Perustelut
XXX XXX on toiminut henkilökohtaisena avustajana vuoden 2019 syyskuusta alkaen. Koronapandemian aikana hän työskenteli sosiaalitoimessa omaishoitajien tukitehtävissä avustaen mm. hoidettavien päivittäisissä toimissa, ulkoiluissa ja muissa tukitoimissa, koska palveluasumisyksiköissä työskentely ei ollut mahdollista.
Sosiaalitoimi on sopinut työntekijän kanssa suullisesti kuukauden määräaikaisen sopimuksen kyseisestä työtehtävästä 6.4.2020 alkaen. Kuukauden jälkeen on sovittu uudesta kolmen kuukauden määräaikaisesta sopimuksesta niin ikään suullisesti, koska tapaamista on ollut hankala järjestää mm. koronasta johtuen. Työntekijä on jäänyt 19.7.2020 pois töistä yhdessä työnantajan kanssa sovitulla tavalla seitsemäksi viikoksi.
Työntekijä on palvelussuhteensa aikana pyytänyt toistuvasti määräaikaisista työsuhteista kirjallisia työsopimuksia, joita hänelle ei ole kuitenkaan toimitettu työsuhteen aikana. Kirjalliset työsopimukset aiemmista työsuhteista työntekijä on saanut vasta jäädessään pois töistä. Ennen töistä pois jäämistä työntekijä on sopinut 16.7.2020 sosiaalityöntekijän kanssa käydyssä keskustelussa suullisesti uudesta työsuhteesta siten, että kokoaikainen kolmen kuukauden määräaikainen työsuhde alkaisi 8.9.2020.
Syksyllä ennen työsuhteen alkamista työntekijä on pyrkinyt saamaan itselleen uuden sopimuksen 8.9.2020 alkavasta työsuhteestaan kirjallisesti, mutta sosiaalityöntekijä on ilmoittanut, että hoidettavien tuentarpeen muuttumisen vuoksi töitä ei olekaan tarjota. Korvaavana työnä on järjestetty viiden päivän sijaisuus palvelukeskus Marjapaikassa sekä tämän jälkeen tarjottu yksittäisiä päiviä sijaisuuksina.
Työntekijä on pyrkinyt selvittämään asiaa syksyllä 2020 sosiaalitoimen kanssa, ja ilmoittanut vaativansa työsuhteen perusteettoman päättämisen vuoksi palkkaa 3 kuukauden ajalta. Työntekijä on toimittanut lopulta hallintojohtajan ohjeistuksen mukaisesti kirjaamoon 16.11.2020 sähköpostiviestin, jossa pyytää asian selvittämistä ja asian ratkaisemista neuvottelemalla.
Asiaa on selvitetty hallinto-osastolla ja asiassa saadun selvityksen perusteella esitetään, että kunta laatii kyseisen työntekijän kanssa sovintosopimuksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja siihen liittyvästä korvauksesta. Perusteluna sovintosopimuksen tekemiselle on, että kyseisen henkilön kanssa tehdyt aiemmat suulliset sopimukset ovat olleet luonteeltaan samanlaisia kuin 8.9.2020 alkamaan sovittu työsopimus. Kunnassa ei pääsääntöisesti käytetä suullisia työsopimuksia, vaan työsuhteesta tulee sopia kirjallisesti. Käsiteltävässä asiassa voidaan kuitenkin lain ja oikeuskäytännön perusteella tulkita kyseessä olleen suullinen työsopimus, joka on perusteettomasti päätetty.
Lainsäädäntö
Työsopimuslain 1.luvun 3 §:n mukaan työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Saman lain 2.luvun 4 §:n mukaan työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.
Työsopimuslain 12.luvun 2 §:n mukaan työnantaja, joka on laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt työsopimuksen, on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Yksinomaisena korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan työsopimuksen päättämisen syystä riippuen huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, määräaikaisen työsopimuksen jäljellä ollut kestoaika, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Korvausta määrättäessä on otettava huomioon mahdollinen samasta teosta yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittu hyvitys.
Työsopimuslain 12.luvun 3 §:n perusteella 2 §:n mukaan määrätystä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, on vähennettävä:
- 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta;
- 80 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta peruspäivärahasta; sekä
- työntekijälle kyseiseltä ajalta työttömyysturvalain nojalla maksettu työmarkkinatuki.
Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta tehdään sopimus, siinä on erikseen mainittava 2 §:n nojalla sovittu kokonaiskorvaus sekä siihen sisältyvä työntekijälle työttömyydestä johtuvista, ennen sopimuksen tekemistä menetetyistä palkkaeduista maksettava korvaus. Korvauksesta on tehtävä vähennys noudattaen, mitä 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Työnantaja vastaa siitä, että korvauksesta vähennetty rahamäärä suoritetaan työttömyysvakuutusrahastolle tai Kansaneläkelaitokselle ja että sopimusjäljennös toimitetaan sille tiedoksi.
Ehdotus
Esittelijä
-
Laura Enbuska-Mäki, kunnanjohtaja, laura.enbuska-maki@muonio.fi
Kunnanhallitus päättää, että kunta laatii
XXX XXX kanssa sovintosopimuksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja siihen liittyvästä korvauksesta. Korvaus lasketaan kolmen kuukauden määräaikaisuuden perusteella ja siitä tehdään mahdolliset työsopimuslain 12.luvun 3 §:n mukaiset vähennykset. Lisäksi korvauksesta vähennetään sijaisuuksien ajalta maksetun palkan määrä.
Sovintosopimus saatetaan kunnanhallitukselle tiedoksi sen laatimisen jälkeen.
Päätös
Hallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.