Perustelut
Kunnanhallitus päätti 1.6.2026 § 126 käynnistää alueen maanomistajan aloitteesta asemakaavan laatimisen Jerishotellin alueelle Jerisjärven rannalle. Kaavan laatijana toimii Arkkitehtitoimisto Jarmo Lokio Oy. Kaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettamisesta kuulutettiin 10.6.2026. Nähtävilläolon aikana OAS:n saapui yksi mielipide, johon laadittu vastine on valmisteluaineiston liitteenä.
Alueelle valmisteltiin aiemmin ranta-asemakaavan muutosta, jonka valmisteluaineisto oli nähtävillä keväällä 2026. Lausuntopalautteen ja käydyn keskustelun pohjalta todettiin, että alueen suunnittelua tulee jatkaa ranta-asemakaavan sijasta asemakaavana, sillä alueelle osoitetaan tavanomaisen loma-asutuksen sijasta matkailupalveluiden rakentamista. Ranta-asemakaavan valmisteluvaiheen lausuntojen perusteella nyt laadittavan asemakaavan valmisteluvaiheen aineistoa on laajennettu aiemman lausuntopalautteen perusteella.
Suunnittelualue on noin 6,4 hehtaaria ja se rajautuu koillisessa Jerisjärventiehen (tie 9572), kaakossa metsäalueeseen, lounaassa Jerisjärveen ja luoteessa matkailupalvelujen alueeseen. Kaava-alueen keskelle jää loma-asuntoalue (30 loma-asuntoa), joka ei kuulu kaava-alueeseen.
Alueella toimivat Jeris Lakeside Resort-hotelli ravintoloineen, Arctic Sauna World-saunamaailma sekä majoitusrakennuksia. Hotellin kaakkoispuolelle on rakennettu vuonna 2025 poikkeamisluvalla 20 yksittäismajoitetta. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa.
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Jerishotellin toiminnan kehittäminen. Kaava mahdollistaa saunamaailman laajentamisen, lisää majoituskapasiteettia, henkilökunnan asuntoja sekä hotellin kehittämisen.
Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (Ounas- ja Pallastunturien maisemat, VAMA 2021). Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Keimiöniemen kalakentät (RKY), sijaitsee noin 1,7 km:n päässä.
Tunturi-Lapin maakuntakaavassa alue on osoitettu matkailupalvelujen alueeksi/kohteeksi (RM). Oikeusvaikutteisessa Jerisjärvi–Äkäsjärvi osayleiskaavassa alue on osoitettu pääosin matkailupalvelujen alueeksi (RM) ja ranta-alueelta maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi rantavyöhykkeellä (M-1). Pienet osat alueesta on osoitettu loma-asuntoalueeksi (RA), pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueella on voimassa Jerismajan ranta-asemakaavan muutos, jossa alue on RM-, VU- ja RA-aluetta ja RM-alueiden rakennusoikeus 4 700 k-m².
Valmisteluvaiheen kaavaratkaisu
Kaavaluonnoksessa (6.10.2026) matkailutoiminnan alueet on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueiksi (RM). Alueet on jaettu kolmeen kortteliin (7, 8 ja 9), joiden väliin jää urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita (VU).
- Korttelissa 8 (saunamaailma): Korttelialuetta on laajennettu luoteeseen noin 582 m² voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Laajennus mahdollistaa ravintolan laajentamisen piha-, patio- ja liikennealueineen.
- Korttelissa 7 (hotelli): Kortteliin on osoitettu rakennusala uudelle hotellirakennukselle. Kaakkoisosaan on osoitettu laajentumisvara yksikerroksisille yksittäismajoitteille.
- Korttelissa 9 nykyisen pohjoisemman pysäköintialueen kohdalle on osoitettu rakennusala henkilökunnan majoitustiloille.
RM-alueiden yhteispinta-ala on 3,09 ha ja rakennusoikeus yhteensä 7 200 k-m². Uutta rakennusoikeutta muodostuu voimassa olevaan kaavaan verrattuna 2 500 k-m². Rakennusalat on sijoitettu pääosin olemassa olevan rakennuskannan väliin ja taakse Jerisjärveltä katsottuna. Kortteleihin on osoitettu pysäköintialueet, ja kapeille VU-alueille on osoitettu korttelien väliset ajoyhteydet.
VU-alueita on yhteensä 2,41 ha. Ne sijoittuvat Jerisjärven ranta-alueelle sekä kaava-alueen luoteis- ja pohjoisreunaan. VU-alueelle saa sijoittaa virkistyskäyttöä palvelevia kevytrakenteisia rakennelmia kuten tulistelupaikkoja enintään kolme kappaletta. Kaava-alueeseen kuuluu Jerisjärven vesialuetta 0,87 ha, joka on osoitettu Natura 2000 -verkostoon kuuluvaksi alueeksi.
Lisäksi on annettu kaavamääräyksiä, joilla ohjataan mm. julkisivumateriaaleja ja -värejä, rakentamisen sopeuttamista valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja ulkovalaistusta siten, ettei häiriövaloa kohdistu Jerisjärven suuntaan.
Yhteenveto laadituista selvityksistä
Luontoarvojen esiselvitys (Luontoselvitys Kangas Oy, 12.2.2025).
Esiselvitys perustuu paikkatieto- ja lajiaineistoihin, ilmakuviin ja kirjallisuuteen. Selvityksessä todetaan alueen olevan harvahkoa, mäntyvaltaista kuivahkon kankaan talousmetsää. Iäkkäämpää puustoa on niukasti hotellin ja saunamaailman kiinteistöllä. Alueella ei arvioida olevan huomionarvoisia luontotyyppejä, arvokkaita geologisia muodostumia eikä metsälain 10 §:n mukaisia kohteita.
Kiinteistöiltä on havaittu silmälläpidettävät (NT) kuukkeli ja västäräkki. Niiden pesinnästä alueella ei ole tietoa. Lajeille soveltuvaa elinympäristöä on runsaasti Pallas-Ounastunturin Natura-alueella noin 500 metrin päässä. Saukkohavaintoja on tehty 1,5–2 km:n päässä. Kaava-alueella ei ole saukolle soveltuvaa pesimäympäristöä, mutta saukon oletetaan liikkuvan Jerisjärvellä.
Selvityksen mukaan kaavoitus ei muodosta uhkaa tiedossa olevien lajien elinolosuhteille. Jerisjärvi kuuluu Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalueen Natura-alueeseen (FI1301912) ja on maakunnallisesti tärkeä lintualue (MAALI). Siksi vesien ja rantojen suojelu on otettava kaavoituksessa erityisesti huomioon.
Arkeologinen inventointi (Sweco Finland Oy, 2026).
Koko kaava-alue inventoitiin kesällä 2026. Alueelta ei tunnettu arkeologisia kohteita ennen inventointia. Inventoinnissa löydettiin hotellin itäpuolelta yksi kiinteä muinaisjäännös, tervahauta. Rantavyöhykkeellä tehdyissä koekuopissa ja pintapoiminnassa ei havaittu kivikautisia löytöjä. Tervahauta on osoitettu kaavaluonnoksessa muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitetuksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi (sm).
Rakentamishistorian selvitys (Sweco Finland Oy, 14.9.2026).
Jerishotelli on alun perin 1960-luvun lopulla rakennettu ja vuonna 1970 käyttöön otettu Jerismaja. Hotelli on kulttuurihistoriallisesti arvokas Lapin matkailurakentamisen ja suomalaisen hiihtourheilun historiaa kuvaavana rakennuksena. Rakennustaiteellisesti se on vaatimaton, mutta sen vähäeleisyys sopeutuu maisemaan hyvin. Uudemman rakennuskannan - saunamaailman ja majoitusrakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja on vielä vaikea määritellä.
Selvitys suosittaa ottamaan huomioon keskeiset näkymät Jerisjärventieltä, järvelle ja järveltä alueelle. Lisäksi se suosittaa säilyttämään alueen metsäisen, harvan mäntymetsän leimaaman luonteen ja välttämään laajoja avoimia alueita.