Perustelut
Kunnanhallitus merkitsi 16.12.2024 § 275 Torassiepin ranta-asemakaavan luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja kaavan laatijan vastineen tiedoksi ja asetti ranta-asemakaavaehdotuksen vähintään 30 päivän ajaksi nähtäville.
Valmisteluvaiheeseen saatiin nähtävillä oloaikana (aj. 3.1.-3.2.2025, yhdelle lausunnolle annettiin pyynnöstä lisäaikaa 5.2.2025 asti) kuusi (6) lausuntoa ja yksi (1) muistutus. Lausunnot tulivat Lapin ELY- keskukselta, Lapin liitolta, Tornionlaakson museolta, Paliskuntain yhdistykseltä, Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollolta ja Jerisjärven huollolta. Muistutus tuli erään kiinteistön maanomistajalta.
Tornionlaakson museoviraston lausunnon pohjalta kaavanlaatija totesi, että on syytä poistaa ranta-asemakaavasta Tornionlaakson museon osoittamat lisäselvitystä tai näihin liittyvien kaavakarttatarkistuksien sekä maankäyttömääräysten tarkistuksia edellyttävät alueet. Nyt poisjätetyt kaava-alueen osat tuodaan päätöksentekoon, kun vaadittavat selvitykset, tarkkuusinventointi ja maankäytön tarkistus on tehty em. alueilla. Kaavamateriaali, kaavakartta, määräykset ja selostukset on tarkistettu 12.2.2025 uuden aluerajauksen mukaisesti. Kaavaselostukseen on lisätty kuvaus tästä menettelystä sekä näiden perusteluista osallisten tiedoksi.
Saapuneet lausunnot
Lapin ELY- keskus
Kaavaa koskeva 1. viranomaisneuvottelu on pidetty 22.2.2023. Lapin ELY- keskus esittää huomion, että Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) nimike on muutettu lailla maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (752/2023), joka tuli voimaan 1.1.2025. Uusi nimike on 1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölaki. Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta annetun lain mukaan alueidenkäyttölain voimaan tullessa vireillä oleva asia käsitellään loppuun soveltaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Toras-Siepin ranta-asemakaava on tullut vireille joulukuussa 2023, eli asia on tullut vireille maankäyttö- ja rakennuslain ollessa voimassa ja asia käsitellään loppuun soveltaen maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä. Yleiskaavan ohjausvaikutuksesta viranomainen toteaa, että valmisteluaineistosta antamassaan lausunnossa ELY-keskus katsoi, että kaavaluonnoksessa esitetty RM-1-alueen laajentaminen huomattavasti osayleiskaavassa matkailulle osoitettujen alueiden ulkopuolelle M- ja M-1-alueille on ristiriidassa osayleiskaavan ratkaisun kanssa. ELY-keskus katsoi, että osayleiskaava ei ole ollut tältä osin ohjeena ranta-asemakaavaluonnosta laadittaessa ja edellytti arvioimaan ranta-asemakaavan suhdetta yleiskaavaan. ELY-keskus kehotti kuntaa myös osoittamaan rakennusalojen ulkopuolisten RM-1-alueiden osoittamisen virkistysaluemerkinnällä.
ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että kaavaselostuksessa on tuotu esille ranta-asemakaavaehdotuksen suhde yleiskaavaan riittävällä tavalla. RM-1-alueiden rakennusalojen ulkopuolisia RM-1-alueita on myös supistettu merkittävästi. ELY-keskus katsoo, että osayleiskaava on ollut ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa.
Kaavamuotoon Lapin ELY- keskus toteaa, että MRL 50 §:n mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Pääosa ranta-asemakaavaluonnoksessa osoitetusta matkailupalvelurakentamisesta sijoittuu ranta-alueen ulkopuolelle, kauimmillaan noin kilometrin päähän rantaviivasta ranta-alueen ulkopuolelle. ELY-keskus toistaa valmisteluaineistosta antamansa lausunnon kaavamuodon osalta ja katsoo, että ranta-asemakaava ei tässä tapauksessa ole oikea suunnitteluväline, kun otetaan huomioon MRL 73 §:n mukaiset erityiset sisältövaatimukset sekä suunniteltu rakentamisen laatu ja määrä.
Asemakaavan sisältövaatimuksista ja vaikutusten arvioinnista todetaan, että tämän sisältövaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 54 §:ssä ja vaikutusten arvioinnista MRL 9 §:ssä. MRL 57.1 §:n mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat koskea myös haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.
Lapin ELY- keskus toteaa, että maisemaselvityksessä (Lokio 22.11.2024) on tunnistettu kaava-alueen sijaitsevan valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (VAMA 2021) Ounas- ja Pallastunturien maisemat. Pallastunturit on lisäksi luokiteltu Suomen kansallismaisemaksi. Etäisyys kaava-alueelta Pallastuntureille on noin 11 km. Olostunturille ja Keimiötunturille etäisyys on noin seitsemän kilometriä. Kaava-alue rajautuu Toras-Sieppijärven rantaan, johon on osoitettu yksi- tai kaksikerroksista asuin- ja matkailurakentamista. Korkein rakennus on hotelli, joka sijoittuu vaaran rinteeseen. Maisemaselvityksessä on arvioitu ranta-asemakaavan aiheuttamia maisemavaikutuksia lähi- ja kaukoetäisyydeltä. Selvityksessä on esitetty ranta-asemakaavan mahdollistaman rakentamisen näkemäalueen laskennallinen arvio, kuvattu maastoprofiilianalyysi sekä laadittu kolme maisemavaikutuksia havainnollistavaa 3D-tarkastelua ELY-keskuksen lausunnossaan esittämiltä suunnilta. Rakennusten sijoittumista suhteessa ympäröivään puustoon ja lähimaisemaan on avattu havainnekuvilla. Dronekuvista ilmenee kaava-aluetta ympäröivän maiseman luonne.
Toras-Siepin rantavyöhykkeelle sijoittuvan uudis- ja korvaavan rakentamisen maisemavaikutukset rajoittuvat Toras-Sieppi-järven alueelle. Häiriötä maisemassa voi aiheutua järveltä etenkin pimeän aikaan. Kaavan maisemavaikutusten arvioidaan olevan vaikutusalueella kohtuullisen pieni Keimiö-, Olos- ja Pallastunturien suunnista tarkasteltuna johtuen suhteellisen suurista etäisyyksistä (yli 7 km) kaava-alueeseen. Alle neljän kilometrin etäisyydellä avoimilla näkymäalueilla voi etenkin hotellirakennuksen yläosat kattoineen erottua Torassiepinvaaran suuntaan tarkkaillessa. Pääosin yksikerroksiset yksittäismajoitteet ja varasto- sekä huoltorakennukset eivät metsäisestä vaaranrinteestä päiväsaikaan näy, koska ne jäävät metsän siimekseen. Alueen suurimmaksi rakennukseksi kaavaillun hotellirakennuksen harjakatto ei nouse puiden latvustojen yläpuolelle. Rakennuksen sijainti loivasti etelään ja länteen nousevalla rinteellä on päänäkyvyyssuuntiin sellainen, että siluettia ei takana kohoavan vaaran myötä synny. Pimeällä kaava-alueelta voi erottua rakennuksista heijastuvaa valoa. Valolähteet vaaran rinteellä voidaan etenkin alempaa tarkasteltuna kokea häiritsevänä alle kahden kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta. Tätä kauempana kaava-alueen valo sulautuu osaksi Torassiepin kylän rakennusten ja ulkoilualueiden valaistusta. ELY-keskus katsoo, että vaikutukset maisemaan on selvitetty riittävällä tasolla. Näkymäanalyysi ja havainnekuvat tukevat johtopäätöksiä, jonka mukaan vaikutukset Ounas- ja Pallastunturien maisema-alueelle, Olostunturille ja Keimiötunturille ovat kohtalaisen pienet. Merkittävimmät maisemamuutokset aiheutuvat Torassieppijärvelle. ELY-keskus pitää maisemaselvityksen arviota oikeansuuntaisena ottaen huomioon rakennusten korkeuden, rakentamista koskevat asemakaavamääräykset sekä ympäröivän puuston näkymiä rajaavan vaikutuksen. ELY-keskus pitää tärkeänä, että rakentamisen toteuttamisessa kiinnitetään huomiota keinoihin, joilla pimeän ajan valaistuksen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää tai lieventää.
Rakennettuun kulttuuriympäristöön ELY- keskus huomautti valmisteluaineistosta antamassaan lausunnossa, ettei ranta-asemakaavaluonnoksessa ollut tunnistettu osayleiskaavassa osoitettua valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja arvokas maisema-alue (sk) -merkintää. ELY-keskus toteaa, että sk-merkintä on tuotu esille kaavamääräyksineen. ELY-keskus katsoo, että sk- merkinnän määräykset ovat asianmukaiset ja merkinnän rajaus noudattaa RKY-alueen rajausta. ELY-keskus toi esille valmisteluaineistossa antamassaan lausunnossa, että kaavaluonnoksesta puuttui Lapinkartanon sr-kohteiden suojelumääräykset. ELY-keskus katsoo, että sr-kohteille annettu määräys on asianmukainen, mutta viittaus rakentamislakiin on tarpeeton. Suojelumääräys perustuu MRL (AKL) 57 §:ään.
Ge-alueista ja luonnontilaisista lähteistä ELY-keskus toteaa, että suunnittelualueella sijaitsevat luonnontilaiset lähteet on inventoitu vuonna 2024 tehdyn luontoselvityksen yhteydessä. Kohteet on kaavaehdotuksessa osoitettu omalla merkinnällään (s-1), josta käy myös ilmi kohteiden vesilain mukainen suojelustatus. Kohteiden välittömään läheisyyteen ei ole osoitettu rakentamista. ELY-keskus katsoo, että luonnontilaiset lähteet on otettu riittävällä tavalla huomioon kaavaehdotuksessa. ELY-keskus on antanut kaavan valmisteluaineistosta lausunnon, jossa on kiinnitetty huomiota yleiskaavassa osoitettujen ge-alueiden ja ranta-asemakaavassa osoitetun matkailua palvelevien rakennusten korttelialueiden (RM-1) päällekkäisyyteen. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet ja ge-alueet sijoittuvat kaavaehdotuksessakin pitkälti päällekkäin, mutta ge-alueiden nykytilaa on kaavaehdotusta varten selvitetty vuonna 2024 tehdyn luontoselvityksen yhteydessä. Luontoselvityksessä on tarkasteltu ge-alueiden arvokkaimpien kohtien sijoittumista alueella, ja selvityksen perusteella kaavassa on osoitettu erikseen ge-alueen sisällä esiintyvät avorakka-alueet, joiden luonnontilaa ei saa vaarantaa. ELY-keskus pitää luontoselvityksessä esitettyjä tietoja riittävinä, mutta kiinnittää huomiota siihen, että kaavaselostuksessa olisi voinut vielä tarkemmin perustella rakentamisen sijoittamista ge-alueille. ELY-keskus kuitenkin katsoo, että yleiskaavan mukaiset ge-alueet on kaavaehdotuksessa otettu huomioon riittävällä tavalla.
Luontoympäristöstä ja Natura 2000-alueestä ELY- keskus lausuu, että kaava-alue rajautuu Siepinjärveen (Toras-Sieppi), joka sisältyy Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvaan Tornionjoen ja Muonionjoen vesistöön (FI 1301912). Luontoselvityksessä on tultu loppupäätelmään, että suunniteltu lomarakentaminen ei tule heikentämään Toras-Siepin vesistöaluetta, eikä varsinaista Natura-arviointia tarvitse suorittaa. Lapin ELY-keskus toteaa, että arviointi laadittavan kaavan sekä muiden hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutuksista Natura-alueeseen puuttuu. Kaikessa Natura 2000 -alueilla tai niiden vaikutuspiirissä harjoitettavassa toiminnassa on huolehdittava siitä, ettei toimenpiteillä merkittävästi heikennetä alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Kaava-alueella ei sijaitse perustettuja luonnonsuojelualueita, luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisia tiukasti suojeltuja luontotyyppejä eikä myöskään tiedossa olevia luonnonsuojeluasetuksen (1066/2023) liitteiden 1 ja 3 koko maassa rauhoitettujen eläin- ja kasvilajien esiintymiä, liitteiden 5 ja 6 esiintymis- tai havaintopaikkoja eikä luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden II ja IV eläin- tai kasvilajien havaintopaikkoja. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole myöskään tiedossa olevia lintudirektiivin artiklassa 1 tarkoitettujen, luonnonsuojelulain 73 § nojalla rauhoitettujen suurten petolintujen pesäreviirejä. ELY-keskus katsoo, että ranta-asemakaavaehdotuksen luontoselvitys on riittävä ja siinä esitetyt suositukset on otettu huomioon kaavaehdotuksessa.
Liikenteen osalta ELY-keskus katsoo, että valmisteluaineistosta annetussa lausunnossa mainitut liikennettä koskevat asiat on huomioitu riittävästi. Torassiepintien varteen on kaavaehdotuksessa osoitettu virkistysalue (VR). ELY-keskus huomauttaa, että virkistysalueilla taajamien ulkopuolella päiväaikainen melu tulee olla alle 45 dB ja yöaikainen melu alle 40 dB (VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot). ELY-keskus kehottaa kuntaa harkitsemaan viheralueen osoittamista esimerkiksi suojaviheralueena (EV). Kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä ELY-keskus katsoi valmisteluaineistossa antamassaan lausunnossa, että rakentamisen osoittaminen kyseessä olevalle alueelle edellyttää erityisen tarkkaa suunnittelua. Toras-Siepin kaava-alueen järjestämisen, rakentamisen ja kehittämisen tulee olla yksityiskohtaista, kuten MRL 50 §:ssä asemakaavan tarkoituksesta todetaan. ELY-keskus katsoi, että asemakaavassa tulee selkeästi osoittaa korttelialueet ja rakentamiseen tarkoitetuille korttelialueille rakennusalat, jotta asema-kaava ohjaa rakentamista, kuten MRL:ssa edellytetään. Korttelit ja niillä olevat rakennuspaikat/tontit tulee numeroida. ELY-keskus toistaa valmisteluaineistosta antamansa lausunnon tältä osin. Kaavaehdotuksessa RM-1-korttelit ovat erittäin laajoja ja niille on osoitettu ainoastaan ohjeellisia rakennusaloja. ELY-keskus kannustaa rakennuspaikkojen/tonttien osoittamiseen korttelialueelle.
ELY-keskus toteaa, että kaavaehdotuksessa kaava-alueen luoteisosan MY-alueet on muutettu MA-alueeksi. ELY-keskus tuo esille, että MRL 128 §:n mukainen maisematyölupavaade on mahdollinen myös ranta-asemakaavan MA-alueella. ELY-keskus huomauttaa, että MA-alueen osalta kaavakartan ja merkintöjen selityksen väritys eivät vastaa toisiaan. Ympäristöministeriön oppaan (opas 12 asemakaavamerkinnöistä ja -määräyksistä) mukaan MA-merkinnän väri on keltainen. ELY-keskus katsoo, että merkintä tulee korjata vastaamaan edellä mainittua opasta. Sen lisäksi, mitä edellä on todettu kaavamerkinnöistä ja -määräyk-sistä, ELY-keskus muistuttaa, että ympäristöministeriön asetus maa-kunta-, yleis- ja asemakaavojen kaavamääräysten ja kaavakohteiden esitystavasta (Katja-asetus) astui voimaan 11.6.2024. Asetuksen myötä maankäyttö- ja rakennuslain (alueidenkäyttölain) mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä 31.3.2000 annettu ympäristöministeriön asetus kumottiin. Asetus sisältää siirtymäsäännöksen, jonka mukaan kumottua merkinnöistä annettua ympäristöministeriön asetusta voidaan soveltaa vuoden 2028 loppuun asti.
Lapin liitto
Lapin liitto on lausunut ranta-asemakaavan valmisteluaineistosta 13.8.2024. Lapin liitto toteaa, että kaava-aineistoa on tarkennettu ehdotusvaiheessa; ehdotusvaiheessa huomioitiin valmisteluvaiheessa saadut lausunnot sekä muun alueen suunnittelun osalta esiin nousseet asiat.
Lapin liitto toteaa lausunnossaan kaavan suhteesta maakuntakaavaan, että ranta-asemakaava-alue sijoittuu 16.5.2012 lainvoiman saaneessa Tunturi-Lapin maakuntakaavassa pääosin matkailupalveluiden alueelle Oloksen matkailukeskus (RM 1408) ja osittain maa- ja metsä-talousvaltaisella alueelle (M 4529). Ranta-asemakaava-alue kuuluu Levi-Ylläs-Olos-Pallas-Hetta matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8411) ja sijoittuu osittain kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeälle alueelle Toras-Siepin kylään (ma 6000). Ranta-asemakaava-alue rajautuu Tornionjoen-Muonionjoen Natura-alueeseen.Ranta-asemakaava-alueen länsiosassa kulkee maakuntakaavassa osoitettu ulkoilureitti. Tunturi-Lapin maakuntakaavassa on annettu myös koko maakuntakaava-aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä muun muassa poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytöllisten toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaamisesta, arvokkaiden maisema-alueiden sekä kulttuuri- ja luonnonympäristöjen huomioimisesta sekä rannan suuntaisen kulkuyhteyden turvaamisesta. Ranta-asemakaavan suunnittelualue sijaitsee Olos-Särkijärvi-Toras-Sieppi oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa, mutta on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.
Lapin liiton virasto toteaa Toras-Siepin ranta-asemakaavan valmisteluaineiston toteuttavan Tunturi-Lapin maakuntakaavan tavoitteita.
Tornionlaakson museo
Tornionlaakson museo toteaa lausunnossaan, että lausuntopyynnön liitteenä museolle on toimitettu kaavaehdotus (29.11.2024), kaava-selostus sekä muun muassa arkeologinen inventointi (18.–19.6.2024), inventointi ja kulttuuriympäristöselvitys (2024) ja maisemaselvitys (22.11.2024). Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Ounas- ja Pallastunturien maisemat (VAMA2021) sekä osittain Torassiepin kylän valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY2009). Tornion-laakson museo on lausunut kaavan valmisteluaineistosta 16.8.2024.
Tornionlaakson museo esittää kaavaehdotuksen sekä rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisesta seuraavaa: kaavaselostuksen mukaan valmisteluaineistosta saatujen lausuntojen perusteella kaavakarttaan tehtiin muutoksia muun muassa RM-1-alueiden rajausten osalta sekä kaavaselostusta on täydennetty mm. vaikutusten arvioinnin osalta. Lisäksi rakennusaloja, kerroskorkeuksia ja rakennusoikeuksia on tarkennettu ja täsmennetty. Selostuksen mukaan tarvittavat selvitykset on laadittu ja ne on huomioitu kaavakarttaan merkintöinä ja määräyksinä sekä liitetty kaavaselostuksen liiteasiakirjoiksi.
Ranta-asemakaavan kaavaehdotuksessa suunnittelualueelle on osoitettu viisi matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM-1), joille on osoitettu yhteensä 18900 k-m2 rakennusoikeutta, alue kattaa yli kolmasosan kaava-alueesta (noin 63,5 ha). Matkailua palvelevien rakennusten suurimmaksi sallituksi kerroskorkeudeksi on osoitettu pääosin II (II, 2/3k II ja Iu 2/3) lukuun ottamatta suunnittelu-alueen korkeimmalle kohdalle sijoitetulle hotellille varattua rakennusalaa, jossa suurin sallittu kerroskorkeus on 1/3k III. Hotellille sallittua kerroskorkeutta on lisätty yhdellä kokonaisella kerroksella valmisteluvaiheessa nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta.
Torassiepin rantaan on osoitettu Asuinpientalojen korttelialue merkinnällä AP-1. Alueelle on osoitettu kolmen tonttia, joilla on rakennus-oikeutta yhteensä 1050 k-m2 ja suurin sallittu kerroskorkeus II. Lisäksi kaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu RM-1 alueiden ympärille maa- ja metsätalousaluetta (M) ja Torassiepintien varteen virkistysaluetta (VR). Tornionlaakson museo pitää hyvänä, että RM-1 korttelialueita on pienennetty, mutta toteaa, että RM-1-alueiden sijoittaminen yleiskaavassa osoitettujen R- ja RM-1-alueiden ulkopuolelle pirstoo yhtenäistä metsäaluetta ja hajauttaa yhdyskuntarakennetta vähentäen alueen perinteiselle elinkeinolle, poronhoidolle tärkeää rakentamisesta vapaata aluetta. Lisäksi museo haluaa tuoda esiin, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitusta poiketen muita kaavavaihtoehtoja ei ole edelleenkään esitetty, jolloin suunnittelua ei ole toteutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ilmoitetulla tavalla.
Torassiepin maisemallisesti arvokas peltoalue on kaavaehdotuksessa osoitettu Tornionlaakson museon esittämällä tavalla merkinnällä MA. Merkintään on liitetty määräys, jonka mukaan Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa ja alueen läheisyyteen rakennettaessa on varmistettava, ettei merkinnän mukaisen alueen luontoarvoja vaaranneta tai heikennetä. Museo pitää hyvänä, että maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden perinnebiotooppi- ja luontoarvot on huomioitu kaavassa, mutta kaavamääräystä on syytä täydentää tekstillä: Alue on säilytettävä avoimena peltona. Tornionlaakson museon näkemyksen mukaan MA-alueen väri on syytää muuttaa kaavakartalle nykyisestä vihreästä kirkkaan keltaiseksi kaavamerkinnöistä annettujen oppaiden suositusten mukaisesti, jotta alueen käyttötarkoitus ei sekoitu kaavassa osoitettuun Maa- ja metsätalousalueeseen (M) tai RM-1-alueeseen. MA-alueille ja Lapinkartanon eli Siepin tilan eteläpuolelle RM-1-alu-eelle on osoitettu luo-1-merkintä, jolla kaavaselostuksen mukaan huomioidaan paremmin kyseisen alueen luonnonarvot. Siepin pihapiirin RM-1-alueella sijaitsevista rakennuksista kuusi ja pihapiirin lähistön MA-alueilla kolme rakennusta on osoitettu kaavaehdotuksessa suojeltaviksi rakennuksiksi merkinnällä sr. Siepin tilan pihapiiri on lisäksi osoitettu merkinnällä s: Suojeltava alueen osa. Pihapiirin ulkoinen ilme tulee pääpiirteissään säilyttää. Kaavakartan sr-merkinnän kaavamääräyksestä on syytä korjata kirjoitusvirhe (sana: rakennustieteellisesti -> rakennustaiteellisestisa) ja tarkistaa maankäyttö- ja rakentamislakia (MRL) ja/tai rakentamislakia (RL) koskeva viittaus. Museon käsityksen mukaan MRL § 57.2 kohtaa vastaava kohta on 1.1.2025 lähtien alueidenkäyttölain (AL) § 57.2. Museo esittää suojeltavien rakennusten kaavamääräystä tarkennettavaksi seuraavasti: Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokas rakennus, jota MRL/AL § 57.2 nojalla ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ja sen ympäristön erityiset arvot säilyvät. Ennen rakennusta tai sen ympäristöä muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee alueelliselle vastuumuseolle varata tilaisuus lausunnon antamiseen.
Torassiepin kylän valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluva osa kaavoitettavasta alueesta on osoitettu viivamerkinnällä sk: Kyläkuvallisesti ja maisemallisesti tärkeäksi alueen osaksi ja siihen on liitetty Tornionlaakson museon aiemmassa lausunnossaan esittämä kaavamääräys. Kaavakartalla nyt oleva sk-rajaus ei täysin vastaa RKY-alueen rajausta. Rajaus on syytä päivittää vastaamaan RKY-alueen virallista rajausta.
Museo pitää hyvänä, että ranta-asemakaavan kaavamääräyksiin on liitetty valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta koskeva yleismääräys (Asemakaavamääräys nro 17.) sekä maisematyölupavelvoite (Asemakaavamääräys nro 15.). Ne tukevat valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvojen vaalimista sekä mahdollistavat osayleiskaavassa esiin nostettujen rantamaiseman ja luontoarvojen vaalimisen sekä metsänhoitosuositusten noudattamisen alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä ja lupa-asioissa. Lisäksi museo pitää hyvänä, että yleismääräyksillä edellytetään uudis-, täydennys- ja korjausrakentamisen sovittamista ympäröivään maisemaan ja rakennuskantaan sekä ohjataan uudisrakentamisen julkisivumateriaaleja ja -väritystä, pihapiirien muodostamista sekä rajoitettaan rakennuspaikkojen maanmuokkausta ja edellytetään maisemointia ja rakentamattomien tontin osien säilyttämistä luonnontilaisina (Asemakaava-määräykset 2., 3., 4. ja 5.).
Tornionlaakson museon näkemyksen mukaan kaavan laatimisen ja vaikutustenarvioinnin kannalta on ongelmallista, että kaavan perusselvitykset tehdään vasta valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen. Museon käsityksen mukaan selvitykset ovat keskeinen osa valmisteluaineistoa. Selvitysten on tarkoitus palvella suunnittelun apuvälineenä eikä olla suunnittelusta irrallisia dokumentteja. Selvitysten riittävyyteen ja niiden vaikutukseen suunnitteluun tulisi museon näkemyksen mukaan viranomaisten ja yleisön pystyä ottamaan kantaa jo valmisteluaineistosta annettavissa lausunnoissa. Museon näkemyksen mukaan valmisteluaineisto tulisi asettaa nähtäville vasta selvitysten valmistuttua tai valmisteluaineisto tulisi assettaa uudelleen nähtäville, erityisesti silloin, kun kyse on suunnittelu-alueen arvojen näkökulmasta erittäin keskeisistä selvityksistä. Toras-siepin ranta-asemakaavan yhteydessä kaikki keskeiset selvitykset: maisemaselvitys, rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, arkeologinen inventointi ja luontoselvitys, on laadittu vasta valmisteluaineisto nähtävillä olon jälkeen.
Tornionlaakson museon näkemyksen mukaan suunnittelualueen suurimman ja korkeimman rakennusmassan (hotelli) sijoittaminen vaaran lakialueelle on ristiriidassa valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen vaalimisen kanssa. Laaditun maisemaselvityksen mukaan suunniteltu hotelli tuo uuden, erityisesti hämärän ja pimeän aikaan maisemassa erottuvan elementin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen merkittäville näköalapaikoille Pallastuntureille ja Keimiötunturille sekä esimerkiksi aluetta ympäröiville Olos- ja Särkituntureille. Keimiötunturin laella sijaitsee yksi Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykkien valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY2009) rajapyykki, jolloin suunnitellulla rakentamisella on vaikutuksia myös kyseisen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kokemiseen. Tämä tulee tuoda esiin kaavan vaikutusten arvioinnissa suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.
Kaavoitettavalta alueelta on laadittu Muonio – Toras-Sieppi inventointi ja kulttuuriympäristöselvitys (Arco Architecture Company Oy, 2024). Selvityksessä on inventoitu Siepin tilan pihapiiri ja sitä ympäröivillä pelloilla olevia rakennuksia, lomakylän rakennuskanta sekä uudempia matkailua palvelevia rakennuksia. Selvityksestä ilmenee rakennuskannan nykytila ja säilyneisyyttä. Muun muassa lomakylän vanhimpien rakennusten osalta on todettavissa, että rakennuskanta on melko yhtenäistä ja edustaa vaatimatonta, mutta melko tyypillistä 1960–1980-lukujen pienimuotoista matkailupalvelurakentamista. Siepin tilan osalta tietoja on täydennetty kyläkuvallisesti ja maisemallisesti tärkeällä peltoalueella sijaitsevien talousrakennusten osalta. Museo pitää erittäin valitettavana, että selvityksen laajuudesta tai toteuttamistavasta tai lähteistä ei ole oltu yhteydessä alueelliseen vastuumuseoon. Selvityksen lähdeluettelon perusteella inventoinnin yhteydessä ei ole hyödynnetty kunnan rakennuslupa-aineistoa tai kiinteistörekisteriä eikä Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventointia. Siepin pihapiiriin osalta nyt toteutettu inventointi ei tuo peltoalueella sijaitsevien rakennusten lisäksi uutta tietoa kaksikymmentä vuotta aiemmin toteutettuun Lapin kulttuuriympäristöt -hankkeen inventointiin. Vanhemmassa inventoinnissa on nyt esitettyä tarkempaa tietoa muun muassa rakennusten rakentamishistoriasta.
Pihapiirin ja Siepinjärven väliseltä peltoalueelta on inventoitu venevaja ja kolme latoa, joista kaksi on virheellisesti oletettu aitoiksi. Myös muiden rakennusten osalta on selvää, ettei inventoijalla ole ollut riittävää tietoa perinteisestä rakentamisesta, sillä esimerkiksi riihi on inventoinnissa nimetty saunaksi. Nämä Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa kerätyt tiedot olisivat olleet saatavilla Tornionlaakson museon ylläpitämästä kulttuuriympäristötietojärjestelmästä (MIP). Siepin pihapiirin kohdalla rannassa sijaitsevaa rakennusta ei ole inventoitu lainkaan, joten selvityksen perusteella ei ole mahdollisuutta arvioida onko rakennusta tarpeen osoittaa suojeltavaksi sr-merkinnällä muiden Siepin tilan rakennusten tapaan. Inventoitu venevaja ja yksi ladoista sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella, viereisen kiinteistön alueella ja kuuluvat Kotakorvan tilaan. Kyseinen venevaja on maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta erittäin tärkeä rakennus, mutta mikäli rakennus on toisen omistajan, on se syytä poistaa selvityksestä etenkin, kun rakennuksesta on julkisesti nähtävillä olevassa selvityksessä esitetty valokuvia sisätiloista. Museo suosittelee kuntaa poistamaan selvityksen nettisivuiltaan, kunnes se on korjattu.
Lomakylän osalta ei ole selvitetty alueen rakentamishistoriaa, eli sitä kenen toimesta lomakylä on alun perin rakennettu ja mitä toimintoja alueella on mahdollisesti aiemmin ollut. Tämän vuoksi lomakylän merkitystä osana matkailupalvelujen ja Lapin alueen lomarakentamisen kokonaisuutta ja ilmiötä on mahdotonta arvioida. Lisäksi inventointia ei ole toteutettu johdonmukaisesti alueittain/pihapiireittäin ja raportti on tallennettu taittoversiona, mitkä vaikeuttavat selvityksen lukemista ja sisällön hahmottamista. Selvityksen perusteella on myös todettavissa, että lomakylän rakennuskanta on suhteellisen hyväkuntoista, minkä vuoksi Tornionlaakson museo haluaa muistuttaa, että kestävän kehityksen edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen vastaisten tavoitteiden vuoksi maankäytön suunnittelussa tulee pyrkiä aiempaa enemmän olemassa olevan rakennuskannan säilyttämiseen ja korjaamiseen purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan (maankäyttö- ja rakennuslaki / alueidenkäyttö-laki 50 §). Tähän asiaan on kiinnitetty huomiota myös tuoreessa Ympäristöministeriön ja Hämeen ELY-keskuksen Vaihtoehtoja purkamiselle -julkaisussa (2024), jonka mukaan materiaalisidonnaisiin päästöihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota erityisesti olemassa olevaa rakennuskantaa koskevassa päätöksenteossa.
Lisäksi Tornionlaakson museo haluaa muistuttaa kuntaa ja kaavan laatijaa siitä, että rakennetun ympäristön tietojärjestelmää (RYHTI) on ympäristöhallinon tavoitteiden mukaan tarkoitus laajentaa vuosina 2025–2029 rakentamisen ja alueidenkäytön tietojen lisäksi muun muassa kulttuuriympäristötiedolla. Tässä kaavahankkeessa laadittu pdf-muotoinen kulttuuriympäristön inventointiraportti on irrallinen, ei paikkatietoon perustuva dokumentti, jollaisten vieminen järjestelmään täytyy kunnan aina tehdä erikseen. Tornionlaakson museo suosittelee kuntia toteuttamaan inventoinnit suoraan paikkatietoon perustuvaan kulttuuriympäristön tietojärjestelmään, josta tieto tulevaisuudessa on mahdollista liittää suoraan rajapinnan kautta rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Tornionlaakson museon ylläpitämä kulttuuriympäristön tietojärjestelmä, MIP on kunnille ilmainen.
Tornionlaakson museo on valmisteluaineistosta antamassaan lausunnossa tuonut esiin, että Toras-Sieppi leirintäalueen (tunnus muinaisjäännösrekisterissä 1000006455) muinaisjäännösalue ja sen ympäristö on syytä jättää uudisrakentamisen ja korttelialueiden ulkopuolelle. Kaavaehdotuksessa muinaisjäännösten alue ja lähiympäristö on kuitenkin edelleen osoitettu Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM-1) ja muinaisjäännösten välittömään läheisyyteen on osoitettu rakentamista. Tornionlaakson museo toteaa, että kaava on siten maankäyttö- ja rakennuslain / alueidenkäyttölain 5 § toisen momentin kolmannen kohdan vastainen. Rakentaminen muinaisjäännösalueelle ja sen välittömään läheisyyteen edellyttää mui-naismuistolain 11 § mukaista kajoamislupaa, jolloin RM-1 merkintä voi johtaa maanomistajan kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen, koska kaavamääräys tai rakennuslupa ei korvaa muinaismuistolain vaatimia lupamenettelyjä.
Kaavaehdotuksessa olevat muinaisjäännöstä koskevat suojelumääräykset eivät myöskään ole riittäviä alueidenkäyttölain 57 § toisen momentin edellyttämällä tavalla. Asemakaavamääräyksissä oleva teksti ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Tornionlaakson museo) lausunto.” tulee siirtää ase-makaavamerkintöihin, merkinnän sm (Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös) yhteyteen. Tornionlaakson museon näkemyksen mukaan kaavamääräykset tulee sijoittaa kaavamerkinnän yhteyteen, kuten muissakin Muonion ranta-asemakaavoissa on menetelty.Suunnitellun ranta-asemakaavan alueella sijaitseva muinaismuisto-lain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös Toras-Sieppi leirintäalue kohteessa on tehty arkeologisia tarkastuksia ja inventointeja vuosina 1989, 1995 ja 2004 sekä 2024. Kohteeseen liittyvissä arkeologisissa tutkimuksissa käy toistuvasti ilmi, että muinaisjäännösalueen tarkka aluerajaus tulee määrittää tarkemmissa tutkimuksissa.
Tornionlaakson museo edellytti valmisteluaineistosta antamassaan lausunnossa (16.8.2024) arkeologisen inventoinnin tekemistä kaava-alueella. Lisäksi huomautettiin, että kaavasuunnitelman mukainen rakentaminen vaatii alueella tehtävää tarkkuusinventointia, jotta esihistoriallisen asuinpaikan todellinen laajuus saadaan selville. Tornionlaakson museo on lisäksi lausunnossaan (8.2.2023; 2994/12.03.03. 00.01/2023), liittyen suunnitellun kaava-alueen rakentamiseen, tuonut esiin, että alueella tulee tehdä tarkkuusinventointi. Lisäksi Museovirasto on vuosina 2010–12 kohteeseen liittyvissä lausunnoissaan todennut, että kyseisen muinaisjäännöksen alueelle toteutettava rakentaminen edellyttää tarkempia selvityksiä muinaisjäännöksen laajuuden ja luonteen selvittämiseksi ja rakentamisen ohjaamiseksi alueella. Edellä mainittu koskee erityisesti rakentamista, johon olen-naisena osana liittyy sekä perustusten että infrastruktuurin teko.
Suunnitellulla ranta-asemakaavan alueella on tehty arkeologinen inventointi kesällä 2024. Inventoinnissa ei havaittu uusia muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta selvitys Toras-Sieppi leirintäalueen kohdalla ei ole riittävä. Museoviraston ohjeistuksen mukaan yleisinventointi ei ole asemakaavatasolla riittävä. Kyseisen vuoden 2024 inventoinnin osalta ei ole oltu yhteydessä alueelliseen vastuumuseoon ja näin käsitykset vaadittavasta inventoinnin tyypistä ovat olleet eriäviä. Inventoinnin 2024 tuloksiin perustuen, havaittiin, että kivikautisen asuinpaikan toteaminen ja säilyneisyyden sekä laajuuden määrittäminen vaatisi koekaivauksen tai vähintään tarkkuusinventoinnin. Painanteiden muinaisjäännöstyypin määrittely ei myöskään selviä ilman kajoavia tutkimuksia. Vuoden 2024 inventoinnin tulos tukee siis jo edellä esiin otettua ja aikaisemmin toistuvasti esiin tullutta tarvetta selvittää Toras-Sieppi leirintäalue nimisen muinaisjäännösalueen laajuus sekä laatu tarkemmilla arkeologisilla tutkimuksilla.
Tornionlaakson museo edellyttää alueella toteutettavaksi tutkimusluvallista tarkkuusinventointia, johon liittyy kajoamisluvan varaista tutkimista ja jonka tulosten pohjalta voidaan ohjata kaavan sunnittelua ja rakentamista sekä erityisesti määritellä selkeästi rakentamislupaan liittyvään muinaismuistolain 11 § mukaiseen kajoamislupamenettelyn tarve. Hankkeesta vastaavan tulee tilata ja kustantaa tutkimukset arkeologisia kenttäpalveluja tarjoavalta toimijalta, ottaen huomioon arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet. Valitun arkeologisen toimijan tulee ottaa ajoissa yhteyttä Tornionlaakson museoon ja pyytää ohjeistusta.
Tornionlaakson museo toistaa aikaisemmassa lausunnossaan antamansa huomion, että kaavaselostuksessa (29.11.2024) tulisi ilmetä kaava-alueella sijaitsevan arkeologisen kohteen tiedot ja kuvailu; Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaiset nimi ja tunnusnumero. Järvenrantojen kivikautisten sekä historiallisten asuinpaikkojen lisäksi kaavan lähimaisema-alueelta löytyy elannon hankintaan tai elinkeinoon liittyviä arkeologisia kohteita. Siepinkuru (498010043), vaikuttava 29 pyyntikuopan nauha reilun 2 km päässä kaavalta, kertoo osaltaan alueen arkeologisesta luonteesta, johon Toras-Sieppi leirintäalue kohde liittyy oleellisesti. Vaikutusten arvioinnissa ei ole otettu riittävästi huomioon arkeologista kulttuuriperintöä. Kaavan vaikutusarvioinnin mukaan kaavalla ei olisi vähäistä suurempia vaikutuksia alueelle sijoittuviin muinaisjäännöksiin. Vaikutusten arviointi on museon näkökulmasta riittämätön ja harhaan joh-tava, koska tunnetun muinaisjäännöksen ympäristöön on kaavaehdotuksessa osoitettu rakentamista ja asemakaavatasolla vaadittavat selvitykset puuttuvat. Ehdotuksen mukainen rakennusten sijoittelu olisi arkeologisen kulttuuriperinnön osalta vaikutuksiltaan merkittävä. Tornionlaakson museon näkemyksen mukaan kaavaa varten laaditut selvitykset eivät ole riittävät kulttuuriympäristön osalta ja esitetty kaa-varatkaisu ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain / alueidenkäyttölain 1 §, 5 §, 54 § ja 57 § eikä maankäyttö ja rakennusasetuksen 1 § ja 25 § vaatimuksia rakennetun kulttuuriympäristön tai arkeologisen kult-tuuriperinnön osalta. Mikäli kaavaehdotus tästä huolimatta hyväksytään, pyytää museo lähettämään tiedon kaavan mahdollisesta hyväksymisestä museolle viipymättä päätöksenteon jälkeen.
Paliskuntain yhdistys
Paliskuntain yhdistys toteaa lausunnossaan, että suunnittelualue sijoittuu Muonion paliskunnan alueelle, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle. Poronhoito on merkittävä elinkeino Muonion kunnassa. Se on tärkeä työllistäjä paitsi suoraan, myös lihan ja muiden tuotteiden jalostuksen sekä matkailupalvelui-den kautta. Poronhoito on myös merkittävä vetovoimatekijä kunnan vahvalle matkailulle. Poronhoito ylläpitää kunnan monipuolista elinkeinorakennetta. Erityisesti pienemmissä kylissä poronhoito on merkittävä työllistäjä ja elinvoimaisuuden, maisemakuvan ja turvallisuuden ylläpitäjä. Paliskunnan poronhoito perustuu porojen vapaaseen laiduntamiseen ja luonnonlaitumien ympärivuotiseen käyttöön.
Muonion paliskunnassa on paljon muuta maankäyttöä, ja paliskunta on eri yhteyksissä ilmaissut huolensa matkailurakentamisen laajenemisesta. Paliskuntain yhdistys lausuu asiassa yleisellä tasolla, sillä yhdistykseen tulee erilaisiin maankäytön hankkeisiin liittyen lausuntopyyntöjä vuosittain vajaa 100 ja määrä on nousussa. Resurssit eivät enää riitä yksityiskohtaiseen paneutumiseen yksittäisiin asemakaava-asioihin. Kaavoittajalla on selvitysvelvollisuus kaavan vaikutuksista. Vaikutukset on arvioitava riittävällä tarkkuudella yhteistyössä asianosaisen paliskunnan kanssa. Kaavamenettelyn osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tulee olla alueen paliskunta tai paliskunnat merkittynä osallisiksi. Poronhoito-alueella osallinen on aina paliskunta, jonka alueelle hanke sijoittuu. Jos kaavan vaikutukset ulottuvat naapuripaliskuntiin, on heidät myös tulkittava osallisiksi.
Paliskuntain yhdistys esittää, että poronhoidon huomioon ottaminen kaavoituksessa. Poronhoito on merkittävä ja pitkän historian omaava maankäyttömuoto. Poronhoitolaki (PHL 848/1990) on erityislaki, joka tulee ottaa huomioon poronhoitoalueella toimittaessa. Poronhoito-oikeus ja siihen kiinteästi kuuluva vapaa laidunnusoikeus on ikiaikainen nautintaoikeus, joka on suoraan poronhoitolailla turvattu erityinen oikeus (PHL 3§). Poronhoito on ”rasittanut” maanomistusoikeutta alusta lähtien. Vapaa laidunnusoikeus on poronhoidon olemassaolon ja kannattavuuden edellytys. Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella valtion maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle (PHL 2§). Maan luovuttaminen tai vuokraaminen saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maan omistajalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamista vahingoista (PHL 2§).
Poronhoitolaissa (53§) säädetään myös, että suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa. Neuvottelut on todettu hyväksi keinoksi yhteensovittaa poronhoitoa ja muita maankäytön muotoja kaavoituksessa, vaikka kyse ei olisikaan valtion maista. Poronhoitoalueen maakuntakaavoissa on poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaamista edellyttäviä yleismääräyksiä sekä tarkempia määräyksiä esim. poronhoidolle tärkeiden alueiden huomioonottamisesta ja säilyttämisestä. Voimassa olevan Tunturi-Lapin maakuntakaava koko kaava-aluetta koskeva yleismääräys edellyttää: ”Poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava hu-omioon poronhoidolle tärkeät alueet ja valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa.”
Paliskuntain yhdistys esittää, että alueidenkäyttölain 42§:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Asemakaavoituksella ei saa vaikeuttaa yleiskaavan toteuttamista. Alueidenkäyttölain 9§:n mukaan asemakaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Alueidenkäyttölain 54§:n mukaan ”Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. --- Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. ---” Muonion paliskunnan osakkailla on alueella voimassa erityinen oikeus, poronhoito-oikeus, jolle ei saa asemakaavalla aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Poroelinkeinosta tulisi kuvata asemakaavan kaavaselostuksessa seuraavia perusasioita: Asianosaisen paliskunnan perustiedot; Kuvaus poronhoidon toiminnan luonteesta suunnittelu- ja kaavan vaikutusalueella; Poronhoidon perusinfrastruktuurin kuvaus suunnittelu- ja kaavan vaikutusalueella; Alueen sijoittuminen suhteessa porojen laiduntamiseen; Alueen merkitys paliskunnan toiminnan kannalta: Miten suuri osa paliskunnan poroista laiduntaa/käsitellään alueella; Miten suurta osaa poronomistajista hanke koskee suoraan; Jos alueelle sijoittuu poronhoidon rakenteita (esim. erotusaita, kämppä), mikä on niiden merkitys (pääaita vai vähemmän käytetty) paliskunnan poronhoidon kannalta. Lisäksi kaavan kaavaselostuksesta tulee käydä ilmi, miten on arvioitu PHL 53§:n mukaisen neuvottelun tarve, neuvottelun suunniteltu tai toteutunut ajankohta, ja tarvittaessa, miten neuvottelu sovitetaan yhteen YVA- ja kaavamenettelyn kanssa.
Suositellut aineistot ja/tai menetelmät vaikutusten arviointiin: paliskuntain yhdistykset tilastot (Poromies-lehden vuoden 1. nro: tilastoliite); paliskuntien tiedot: https://paliskunnat.fi/py/paliskunnat/paliskuntien- tiedot/; porotalouden paikkatietoaineisto; Karttatyöskentely ja/tai poroisännän/paliskunnan edustajan/edustajien haastattelut; Neuvottelut; Paliskunnan lausunto. Paliskuntain yhdistys muistuttaa, että poronhoidolle keskeisillä laidunalueilla ja muilla toiminta-alueilla on kyettävä turvaamaan rauhallisuus ja yhtenäisyys sekä poronhoidon toiminnalliset edellytykset. Kaavassa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet ja rakenteet. Kaavoituksessa on erilaisia keinoja ottaa huomioon poronhoidolle tärkeitä asioita aluevarauksin, kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Poronhoidon tarpeisiin voidaan esimerkiksi osoittaa alueita, jotka ovat poronhoidolle tärkeitä, kuten laidunalueita ja porojen kulku- tai kuljetusreittejä. Kaavamääräyksellä voidaan lisäksi turvata porojen kulkureitin säilyminen alueen läpi. Kaavan mahdollistamalla rakentamisella tai muulla toiminnalla ei saa pirstoa yhtenäisiä porolaidunalueita, katkaista porojen kulkureittejä tai kuljetusreittejä. Muonion paliskunnan lausunnot ja kannanotot tulee ottaa huomioon painoarvoltaan merkittävinä kaavan valmistelussa.
Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuolto
Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollolla ei ollut lausuttavaa asiaan.
Jerisjärven Huolto Oy
Jerisjärven Huolto Oy esittää lausuntonaan, että Jerisjärven Huolto Oy on loppuun rakentamassaalueella jo aloitettua vesihuoltoverkostoa. Verkostosta kerätty jätevesi johdetaan Muonion kunnanjätevedenpuhdistamolle. Verkoston tavoiteltu valmistumisaika on syksyllä 2025. Esitetyltä kaava-alueelta on mahdollista liittyä linjastoon sekä talousveden että jäteveden osalta.
Muistutus
Kiinteistön 498-401-25-77 maanomistaja
Pahtakuru-kiinteistöllä on kaksi (2 kpl) leveydeltään 9 metrin tieoikeutta (000-2013-K31329), mitkä rasittavat nyt valmisteilla olevan kaavan kiinteistöjä 498-401-25-36 ja 498-401-25-57 sekä oikeus autojen pitämiseen (000-2013-K31337), mikä rasittaa kiinteistöä 498-401-25-57.Kaavaehdotuksessa 29.11.2024 on osoitettu leveydeltään 9 m mukainen tieoikeus K31329/2 siten, että siinä on kolme jyrkästi risteävää mutkaa, joista yksi on jyrkkyydeltään yli 90 astetta. Ko. tieoikeus on osoitettu lisäksi siten, että osittain se on kaava-alueen pihateitä. Kaavaehdotuksessa 29.11.2024 olevan tieoikeuden K31329/2 linjaus ei mahdollista sellaisen hyväkulkuisen tien rakentamista, mikä olisi tarvittaessa muutettavissa yksityistieksi. Kiinteistön maanomistaja esittää, että kaavassa osoitetaan kiinteistölle 498-401-25-77 (Pahtakuru) ajoyhteys, mikä mahdollistaa tieoikeuden mu-kaisen hyväkulkuisen tien rakentamisen.
Kaavanlaatija on vastineessaan todennut lausuntoihin ja muistutuksiin mm. seuraavaa:
- Kaavamuodosta; Tämä on Muonion kunnan tahtotilan mukainen ranta-asemakaava, jolla kunta haluaa varmistaa, ettei kunnalle koidu kaavan edellyttämiä infrastruktuurin toteutus- tai ylläpitokustannuksia, mikä asemakaavassa maankäyttö- ja rakennuslain 83 §:n, 84 §:n ja 90 §:n mukaisesti kuuluu kunnalle.
- Rakennetusta kulttuuriympäristöstä (sr- kohteet); Kaavamääräystä korjataan viittauksen osalta. Korjaus on vähäinen. Tornionlaakson museon lausunnon johdosta Lapinkartanon pihapiiri jätetään pois kaavoitettavasta alueesta.
- Liikenteestä; Suunnittelualueelle on laadittu meluselvitys syksyllä 2024. Selvityksen perusteella liikennemelu ei aiheuta rajoitteita maankäytölle.
- Kaavamerkinnöistä- ja määräyksistä;
- Rakennusaloja on tarkennettu ehdotusvaiheeseen suunnittelun tarkentumisen myötä. Niitä on edelleen tarkennettu ehdotusvaiheen jälkeen. Tarkennukset ovat vähäisiä eivätkä edellytä kaavamateriaalin uudelleen nähtäville panoa. Rakennuspaikat numeroidaan ohjeellisina. Lisäykset ovat luonteeltaan vähäisiä eivätkä edellytä kaavamateriaalin uudelleen nähtäville panoa. Korttelissa 3 rakennusalat ovat väljemmät johtuen alueen reservi- ja tukitoimintoluonteesta puustoltaan tasalaatuisessa metsässä. Muualla rakennusalat ovat osoitettu alueen ominaisuudet; maisemarakenne ja sen mittakaava, luonto- ja topografiset olosuhteet sekä peitteisyys huomioiden.
- Tornionlaakson museon lausunnon johdosta MA-alueet, joilla sijaitsee arvokasta tai potentiaalisesti arvokasta rakennettua ympäristöä jätetään vahvistamatta kunnes ko. alueille on löytynyt sellainen maankäytöllinen ratkaisu, jonka pohjalta voidaan aluetta kehittää myös rakennettu kulttuuriperintö riittävästi huomioiden.
- Kaavaehdotuksesta sekä rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisesta;
- Hotelli ei sijaitse suunnittelualueen korkeimmalla kohdalla, vaan rinnealueella. Suunnittelualueen korkein kohta +309.3m (N2000) sijaitsee maa- ja metsätalousalueella (M) n. 0.5km hotellin rakennusalasta kaakkoon. Rinnealueelle sijoittuva hotelli tulee sijaitsemaan korkeuskäyrillä +295.4…+297.5m (N2000).
- Rakentaminen on osoitettu sinne, missä ihminen on jo muokannut ympäristöä mm. metsänhoidollisin toimenpitein, mikä on todettavissa kaavamateriaalista. Asemakaavan valmisteluvaiheessa maanomistaja on teettänyt alueelta masterplanin, jossa on tutkittu alueen käyttömahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja. Masterplania on päivitetty prosessin aikana ja se on toiminut kaavan laadinnan pohjana. Suunnitelma perustuu taustaselvitysten lisäksi lukuisiin maastokäynteihin sekä sulan maan, että talven aikana.
- Tornionlaakson museon lausunnon johdosta MA-alueet, joilla sijaitsee arvokasta tai potentiaalisesti arvokasta rakennettua ympäristöä jätetään vahvistamatta kunnes ko. alueille on löytynyt sellainen maankäytöllinen ratkaisu, jonka pohjalta voidaan aluetta kehittää myös rakennettu kulttuuriperintö riittävästi huomioiden.
- Suojeltavia rakennuksia sisältävät kaava-alueen osat on rajattu pois vahvistettavasta kaava-alueesta, kunnes ko. alueille on löytynyt sellainen maankäytöllinen ratkaisu, jonka pohjalta voidaan aluetta kehittää myös rakennettu kulttuuriperintö riittävästi huomioiden.
- SK-rajausta päivitetään vastaamaan RKY-alueen virallista rajausta. Korjaus on vähäinen eikä edellytä kaavamateriaalin uudelleen nähtävillepanoa.
- Selvityksistä ja vaikutusten arvioinnista;
- Selvitykset ovat keskeinen osa kaavamateriaalia ja kaavaehdotus on laadittu niiden pohjalta. Kaavaprosessin valmisteluvaiheessa ei vielä ole tiedossa kaikkia selvityksiä mitä viranomaiset edellyttävät vaan ne selviävät valmisteluvaiheen viranomaislausunnoissa ja ennen sitä pidetyissä viranomaisneuvotteluissa (22.2.2024). Valmisteluvaiheen kuuleminen on vapaaehtoinen vaihe, jossa kuullaan osallisia, mm. viranomaisia. Museoviraston näkemys on perusteltu, mutta ei perustu alueidenkäyttölakiin tai maankäyttö- ja rakennusasetukseen.
- Kyseessä ei ole vaaran lakialue vaan rinnealue, mikä on pääteltävissä. korkeuskäyrien, vaaran muodon ja ympäröivän maisemarakenteen pohjalta.
- Maisemaselvityksen yhteenvedossa s. 14 todetaan seuraavaa: ”Sen sijaan näkemäalueilla voi pimeään aikaan erottua tarkastelualueelta heijastuvaa valoa, joka tulee alueen rakennusten valolähteistä (ikkunapinnat, ovet, mahdolliset ulkovalaisimet). Valolähteet vaaran rinteellä voidaan etenkin alempaa tarkasteltuna (esim. Toras-Sieppi -järven jäältä) kokea häiritsevänä tarkastelualueen lähietäisyydeltä (arviolta alle kahden kilometrin säteellä), mutta mitä kauemmas mennään sen enemmän tarkastelualueelta säteilevä valo sulautuu osaksi lähialueen, etenkin Toras-Siepin kylän rakennuskannan ja ulkoalueiden (tiet, pihat) valaistusta.
- Kaavan toteuttamisen mahdollistama muutos ja sen suuruus maisemakuvassa Keimiö-, Olos- ja Pallastunturien suunnista tarkasteltuna jää kohtuullisen pieneksi johtuen suhteellisen suurista etäisyyksistä (yli 7km) tarkastelualueeseen.
- Kaavaselostusta täydennetään vaikutusten arvioinnilla lähes 8km etäisyydellä sijaitsevan rajapyykin kokemisen osalta (vaikutus on vähäinen). Täydennys on vähäinen eikä edellytä kaavamateriaalin uudelleen nähtävillepanoa.
- Muonio – Toras-Sieppi inventointi ja kulttuuriympäristöselvitys; Selvityksen laatija on yhteydessä Torniolaakson museoon ja päivittää sekä korjaa selvityksen tarvittavilta osin tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Alueet, joilla sijaitsee arvokasta tai potentiaalisesti arvokasta rakennettua ympäristöä jätetään vahvistamatta kunnes ko. alueille on löytynyt sellainen maankäytöllinen ratkaisu jonka pohjalta voidaan aluetta kehittää myös rakennettu kulttuuriperintö riittävästi huomioiden.
- Pihapiirin ja Siepinjärven välisen peltoalueen venevaja ja kolme latoa; Selvityksen laatija on yhteydessä Torniolaakson museoon ja päivittää sekä korjaa selvityksen tarvittavilta osin tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Ko. venevaja poistetaan selvityksestä.
- Lomakylän rakentamishistoria pyritään selvittämään päivitettyyn selvitykseen. Selvitys jätetään pois vahvistettavasta kaavamateriaalista, kunnes selvitys on täydennetty ja korjattu kaavan tarkoituksenmukaisuus huomioiden.
- Arkeologisesta kulttuuriperinnöstä;
- Tornionlaakson museon tarkoittama kortteli 2 (RM-1), jossa Toras-Sieppi leirintäalue sijaitsee, jätetään vahvistamatta kunnes ko. kiinteistön alueelle on löytynyt sellainen maankäytöllinen ratkaisu, jonka pohjalta voidaan aluetta kehittää myös arkeologinen kulttuuriperintö riittävästi huomioiden.
- Muinaisjäännöksiä sisältävät kaava-alueen osat on rajattu pois vahvistettavasta kaava-alueesta, kunnes ko. alueille on löytynyt sellainen maankäytöllinen ratkaisu, jonka pohjalta voidaan aluetta kehittää myös arkeologinen kulttuuriperintö riittävästi huomioiden.
- Museovirasto on laatinut kesän 2024 aikana arkeologisen inventoinnin kaava-alueesta, joka on osa kaava-aineistoa. Museoviraston mukaan tutkimustarve on määritelty viranomaisneuvottelussa ja inventointi tehty niistä lähtökohdista.
- Tornionlaakson museon lausunnon johdosta kortteli 1 (AP-1) ja kortteli 2 8RM-1) jätetään vahvistamatta kunnes ko. kiinteistöjen alueita on selvitetty riittävästi ja alueelle on löytynyt sellainen maankäytöllinen ratkaisu jonka pohjalta voidaan aluetta kehittää myös arkeologinen kulttuuriperintö riittävästi huomioiden.
- Museoviraston arkeologisen kenttäpalvelujen asiaa koskevan vastineen mukaan Tornionlaakson museoon (TLM) on oltu kirjallisesti yhteydessä 14.6.2024. Sähköpostiviesteissä on tiedusteltu inventointiin liittyen, onko jotain erityistä huomioitavaa? TLM ei ole vastauksessaan esittänyt tarvetta tarkkuusinventoinnista, mikä olisi ollut oleellista tietoa inventoinnin laatijalle ennen maastotöiden suorittamista.
- Tutkimusluvallisesta tarkkuusinventoinnista; Tämä tieto olisi Tornionlaakson museon tullut esittää ja kirjauttaa 22.2.2024 viranomaisneuvottelujen pöytäkirjaan.
- Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut ovat olleet Tornionlaakson museoon yhteydessä 14.6.2024. Tornionlaakson museon tarkoittama kortteli 2 (RM-1) ja kortteli 1 (AP-1) jätetään vahvistamatta kunnes ko. kiinteistöjen alueita on selvitetty riittävästi ja alueelle on löytynyt sellainen maankäytöllinen ratkaisu jonka pohjalta voidaan aluetta kehittää myös arkeologinen kulttuuriperintö riittävästi huomioiden.
- Kaava-alueella sijaitsevan arkeologisen kohteen tietojen ja kuvailun ilmeneminen kaavaselostuksessa; Kaavaselostusta tarkennetaan Tornionlaakson museon esittämällä tavalla. Tarkennus on vähäinen eikä edellytä kaavamateriaalin uudelleen nähtävillepanoa.
- Tornionlaakson museon tarkoittama kortteli 2 (RM-1) ja kortteli 1 (AP-1) jätetään vahvistamatta kunnes ko. kiinteistöjen alueita on selvitetty riittävästi ja alueelle on löytynyt sellainen maankäytöllinen ratkaisu jonka pohjalta voidaan aluetta kehittää myös arkeologinen kulttuuriperintö riittävästi huomioiden.
- Poronhoidon huomioon ottamisesta kaavoituksessa; Kaavaprosessin alussa on järjestetty PHL:n kaltainen neuvottelu Muonion paliskunnan ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa. Muonion paliskunta ei ole nähnyt tarpeelliseksi antaa ehdotusvaiheessa enää lausuntoa.
- Leveydeltään 9 m mukainen tieoikeus (K31329/2) on huomioitu kaavassa ja kiinteistölle 498-401-25-77 (Pahtakuru) on kaavassa osoitettu ajoyhteys joka hyödyntää suurelta osin jo alueella olevaa tieyhteyttä. Ko. tieyhteyttä tarkistetaan niin, että ajoyhteydestä poistetaan jyrkästi risteävät mutkat. Asiasta on neuvoteltu ja sovittu 4.2.2025 muistutuksen laatineen maanomistajan kanssa. Tarkistus on luonteeltaan vähäinen eikä edellytä kaavamateriaalin uudelleen nähtäville panoa.