa. Kaavaselostusluonnoksessa ei ole esitetty kaavan vaikutuksia liikenteeseen. ELY-keskus toteaa, että kaavaselostusta tulee täydentää liikenteellisten vaikutusten arvioinnin osalta ja kaavaehdotukseen tulee täydentää liittymiä osoittavat merkinnät, maantien suoja-alueiden huomioiminen ja ohjearvot ulko- ja sisämelulle.

Lisäksi ELY-keskus toteaa, että kaavan valmisteluaineistosta ei käy ilmi, miten uusien asuin- tai lomarakentamiseen osoitettavien alueiden sähkö-, viemäri ym. johtotarpeet on tarkoitus toteuttaa suunnittelualueen sisällä. ELY-keskus kiinnittää huomiota kaavaluonnoksessa esitettyihin kerroslukuihin ja mm. kokonaisrakennusoikeuden tarkentamiseen sekä varoetäisyyden merkintöihin.

Tornionlaakson Museon lausunnossa (27.10.2021) todetaan mm., että kaavaluonnoksessa rakennusoikeuden määrä ja kaavamerkintä /s korttelissa 6 ovat ristiriidassa keskenään. Korttelia ja/tai sen rakennusoikeuden määrää on syytä tarkentaa siten, että vanhan pihapiirin ominaispiirteet säilyvät. Yleiskaavan korjausrakentamista koskevat kaavamääräykset eivät vielä näy riittävällä tavalla asemakaavassa. Kaavaluonnosta tulisi täydentää ohjaavilla kaavamääräyksillä mm. pihapiirien ja rakennusten säilyttämisen varmistamiseksi. Museo kiinnittää huomioita, että ranta-asemakaavassa on hyvä ohjeistaa esim. rakennusten sijoittamista ja sopeuttamista osayleiskaavan yleisohjeiden mukaisesti. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännön Kutuniva 1 (tervahauta) ja alueen läheisyydessä Seitaniemi. Tervahaudan osalta kaavamerkintään tulee lisätä tarkentava määräys.

Lapin liitto toteaa lausunnossaan 27.10.2021 ranta-asemakaavan valmisteluaineiston sopeutuvan Tunturi-Lapin maakuntakaavan kokonaisuuteen.

Metsähallitus muistuttaa lausunnossaan 25.10.2021 alueella kulkevista reiteistä ja niiden huomioimisesta. Muilta osin Metsähallituksella ei ole huomauttamista.

Lapin pelastuslaitos toteaa 24.9.2021 lausunnossaan, että kaava-alueen tiestön tulee olla myös raskaiden pelastusajoneuvojen käytettävissä. Muutoin pelastuslaitoksella ei ole huomauttamista.

Jerisjärven Huolto Oy pyytää mielipiteessään yhteistyötä veden- ja jäteveden siirtolinjaston suunnittelun osalta.

Muonion yrittäjät ry toteaa mielipiteessään 30.9.2021, että kyseinen kaava-alue tulisi liittää Jeriksen jätevesihuollon järjestelmään.

Yksityinen kuntalainen on 16.9.2021 esittänyt mielipiteensä muinaismuistolain mukaisesta kiinteästä muinaisjäänteen säilymisestä.

Kaavan laatija on 12.6.2023 toimittanut vastineen lausuntoihin ja mielipiteisiin.

Vastine Lapin ELY-keskuksen lausuntoon:

• Lisätään Paliskuntain yhdistys osallisten luetteloon.
• Huomioidaan MRL:n 73 §:n mukainen ranta-asemakaavan tarkoitus ja käytettävyys. Tarkennetaan kaavan sisältöä vastaamaan tarkemmin tässä kaavatyössä käytettävän suunnitteluvälineen eli ranta-asemakaavan mukaista maankäytön järjestämistä.
• Tunnistetaan ja kuvataan selostuksessa ne VAT:t, joiden tavoitteita kaava koskee ja edistää.
• Luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen on laadittu luontoselvitys ja Natura tarvearviointi (Luontoselvityskangas, 17.11.2022). Selvityksen esiin nousseet tulokset on johdettu kaavaan ranta-alueiden suojavyöhykkeiden lisäämisen kautta. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi on kuvattu selostuksessa.
• Kaavaa laadittaessa on huomioitu yleiskaavan ohjausvaikutus. Yleiskaavassa kaava-alueelle on osoitettu rantarakentamisen paikkoja yhteensä 7 kappaletta jakautuen Jerisjärven rannan kohdalle 2 kpl ja Törmäslommolammen rannalle 5 kpl. Lisäksi Pallaksentien pohjoispuolelle Pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP), on yleiskaavassa mitoitettu sijoittuvan n. 92 uutta rakennuspaikkaa yleiskaavaselostuksessa olleen taulukon laskentaperusteen mukaisesti. Yleiskaavan mukaisesti AP alueeksi osoitetulle saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisen asuin- tai lomarakennuksen talousrakennuksineen sekä sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta haittaa ympäröivälle asutukselle. Tarkemmassa suunnittelussa käyttötarkoitus on tarkentunut enemmän lomarakentamisen tarpeisiin huomioiden kuitenkin yleiskaavan mukaisen rakentamisen määrän tavoitteen mahdollistamisen.
• Yleiskaavassa kaava-alueelle osoitetut kaksi arvokasta rakennuskohdetta ja/tai pihapiiriä (kaavamerkinnöillä sr/5 ja sr/21) sijoittuvat kaavaehdotuksessa samaan AP-kortteliin, jolla ympäristö säilytetään kaavamerkinnällä /s. Rakennusten, pihapiirin tai taajamakuvan kannalta merkittävä luonne tulee säilyttää muutos- ja korjaustöissä, jolloin on oltava yhteydessä museoviranomaiseen. Merkinnällä mahdollistetaan pihapiirin ja rakennusten säilyminen. Kaavan tulee olla myös maanomistajalle kohtuullinen. AP-kortteliin on osoitettu kerroskorkeudeksi 1 u ½ ja rakennusoikeutta 600+t100 mahdollistamaan korttelissa sijaitsevien rakennusten säilyttämisen. Korttelikokoa on kasvatettu mahdollistaen pihapiirin säilymisen yhtenäisenä kokonaisuutena.
• Kaava varten on luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen laadittu luontoselvitys ja Natura tarvearviointi (Luontoselvityskangas, 17.11.2022). Luontoselvityksestä johdettuna ranta-alueille on jätetty suojavyöhyke turvaamaan osaltaan saukon liikkumista alueella.
• Luontoselvityksen yhteydessä laadittiin alueelle Natura-tarvearviointi. Selvityksen mukaan kaavoituksesta ei aiheudu vaikutuksia tai heikennyksiä Pallas-Ounastunturin Natura-alueelle, ja siten Natura-arviointia ei tarvita.
• Huomioidaan ranta-alueiden jätevesijärjestelmien puhdistustasovaatimusten ohjaustarve kaavaan lisättävällä seuraavalla määräyksellä: ”Ympäristönsuojelulain (527/2014) 156 c §:n mukaan perustasoa ankarampi puhdistusvaatimus tulee täyttää, jos siitä muualla laissa tai lain nojalla säädetään tai määrätään.”
• Huomioidaan tulvavaara-alue kaavassa ja ohjataan rakentaminen sijoitettavaksi vähintään 0,5 m 1/100a tulvakorkeuden yläpuolelle. Lisäksi tunnistetaan mahdollisuus ilmastonmuutoksesta johtuva sadannan lisääntyminen kaavamääräyksessä seuraavasti: ”Mikäli kaavan hyväksymisen jälkeen esiintyy tulva, joka aiheuttaa suuremman vedenkorkeuden, kuin kaavassa on määritelty alimmaksi rakennuskorkeudeksi, tulee esiintyneen tulvan korkeus ottaa määrääväksi korkeudeksi alimpia rakentamiskorkeuksia määritettäessä.”
• Kaavassa on pyritty pitämään maantielle 957 osoitettavien liittymien tarve mahdollisimman vähäisenä ja siten minimoimaan maantien ylitystarvetta. Liittymäkohdat maantieltä osoitetaan nuolella. Maantien suoja-alue huomioidaan ohjaamalla rakentaminen rakennusaloilla vähintään 20 metrin päähän maantien keskiviivasta.
• Rakentamisen meluarvioiden huomiointi sisätilojen osalta kaavamääräyksellä maantien 957 läheisyydessä. 
• Alueen läpi kulkeva sähkölinja on osoitettu johtoa varten varattuna alueen osana. Johtotarpeet on muutoin yleisesti suunniteltu toteutettavan osana katualueita.
• Rakennusten sijoittumista ja sovittamista rakennuspaikalle ohjaavia määräyksiä on tarkennettu sekä maastonmuotojen ja kerroskorkeuden sovittamisen huomioimisen osalta.  
• Korttelien rakennusoikeutta on tarkennettu. Lisäksi AP-korttelin rakennusoikeutta on tarkennettu siten, että se mahdollistaa nykyisten rakennusten säilyttämisen. 

Vastine Tornionlaakson museon lausuntoon:

• Yleiskaavassa kaava-alueelle osoitetut kaksi arvokasta rakennuskohdetta ja/tai pihapiiriä (kaavamerkinnöillä sr/5 ja sr/21) sijoittuvat kaavaehdotuksessa samaan AP-kortteliin, jolla ympäristö säilytetään kaavamerkinnällä /s. Rakennusten, pihapiirin tai taajamakuvan kannalta merkittävä luonne tulee säilyttää muutos- ja korjaustöissä, jolloin on oltava yhteydessä museoviranomaiseen. Merkinnällä mahdollistetaan pihapiirin ja rakennusten säilyminen. Kaavan tulee olla myös maanomistajalle kohtuullinen. AP-kortteliin on osoitettu kerroskorkeudeksi 1 u ½ ja rakennusoikeutta 600+t100 mahdollistamaan korttelissa sijaitsevien rakennusten säilyttämisen. Korttelikokoa on kasvatettu mahdollistaen pihapiirin säilymisen yhtenäisenä kokonaisuutena.
• Rakennusten sijoittumista ja sovittamista rakennuspaikalle ohjaavia määräyksiä on tarkennettu sekä maastonmuotojen ja kerroskorkeuden sovittamisen huomioimisen osalta.
• Ranta-alueille on jätetty suojavyöhyke turvaamaan niiden säilyminen luonnontilaisena.
• Tervahautaa koskevaa merkintää on tarkennettu lisäämällä merkintään teksti: ”Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty.”

Vastine kuntalaisen mielipiteeseen:

• Mielipiteessä nostettu kohde on merkitty pohjakarttaan tätä kaavatyötä laatineen kartoittajan toimesta. 
• Kaavan tavoitteena on varmistaa kohteen suojelu. Kohde sijoittuu kaavassa VL-alueelle ja on merkitty suojelumerkinnällä (sm) - Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (tervahauta). Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty.
• Kaavaehdotukseen alueen suojavyöhykettä on tarkennettu leventämällä VL-aluetta.

Muut lausunnot ja mielipiteet on merkitty tiedoksi.

Perustelut

Kaavaehdotus oli nähtävillä 15.11.2023–15.12.2023 ja siitä saapui viisi lausuntoa ja neljä muistutusta.

Lapin ELY-keskus toteaa lausunnossaan 8.12.2023 mm. kulttuuriympäristön osalta, että AP/s -merkinnän kaavamääräyksessä tulee käydä ilmi yleiskaavan ohjausvaikutus. Merkinnän kaavamääräykseen tulee lisätä, että rakennusten purkaminen edellyttää MRL 127 §:n mukaisen purkamisluvan.

Luontoympäristön ja Natura 2000 -alueen osalta ELY katsoo, että tehty luontoselvitys on asianmukaisella ja riittävällä tavalla laadittu. Selvityksen perustella tehdyt johtopäätökset ovat oikeat eikä varsinaista Natura-arviota ole tarpeen laatia.

Jätevesien osalta ELY-keskus katsoo, että kaavamääräyksiin lisätty yleinen määräys jätevesien käsittelystä ei riitä varmistamaan jätevesien riittävää käsittelyä ranta-alueella. Muonion kunnassa ei ole annettu ympäristönsuojelumääräyksissä tai rakennusjärjestyksessä määräystä ranta-alueiden määrittämisestä pilaantumiselle herkäksi alueeksi, jolla jätevesijärjestelmien tulee täyttää perustasoa ankarampi ohjeellinen puhdistustehovaatimus. Määräys ranta-alueita koskevasta ohjeellisesta puhdistustehovaatimuksesta tulee ELY-keskuksen näkemyksen mukaan sisällyttää kaavamääräyksiin.

Liikenteen osalta ELY-keskus katsoo, että valmisteluaineistosta annetut liikennettä koskevat kannanotot on pääosin otettu huomioon. Meluselvitystä ei ole tehty, mutta melu on riittävällä tavalla otettu huomioon. Kaava-alueen muodostumien erillisistä alueista vaikeuttaa liikenteen kulkuyhteyksien suunnittelua. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan liittymät voidaan toteuttaa suunnitellusti suosituksia tiheämmin, koska esitetyllä kaavarakenteella ei ole mahdollista järjestää alueelle kulkua muutoin.

Yhteenvetona Lapin ELY-keskus toteaa, että ehdotuksessa on pääosin otettu huomioon sen antama valmisteluvaiheen lausunto, mutta edellyttää, että edellä mainitut tulee ottaa huomioon. Lisäksi ELY-keskus huomauttaa, että ranta-asemakaava on MRL 73 §:n mukaisesti tarkoitettu pääasiassa tavanomaisen loma-asutuksen järjestämiseen ranta-alueella ja suunnittelualueen ranta-alueen ulkopuolella oikea kaavamuoto olisi asemakaava.

Kaavan laatija toteaa 6.2.2024 vastineessaan, että ehdotusta tarkennetaan /s -merkinnän osalta ELY-keskuksen ja Tornionlaakson museon lausuntojen perusteella. Jätevesien osalta todetaan, että riittävä puhdistustaso ratkaistaan rakennuslupavaiheessa ja kaavamääräysten muotoilua tarkistetaan.

Lapin liitto toteaa lausunnossaan 7.12.2023, että ranta-asemakaavan aineisto toteuttaa Tunturi-Lapin maakuntakaavan tavoitteita.

Muonion sähköosuuskunta esittää lausunnossaan 1.12.2023, että kaavassa huomioidaan käynnissä oleva sähkölinjan saneeraus, joka muuttaa linjan sijaintia.

Kaavan laatija toteaa 6.2.2024 vastineessaan, että kaavassa huomioidaan ja tarkennetaan sähkölinjan saneeraus sähköosuuskunnan esittämällä tavalla. Lisäksi mm. poistetaan rasite linjalle.

Metsähallituksella ei ole lausuttavaa kaavaehdotuksesta (15.12.2023).

Tornionlaakson museo toteaa 8.12.2023 lausunnossaan, että se on antanut lausunnon valmisteluaineistosta ja siinä yhteydessä tuonut esiin mm., että osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys ei ole ollut Tornionlaakson museon käytettävissä lausuntoa laatiessa, joten museo ei voinut ottaa tarkemmin kantaa Kivelän pihapiiriä koskevien suojelumerkintöjen riittävyyteen. Lisäksi museo on tuonut esiin, että kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä kohteita koskevista merkinnöistä ja kaavamääräyksistä on hyvä keskustella alueellisen vastuumuseon kanssa ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Asiasta ei ole oltu yhteydessä museoon eikä edellä mainittua selvitystä ole toimitettu museolle.

Lausunnossa todetaan, että kaavaehdotuksen Kivelän ja Kutunivan pihapiiriä koskevia kaavamääräyksiä ja merkintöjä on muutettu luonnosvaiheesta. Museo toteaa kuitenkin, että rakennuskohtainen sr-merkintä on korvattu /s-merkinnällä ja kaavamääräys on puutteellinen. Lisäksi Kivelän pihapiiriin kuuluva rakennus ja niitty mäen päällä ovat merkinnän ulkopuolella. Museo katsoo, että pihapiiriä koskeva /s-merkintä ja sen kaavamääräys ei riittävästi turvaa kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden säilymistä. Lausunnossa esitetään, että Kivelää ja Kutunivaa koskevaa kaavamääräystä täydennetään ja selostusta taikka liitteitä tulee täydentää niin. että niistä käy ilmi suojeltavien kohteiden ominaisuudet ja kulttuurihistoriallinen merkitys.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Tornionlaakson museo toteaa, että aiemman lausunnon ohjeistama määräys muinaisjäännöksestä Kutuniva 1 (tunnus muinaisjäännösrekisterissä 1000036673) on osin lisätty kaavamerkintään, mutta määräystä tulee edelleen tarkentaa. Kaavaselostukseen tulee lisätä kaavassa olevan muinaisjäännöksen kuvaus ja huomioida siihen liittyvät kaavan vaikutukset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on virheellinen tieto vastuumuseosta ja virheellistä tekstiä.

Kaavan laatija toteaa 6.2.2024 vastineessaan, että /s -merkintää ja tervahautaa koskevaa merkintää tarkennetaan Tornionlaakson museon esityksen mukaisesti. Lisäksi täydennetään kohdekuvaus ja tarvittava kaavan vaikutusten arviointi sekä poistetaan virheelliset tiedot OAS:ista.

Muistutuksissa nostetaan esille mm. seuraavia kohtia

• rakentaminen tulisi säilyttää pääsääntöisesti osayleiskaavan mukaisena, kaavaehdotuksen mukaan rakennusoikeus ja rakennuspaikkojen määrä poikkeaa merkittävästi osayleiskaavasta
• vesi- ja jätevesihuolto tulisi järjestää verkoston kautta, ei kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla
• liikennejärjestelyissä tulisi erityisesti huomioida turvallisuusnäkökohdat, suunnittelualue sijaitsee haasteellisessa paikassa
• huoli ranta-alueiden kasvillisuus- ja eläinlajien säilymisestä sekä riittävistä selvityksistä
• rakentamisen määrän vaikutus maisemaan.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan mm. että

• kaavaa laadittaessa on huomioitu yleiskaavan ohjausvaikutus, esim. AP-alueelle sijoitetut rakennuspaikat perustuvat yleiskaavan laskentaperusteeseen
• kaavassa on huomioitu asuin- tai lomarakentaminen mm. /a -merkinnällä RA-1 -alueella (lomarakentaminen), jolla sallitaan asuinrakennuksen rakentaminen pysyvään asumiseen
• vedenhankinnan ja jätevesihuollon osalta kaavamääräyksiä on tarkennettu, mutta esim. riittävä jätevesien puhdistustaso ratkaistaan rakennuslupavaiheessa
• liikennejärjestelyjen osalta kaava noudattaa yleiskaavan tavoitteiden toteutumista
• ranta-alueille on jätetty suojavyöhyvke vesialueen ja rakennuspaikkojen väliin turvaamaan kasvillisuutta ja eläinlajeja

Lausunnot, muistutukset ja kaavan laatijan vastineet ovat liitteenä.