Kunnanvaltuusto, kokous 2.3.2026

Perustelut

Muonion ja Pellon kunnanhallitukset ovat esittäneet Kittilän kunnalle, että Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen kustannustenjakomallia kehitetään siten, että nykyisen laskennallisen jakotavan rinnalle otetaan käyttöön aiheuttamisperiaate. Vuoden 2025 työllisyysalueen palveluiden toimeenpanossa on havaittu, että työvoimapalveluiden käytössä ja kohdentamisessa on merkittäviä eroja kuntien välillä. Suurimmat kustannukset syntyivät palkkatukien käytöstä ja niiden kohdentumisesta

Aiheuttamisperiaatteen mukaisessa mallissa kukin kunta vastaa ennakkoon määritellyistä kustannuksista, jotka syntyvät oman kunnan asiakkaille tarjottavista palveluista. Kustannusten kohdentaminen ei saa vaarantaa palveluiden järjestämistä tai yhdenvertaisuutta. Siirtyminen aiheuttamisperiaatteen mahdollistavaan kustannustenjakomalliin edellyttää yhteistoimintasopimuksen muuttamista.

Kittilän kunnanhallitus on tehnyt päätöksen (18.11.2025 § 426) esittää Kittilän kunnanvaltuustolle sekä Enontekiön, Muonion, Kolarin ja Pellon kunnanvaltuustoille, että yhteistoimintasopimusta muutetaan oheismateriaalina olevan luonnoksen mukaisesti. Muutos mahdollistaa palkkatukien laskutuksen toteutuneiden kustannusten perusteella 1.1.2026 alkaen. Sopimusmuutoksella sovitaan aiheuttamisperiaatteen mahdollistavasta toimintatavasta sekä niistä periaatteista, joiden mukaan kustannusjakoa voidaan muuttaa. Yhteistoimintasopimukseen ei yksilöidä tai nimetä palveluita, jotka laskutetaan toteutuneisiin kuntakohtaisiin kustannuksiin perustuen. Tällä varmistetaan se, että mahdolliset lainsäädännönmuutokset, jotka liittyvät työllisyyspalveluihin eivät aina johtaisi yhteistoimintasopimuksen muutoksiin.

Muonion kunnan näkemys yhteistoimintasopimuksen muuttamisesta

Kustannusten kohdentaminen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti on tarkoituksenmukaista ja edistää oikeudenmukaista kustannustenjakoa. Aiheuttamisperiaatteeseen perustuvaa mallia olisi syytä ottaa käyttöön laajemmin yhteistoiminnan piirissä. Aiheuttamisperiaate varmistaa, että kustannukset kohdentuvat sille toiminnalle, joka ne tosiasiallisesti aiheuttaa. Tämä lisää kustannustenjaon läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta ja taloudellista tehokkuutta. Mallin laajempi käyttöönotto vähentää ristiriitoja ja tukee kuntien välistä yhteistyötä tasapuolisella tavalla.

Yhteistoimintasopimukseen tulisi sisällyttää tarkastelujakso, jonka kuluessa kustannustenjakomallia arvioidaan uudelleen. Tarkastelujakson pituudeksi voisi määritellä esimiseksi kaksi (2) vuotta sopimuksen voimaantulosta. Määräajan asettaminen yhteistoimintasopimukseen on tarpeen, jotta kustannustenjakomallin toimivuutta ja vaikuttavuutta voidaan arvioida käytännön kokemusten perusteella sekä tarvittaessa tehdä siihen muutoksia. Kahden vuoden tarkastelujakso antaa riittävästi aikaa mallin vaikutusten seurantaan ja arviointiin.

Sopimusluonnoksen kohtaan 9.5 Talousarvion muuttaminen, tulisi muuttaa/lisätä kohtia, jotta talousarviomenettely tukee ennakoitavuutta ja vastuullista taloudenhallintaa. Esitämme seuraavia muutoksia edellä mainittuun sopimuksen kohtaan:

• Lausuntojen määräaika: Lausunto sopijakunnilta talousarvion oleellisesta muuttamisesta pyydetään 60 päivää ennen valtuuston kokousta, jossa muutoksesta on tarkoitus päättää (sopimusluonnoksessa 30 päivää).
• Lisäys: ”Mikäli määrärahaylitysuhka on, se on ensisijaisesti pyrittävä kattamaan työllisyysalueen talousarvion sisältä resursseja tarkoituksenmukaisesti uudelleen kohdentamalla. Talousarviomuutosta esitetään tilanteessa, jossa ei ole muita vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseksi.”

Talousarviomenettelyn muutoksen perusteena on, että pidempi lausuntoaika varmistaa sopijakunnille riittävän ajan arvioida muutoksen vaikutukset ja viedä lausunto päätöksentekoon. Lisäys korostaa talousarvion hallinnan vastuullisuutta ja ensisijaista tavoitetta välttää lisämäärärahan tarvetta kohdentamalla olemassa olevia resursseja tehokkaasti.