Kunnanvaltuusto, kokous 16.10.2023

Perustelut

Työvoimapalvelut siirtyvät kunnille ja niiden muodostamille työllisyysalueille 1.1.2025. TE24 uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää mahdollisimman hyvin työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta ja esimerkiksi vaikuttavuutta. Isona tavoitteena em. uudistuksella on se, että TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Lisäksi tavoitteena on saada työllisyyspalvelut tukemaan nopeamman työllistymisen tavoitteita ketterämmin.  

Kuntien järjestämisvastuulle kuuluvista julkisista työvoimapalveluista ja niihin liittyvistä tehtävistä säädetään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023). Kuntien on toimitettava viimeistään 31.10.2023 työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) suunnitelma työvoimapalvelujen järjestämiseksi. Kunnan tai kuntien, jotka muodostavat yhdessä työllisyysalueen, on toimitettava järjestämissuunnitelma (muiden vaadittujen dokumenttien ohella) viimeistään 31.10.2023 työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon. Toimitettavien asiakirjojen on oltava kunnan toimivaltaisten elinten hyväksymiä; asiakirjoilta ei aikataulusyistä edellytetä lainvoimaisuutta. Työllisyysalueet voivat, alueen tarpeen mukaan, täsmentää järjestämissuunnitelmaansa ja kehittää sitä edelleen lokakuun 2023 jälkeenkin. Oleellista on kuitenkin huomioida, että TEM hyödyntää työllisyysalueiden perustamista koskevan arvioinnin ja päätöksenteon tukena ainoastaan määräaikaan mennessä palautettuja suunnitelmia. (TEM 2023.)

Työvoimapohja asettaa tiettyjä kriteereitä muodostettaville työllisyysalueille; työvoiman määrän tulee olla vähintään 20 000 henkilöä. Valtioneuvosto voi myöntää poikkeusluvan kuntien muodostamalle työllisyysalueelle, jonka työvoiman määrä alittaa 20 000 henkilöä, tietyin edellytyksin. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

1. työvoimapalvelujen järjestämisen edellyttämän toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi ole muutoin tarkoituksenmukaista,
2. poikkeuslupa on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi,
3. poikkeuslupa on tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi,
4. 20 000 henkilön työvoimapohjan omaavan työllisyysalueen muodostaminen edellyttäisi useamman Tilastokeskuksen tilastollisen luokitukseen perustuvan työssäkäyntialueen yhdistämistä, tai 
5. poikkeusluvan myöntäminen on alueelliset, palvelujen järjestämistä koskevat ratkaisut, palvelujen tarve, palvelujen kustannukset sekä muut palvelujen järjestämiseen liittyvät tekijät huomioon ottaen muusta erityisestä syystä perusteltua.

Lisäksi poikkeusluvan myöntäminen edellyttää aina, että työvoimapalveluiden järjestämiseen on selkeästi osoitettu riittävät taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit. Myöskään alueen tai muun työllisyysalueen palvelutaso ei saa merkittävästi heikentyä poikkeuksen seurauksena. Jos kunta tai kunnat hakevat poikkeuslupaa, on suunnitelma olennainen asiakirja poikkeamisen edellytysten arvioimiseksi. Poikkeuslupa edellyttää em. suunnitelman lisäksi, että kunta tai työllisyysalueen muodostavat kunnat osoittavat riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit työvoimapalvelujen järjestämiseksi. Tämän edellytyksen täyttyminen on käytännössä osoitettava järjestämissuunnitelmassa.

Muonion kunta on mukana Lapin liiton koordinoimassa TE 24 -koordinaatiohankkeessa, jonka tavoitteena on huolehtia siitä, että TE24-uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan Lapissa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuva ja yhdenvertainen TE- palvelujen siirto valtiolta kuntiin. Em. hankkeella parannetaan työllisyysalueiden valmistelun edellytyksiä sekä varmistetaan yhdessä eri toimijoiden kesken maakunnallisesti toimivat palvelut ja yhteistoimintarakenteet. Muonion kunta on ollut TE- palvelu-uudistuksen valmistelun alla tiiviimmin yhteydessä Tunturi- Lapin seutukunnan kuntien ja Pellon kunnan kanssa siitä, mikä tahtotila em. uudistuksella on ja millaisia vaihtoehtomalleja em. organisoitumiselle olisi tarkoituksenmukaista miettiä. Lappian kanssa on keskusteltu aiheesta niin ikään. Myös erilaisissa sidosryhmä- ja kuntatilaisuuksissa on käyty läpi Lapin kuntien erilaisia valmistelumalleja tai tilannekatsauksia. Asiasta on myös keskusteltu kunnassa sisäisesti; on punnittu erilaisia tavoitteita ja strategisia linjauksia, jotka olisivat Muonion kunnan ja luonnollisen työssäkäyntialueen tai elinkeino- ja kehittämispalveluiden kannalta tärkeää huomioida osana em. uudistusta.

Mikäli Muonion kunta päättää lähteä mukaan valmisteluun, jossa ei täyty Valtioneuvoston määrittämä yli 20 000 henkilön työvoimapohjamäärä, tulee aloittaa em. alueen poikkeuslupavalmistelu. Muonion kunnan kannalta olisi parasta, että Tunturi- Lapin seutukunnan kunnat pysyisivät yhtenä ja tiiviinä työllisyysaluetta (vrt. luonnollinen työssäkäyntialue sekä yritys-, elinkeino- ja kehittämispalvelut). Tätä keskustelua on käyty etenkin Tunturi- Lapin seutukunnan kuntien kanssa, ja näkemys on siten yhtenäinen. Tämän toteuttamiseksi onkin keskusteltu yhteisen työllisyysalueen muodostamisesta. Myös Lappian aloite kuntayhtymämallista olisi kunnalle luonnollinen vaihtoehto huomioiden, että yhteystyö on tällä hetkelläkin tiivistä (etenkin koulutuspalveluissa), ja myös tässä luonnollinen työssäkäyntialue olisi looginen.  

Mikäli Muonion kunta päättää lähteä mukaan valmisteluun, jossa yhteistä työllisyysaluetta muodostetaan Tunturi- Lapin seutukunnan kunnista ja mahdollisesti Pellon kunnasta, vaatinee tämä useampivaiheisen päätöksenteon sekä myös tarvittavat resurssit valmistelulle. Kunnan on tehtävä kesä-elokuussa 2023 kunnanhallituksen periaatepäätös yhteisen työllisyysalueen muodostamisen valmistelusta. Alkusyksyllä olisi laadittava suunnitelma hallinto- ja päätöksentekomallista, kustannustenjaosta sekä palvelusuunnitelmasta, myös budjettiarvioista. Syksyllä olisi toteutettava sopimusvalmistelu ja palveluiden järjestämissuunnitelma, jonka myös poikkeusluvan hakeminen edellyttää. Em. työssä on käytettävä asiantuntija-apua, jotta tarvittava suunnitelma ja dokumentit saataisiin toimitettua 31.10.2023 mennessä. On arvioitu, että kuntakohtainen kustannusarvio em. valmistelulle olisi arvioilta noin 2 500 - 3 000 euroa/kunta. Lappian kuntayhtymämalli on tällä hetkellä pidemmälle valmisteltu (oheismateriaali). 

Perustelut

TE-palveluiden järjestäminen Tunturi-Lapin ja Pellon kunnissa

Työllisyydenhoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuoden 2025 alusta. Esiselvitystyötä on tehty Kittilän kunnan koordinoimana Enontekiön, Kolarin, Muonion ja Pellon kuntien kanssa sekä yhteistyökokouksissa Lapin liiton, Lapin TE-toimiston, Lapin ELY-keskuksen sekä Lapin muiden kuntien kanssa. Kuntaliittoa on myös konsultoitu TE-palveluiden järjestämisen suunnittelussa. Valmistelun aikana on perehdytty myös muutaman kunnan poikkeuslupahakemukseen ja järjestämissuunnitelmiin. Koulutuskuntayhtymä Lappia on esitellyt vaihtoehtoaan TE-palveluiden järjestämiseksi, mutta Lappian mallin tilalle Meri-Lapin alueella on sittemmin tullut esitys Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion työllisyysalueesta.

Muonion kunta ei voi työvoimapalveluiden järjestämisestä säädetyn lain (380/2023) nojalla järjestää työvoima- ja siihen liittyviä yrityspalveluita itsenäisesti ja kunnan on muodostettava naapurikunnan tai -kuntien kanssa yhteinen työllisyysalue. Muonion lähialueen kunnat eivät myöskään lain nojalla voi itsenäisesti järjestää TE-palveluja, joten kuntien yhteistyönä on tarkasteltu yhtenä toteutusmahdollisuutena muodostaa Tunturi-Lapin ja Pellon kuntien yhteinen työllisyysalue. Kunnat ovat tehneet periaatepäätökset kunnanhallituksissa yhteisen työllisyysalueen muodostamisesta: Enontekiö 16.5.2023 § 133, Kittilä 28.3.2023 § 127 ja 20.6.2023 § 258, Kolari 28.3.2023 § 72, Muonio 12.6.2023 § 189 ja Pello 20.6.2023 § 155.

Kittilän kunnan esitys työvoimapalveluiden järjestämisestä Tunturi-Lapin ja Pellon alueella

Kuntien yhteistoiminta perustuu sopimukseen. Tunturi-Lapin ja Pellon kuntien välinen sopimus on kuntalain 52 §:n mukainen sopimus kuntien yhteisestä toimielimestä, ja se koskee työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) säädettyjen työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta. Sopimuksella osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen (työllisyysalue). Sopimuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan Kittilän kunta toimii kuntalain (410/2015) 51 §:n mukaisena vastuukuntana.

Sopimus sisältää määräykset Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen yhteisestä työllisyyspalvelualueen toimielimestä TE-tehtävien hoitamiseen liittyen.

Sopimuksen mukaan työllisyysjaoston päätöksen mukaisesti muille sopijakunnille voidaan siirtää viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa kuntalain 54 § mukaisesti. Päättäessään toimivallan siirtämisestä jaosto huomio kuntien tasapuoliset mahdollisuudet toimivallan saamiseksi. Järjestely olisi muille kunnille vapaaehtoinen.

Kittilän kunta lähetti oheismateriaalina olevan yhteistoimintasopimuksen sisältäen määräykset työllisyysalueen yhteisestä toimielimestä TE-tehtävien hoitamiseen, TE-palveluiden järjestämissuunnitelman sekä perustelumuistion TE-palveluiden kustannustenjaoksi Tunturi-Lapin (Enontekiö, Kolari ja Muonio) ja Pellon kunnille käsiteltäväksi. 

Vastuukunta ja sopijakunnat voivat tehdä kuntapalvelusopimukset, jotka voivat poiketa toisistaan vastuukunnan ja eri kuntien välillä. Kuntapalvelusopimuksessa sovitaan tarkemmin käytännön järjestelyistä mm. henkilöstön suhteen. Mikäli näillä kuntapalvelusopimuksilla siirretään viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa vastuukunnasta muulle työllisyysalueen sopijakunnalle, tulee sopimukset tehdä kuntalain 54 § tarkoittamalla tavalla sopimuksina virkatehtävien hoitamisesta.

Poikkeuslupahakemus Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen muodostamiseksi ja hakemuksen perustelut

Lain työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaanpanosta (383/2023) 4 §:n mukaan

Poiketen siitä, mitä työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 12 §:ssä säädetään, valtioneuvosto voi antaa työllisyysalueelle luvan järjestää työvoimapalveluita, kun työllisyysalueen työvoiman määrä alittaa 20 000 henkilöä. Poikkeaminen on mahdollista, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

1. työvoimapalvelujen järjestämisen edellyttämän toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi ole muutoin tarkoituksenmukaista;
2. se on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi;
3. se on tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi;
4. työllisyysalueen muodostaminen edellyttäisi useamman Tilastokeskuksen tilastollisen luokitukseen perustuvan työssäkäyntialueen yhdistämistä; tai 
5. poikkeusluvan myöntäminen on alueelliset, palvelujen järjestämistä koskevat ratkaisut, palvelujen tarve, palvelujen kustannukset sekä muut palvelujen järjestämiseen liittyvät tekijät huomioon ottaen muusta erityisestä syystä perusteltua, jos työvoimapalvelujen järjestämiseksi on tehty sopimus tai päätös sekä työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 15 §:n 4 momentissa tarkoitettu suunnitelma, joka turvaa riittävän palvelutason.

Poikkeuslupa edellyttää lisäksi, että kunta tai työllisyysalueen muodostavat kunnat osoittavat riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit työvoimapalvelujen järjestämiseksi eikä alueen sekä muun työllisyysalueen palvelutaso poikkeuksen seurauksena merkittävästi heikkene.

Työllisyysalueen on tehtävä hakemus valtioneuvostolle 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa määräajassa. Hakemukseen on liitettävä työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 15 §:n 4 momentissa tarkoitettu suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämisestä ja selvitykset vähintään yhden 1 momentin 1-5 kohdassa tarkoitetun edellytyksen täyttymisestä.

Kittilän kunta esittää, että nyt käsiteltävänä olevalla yhteistoimintasopimuksella osapuolet Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio ja Pello muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen (työllisyysalue) työvoimapalveluiden järjestämislain 4 §:ssä tarkoitetuilla poikkeuslupaperusteilla. Sopimuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan Kittilän kunta toimii kuntalain (410/2015) 51 §:n mukaisena vastuukuntana. Ohessa esitettävällä sopimuksella osapuolet sopivat yhteisestä toimielimestä TE-tehtävien hoitamiseen liittyen.

Em. lainkohdassa mainittujen poikkeuslupaperusteiden lisäksi hakemuksessa viitataan siihen, että Tunturi-Lapin ja Pellon kuntien yhteisenä tahtotilana on, että

• asiakkaiden palveluprosessit muotoillaan kuntaekosysteemiä hyödyntäen palvelukokonaisuuden aidon vaikuttavuuden mahdollistamiseksi,
• pienennetään työttömyysturvasta aiheutuvia kustannuksia ennakoivilla toimilla,
• edistetään työllisyyttä ja vaikutetaan työttömyyden ennaltaehkäisyyn,
• lähennetään työllisyyspalveluita sekä kuntien elinkeino-, yritys- ja osaamispalveluita työmarkkinoiden kohtaantoon vaikuttamiseksi,
• ennakoidaan osaamistarpeita alueen elinkeinoelämän kehityksen mukaan ja kehitetään tehokkaita toimintamalleja työnantajien työvoimatarpeiden täyttämiseksi,
• saadaan alueen työvoima nykyistä laajemmin töihin tehostamalla työnvälitystä ja tukemalla yrityksiä osatyökykyisten ja vieraskielisten työllistämiseksi sekä
• rakennetaan pidempään työttömänä olleille tarkoituksenmukainen polku kohti työtä tai oikean palvelun piiriin, mikäli asiakas ei ole työkykyinen.

Poikkeuslupahakemuksessa tuodaan esille alueen ketteryyttä ja nopeaa reagointikykyä muutos- ja osaamistarpeisiin.

Oheismateriaalina esitettävä TE-palveluiden järjestämissuunnitelma on TE24- valmistelua koskeva strategisen tason palvelusuunnitelma. Järjestämissuunnitelma sisältää muun muassa:

• TE-palveluiden yhteensovittamisen elinvoimakokonaisuuteen, kototehtäviin sekä palvelukokonaisuuksien määrittelyn
• Alustavan suunnitelman/periaatteet palveluiden tuotantotavoista ja organisoinnista sekä palvelurakenteesta (palvelupisteet)

Perustelumuistion tarkoituksena on perustella, täydentää ja selkiyttää TE-palveluiden rahoitusta ja kustannustenjakoa siten kuin näistä on sovittu sopimuksessa TE-tehtävien hoitamisesta. Perustelumuistio saapui 9.10.2023, mutta poikkeuslupahakemusta ei ole toimitettu Kittilän kunnasta ennen kunnanhallituksen kokousta.

Työllisyysaluemallia ja palveluiden järjestämistä on esitelty Tunturi-Lapin ja Pellon kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille oheismateriaalin mukaisesti 3.10.2023 (Mikko Kesä Oy).

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysaluepäätöksenteko yhteistoimintasopimuksesta ja järjestämissuunnitelmasta käsiteltiin Kittilän ja Enontekiön kunnanhallituksissa 3.10.2023. Kittilän kunnanvaltuusto kokoontunee 23.10.2023 ja Enontekiön 18.10.2023. Pellon tai Kolarin kuntien päätöksenteon aikataulutuksesta ei esityslistan lähettämisen vaiheessa ole tarkkaa tietoa.