Perustelut
Talousarvion 2022 ja taloussuunnitelman 2023–2024 laadinta
Kuntalain 39 §:n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan taloudenhoidosta ja kunnanvaltuuston päätösten valmistelusta, jolloin sillä on päävastuu myös talousarvion valmistelusta. Kunnan keskushallinnon tulee laatia talousarviokehykset seuraavaa talousarviovuotta varten, minkä jälkeen hallitus hyväksyy kehykset ja laadintaohjeet. Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi.
Suunnitelmakausi kattaa talousarviovuoden 2022 ja suunnitelmavuodet 2023–2024. Talousarvion ja -suunnitelman tulee sisältää kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se tulee laatia siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.
Talousarviossa esitetään tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.
Kuntalain 110 § sisältää myös säännökset talouden tasapainottamisesta ja alijäämän kattamisesta. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena.
Yleistä talouden kehittymisestä
Valtioneuvoston katsauksen 12.5.2021 mukaan talouden selkeämpi toipuminen koronapandemiasta ajoittuisi vuoden 2021 loppupuolelle. Talouden normalisointi tapahtuu vasta hallinnassa olevan pandemiatilanteen myötä. VN:n (12.5.2021) arviossa esitetyt skenaariot pohjautuvatkin oletukseen siitä, että koronapandemian suhteen tapahtuu vakautumista kesään 2021 mennessä. Kuten tunnemme alku syksyn 2021 tilanteesta, pandemiahallintaan liittyy vielä epävarmuustekijöitä ja tämä voi vaikuttaa negatiivisesti myös taloudellisen aktiviteetin näkymään.
VN:n (12.5.2021) arvion mukaan kotimaan palveluiden kysyntä pysyisi edelleen vaimeana ja pandemia vaikeuttaa viennin toipumista. Niin yksityisen kuin julkisen sektorin kulutuksen arvioidaan nousevan merkittävästi vuoden 2020 tasosta, mutta kasvu olisi tämän jälkeen, seuraavina vuosina, yhä maltillista. Yksityisen kulutuksen kehitys oli arvioitua heikompaa koko vuoden 2020 ajan. Julkinen kulutus nousi vuonna 2020 merkittävästi, ja tämän arvioidaan jatkavan nousuaan lähivuosina koronapandemian hoitamisesta sekä mm. syntyneet hoitovajeen seurauksena – joksikaan kasvu ei vuodesta 2022 alkaen olisi enää kiihtyvää. Julkisen talouden alijäämän odotetaan pienenevän vuonna 2022 voimakkaammin, kun koronapandemian tukitoimet päättyvät ja talous elpyy; tämä ei kuitenkaan vaikuta siihen arvioon, että julkisen talous jäisi silti alijäämäiseksi. Julkisen velan suhteessa bkt:n arvioidaan kasvavan yli 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä (nykytaso noin 70 prosenttia). Valtioneuvosto arvioi, että bruttokansantuote (bkt) kasvaisi vuonna 2021 noin 2,6 %, 2022 noin 2,5 % ja vuonna 2023 hieman vähemmän, noin 1,5 %. Työllisyysasteen arvioidaan kasvavan vuodesta 2021 vuoteen 2022 mennessä noin 0,6 prosenttia, ja tämän arvioidaan olevan vuonna 2023 noin 73,2 prosenttia. Työttömyysaste niin ikään laskisi varovaisesti, ja olisi arviolta vuonna 2023 noin 6,9 prosenttia. Yksityisten investointien suhteen uusien asuntojen rakentaminen vähenee kokonaisuudessaan vuoden 2021 aikana, mutta korjausrakentaminen kasvaisi asuntokannan ikärakenteesta johtuen. Arvioidaan, että asuntoinvestoinnit kasvaisivat vuoteen 2023 mennessä noin 2,0 prosenttia.
Kuntakentän näkymistä
Kuntatalous vahvistui merkittävästi vuonna 2020 koronatukien ja maltillisen menokehityksen seurauksena. Vuosikate riitti kattamaan poistot koko maan tasolla sekä kaikissa kuntakokoryhmissä. Kuntien lainakanta kasvoi edelleen vuonna 2020, mutta lainakannan kasvu rauhoittui hieman edelliseen vuoteen verrattuna, muutos % 3,7. Kuntien lainakanta euroa/asukas tp2020a on 3 478 euroa. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä väheni voimakkaasti vuonna 2020. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli vuonna 2020 vain kaksi, kun edellisvuonna määrä oli 65. Painotettu veroprosentti oli 19,98, muutos 2019 – 2021 0,08 %- yksikköä. Tilinpäätösarvioiden mukaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn voisi olla tulossa 4 -6 uutta kuntaa syksyllä 2021.
Koronaepidemian vaikutus kansantalouteen jäi pienemmäksi kuin keväällä 2020 arvioitiin. Näin myös vaikutus kuntatalouteen jäi pienemmäksi. Kuntien ja kuntayhtymien toimintakate heikkeni 3,1 %: Toimintamenot kasvoivat 2 % ja toimintatuotot laskivat 1,6 %. Verotulojen kehitys vahvistui loppuvuodesta 2020 ja verotulot kasvoivat yhteensä 4 %. Yhteisöverojen jako-osuuden 10 % korotus kompensoi yhteisöverotuoton heikkenemisen. Verotuottojen kehitykseen vaikuttivat myös mm. Verohallinnon järjestelmämuutokset, jotka vaikuttivat kertymien ajoittumiseen eri kalenterivuosille. Valtio osoitti kunnille tukea valtionosuuksien lisäyksenä ja veromenetysten kompensaatioina yhteensä 1,6 mrd. euroa ajalla 2020 – 2021. Kuntien verotuloissa ja valtionosuuksissa tulee olemaan iso pudotus vuonna 2023 mahdollisen sote-uudistuksen myötä, mikä tulee hidastamaan myös kuntien lainakannan kasvua samasta ajankohdasta lukien.
Arvioidaan, että vuonna 2021 kuntatalouden tilikauden tulos tulisi pysymään noin miljardi euroa positiivisena. Kustannustason nousun arvioidaan olevan vuoden 2021 aikana 2,6 % korkeampi kuin vuonna 2020. Kuntien kustannuksia kasvattivat koronan lisäksi muun muassa väestön ikääntymisestä ja yhdenvertaisuudesta johtuneet paineet. Kuntien maksu- ja myyntitulojen arvioidaan pienenevän noin 200 miljardia euroa koronapandemiasta johtuen, mutta on huomioitava, että nettona nämä nousisivat jopa noin 1,5 miljardia euroa (valtionavustuksina maksettavat koronatuet kirjautuvat toimintatuottoihin). Verotulot kasvaisivat, arvioiden mukaan vuoden 2021 aikana noin 5,1 %, joista kiinteistö- ja yhteisövero kasvaisivat yli 20 %. Verrattuna vuoteen 2020, vuonna 2021 peruspalveluiden valtionosuudet laskevat, koska koronatukia ei enää makseta kunnille suorina valtionosuuksina.
Koronatukien poistuessa kuntien vuosikate tulevalla taloussuunnitelmakaudella heikkenee, mutta sen arvioidaan riittävän kattamaan poistot. Kuntatalouden menot pysyvät tuloja suurempina koko taloussuunnitelmakauden, joten talouden sopeutuspaine on suuri taloussuunnitelmakauden lopulla, joskin kuntakokoryhmien välisten erojen arvioidaan pienenevän. Kaikilla kuntakokoryhmillä arvioidaan olevan painetta veroprosentin korottamiseen taloussuunnitelmakaudella, kun lähtötaso on 20,0 % (v. 2024 1,5 % ja v. 2025 1,5 %). On kuitenkin selvää, että kuntatalouden näkymissä tulee haasteita jo vuodesta 2022 alkaen; valtionosuudet kokevat leikkauksia, verotulojen kasvu hidastuu ja koronatuet eivät enää ole osa tulopohjaa. Arvioidaan, että vuosikate heikkenee noin miljardilla eurolla, tilikauden tulokset lähestyvät +-0- tilannetta ja toiminnan ja investointien rahavirta painuu alijäämäiseksi. Taloudellisissa vaikeuksissa tulevat olemaan etenkin 20 000 – 40 000 asukkaan ja yli 100 000 asukkaan kunnat.
Kuten Valtioneuvoston kevään 2021 talouskatsauksessa huomioidaan, koronapandemian epävarmat seuraukset voivat aiheuttaa heiluvuutta myös kuntatalouden taloussuunnitelmakauden ennustettavuuteen. Koronakustannukset tulevat todennäköisesti yhä jatkumaan, mutta niiden korvaamiseen liittyy kysymysmerkkejä ja avustusten viivettä. Koronapandemiasta johtuvaa hoitovelkaa on kertynyt. Tulevat talouskasvuennusteet ovat myös hyvin riippuvaisia koronapandemian tilanteesta, ja voivat olla ylioptimistisiakin tästä johtuen. Myös mm. sote- uudistus ja työllisyysasioiden hoitaminen aiheuttavat epävarmuutta kuntien lähitulevaisuuden taloudelliseen kehitykseen.
Lapin ja Tunturi-Lapin suhdannenäkymistä
On selvää, että koronapandemia on haastanut Lapin elinkeinoja merkittävästi vuosina 2020-2021, ja lähikuukausien koronatilanteen kehittyminen vaikuttanee painokkaasti myös lähivuosien kehitykseen. Lapin suhdannekatsauksessa vuoteen 2020 (Uusipaavalniemi &Vasara 2021) esitetään, että ainoastaan toimialoista kaivostoiminnan kehitystrendi pysyi kasvussaan. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa liikevaihto romahti vuonna 2020, vuosikehitys oli vahvasti laskevaa. Vaikea koronavuosi näkyi kaikissa Lapin matkailukeskuksissa. Tunturi-Lapin matkustuskiinnostusta (Lapin Luotsi 2020) seuratessa voidaan havaita, että pandemia on vaikuttanut merkittävästi kansainvälisen matkailun pudotuksena, vaikka kotimaanmatkailusta on Tunturi-Lapissakin saatu kiinni kohtuullisesti; tämä näkyykin esimerkiksi AirBnB- varauksien myyntiennätyksissä, joihin mm. Kolarissa on ylletty. Koronapandemian aiheuttamasta syöksystä matkailuelinkeinoon kertoo se, että pelkästään Tunturi-Lapissa vuonna 2020 rekisteröityjen majoituksien myynti oli yli 23,8 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2019. Koko Lapin matkailuelinkeinon osalta arvioidaan, että kansainvälinen matkailu supistuisi noin 60-80 % vuodesta 2019. Tällä hetkellä matkailun ennakkovaraustilanteet ovat hyvät, mutta on selvää, että etenkin majoitus- ja ravitsemustoiminnan elpyminen on vahvasti kytköksissä koronapandemian hoitoon ja mm. rajakysymyksiin sekä näihin liittyviin hallituksen linjauksiin.
Tunturi- Lapin seutukunta oli ainoa seutukunta, jossa vuoden 2020 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi, muissa tämä laski. Seutukunnassamme kasvua tapahtui 7 %, kun muussa Lapissa em. vastaava luku oli -9,6 %. Vuodesta 2015 alkaen liikevaihdon kehitys on ollut positiivisinta Tunturi-Lapissa, Tornionlaaksossa ja Pohjois-Lapissa. Lapissa yritysten yhteenlasketuista toimipaikoista Tunturi-Lapissa sijaitsee noin 13 prosenttia kaikista yrityksistä. Lapin liikevaihdosta (milj. €) noin 7 prosenttia tuotetaan Tunturi-Lapin seutukunnassa. Yritysten henkilöstökapasiteetti on Tunturi-Lapissa noin 4 460 henkilötyövuotta (htv), kun se koko Lapissa on yhteensä noin 41 550 htv. Koronapandemian vaikutuksista huolimatta, kaikissa Lapin seutukunnissa liikevaihdon trendi pysyi kuitenkin vertailuvuoden 2015 yläpuolella. (Uusipaavalniemi &Vasara 2021.) Bruttokansantuote (bkt)/ asukas on Tunturi-Lapin seutukunnassa 44 726 euroa/ asukas, kun Lapin maakunnassa vastaava luku on 38 994 euroa/ asukas, koko muussa maassa puolestaan 42 365 euroa/asukas (Lapin Luotsi 2019).
Vuoden 2020 aikana työttömiä oli Lapissa keskimäärin kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2019. Tammihelmikuussa työttömiä oli alle 9 000 henkilöä ja korkeimmillaan työttömien määrä oli huhtikuun 2020 lopussa; lähes 15 700 henkilöä. Etenkin Tunturi-Lapin seutukunnassa työttömien työnhakijoiden lukumäärässä oli merkittävää kasvua vuosien 2019 ja 2020 vertailussa. Kesäkuun 2021 Lapin työllisyyskatsaus (2021) osoittaa, että työttömiä oli noin neljännes vähemmän verrattuna vuoden 2021 kesäkuuhun. Positiivisena trendinä havaittiin, että työvoiman kysynnässä oli selkeää elpymistä, avoimien työpaikkojen määrässä oli kasvua. Työttömien lukumäärä on kuitenkin edelleen korkeampi kuin kaksi vuotta sitten samaan aikaan kesäkuussa, ja huolestuttavana trendinä voidaan esittää pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu. Kesäkuussa 2021 työttömien osuus työvoimasta oli 13,1 %, ja korkein työttömyysluku oli Muoniossa (18,0 %); vastaava luku oli vuonna 2020 Muoniossa jopa 24,7 %, mutta vuosina 2018-2019 tämä on ollut myös korkea (18,00-19,9 %) - siis perinteisesti korkeampi suhteessa muihin kuukausiin. Parhaimpina sesonkiaikoina Muonion työllisyystilanne on Lapin parhaimpia.
Kuntastrategia ja talous
Valtuusto hyväksyi 18.6.2018 uuden kuntastrategian vuosille 2017-2025. Se toimii myös nyt tehtävän talousarvion ja taloussuunnitelman perustana ja ohjeena. Valtuusto hyväksyi 24.5.2021 kunnan uuden organisaatiorakenteen, joka astui voimaan 1.8.2021. 21.6.2021 valtuusto vahvisti uuden organisaation mukaisen hallintosäännön.
Vuoden 2020 tilinpäätös oli ylijäämäinen 1,5 milj. euroa. Koronasta kunnille aiheutuvista lisäkustannuksista johtuen valtio lisäsi kuntien peruspalveluiden valtionosuutta useilla tukipaketeilla. Muonio sai valtionosuuden lisäyksenä maksettavaa koronatukea yhteensä noin 630 000 euroa. Myös verotuloihin sisällytettiin korona kompensaatiota, kunnan verotulot ylittyivät 680 000 euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Muoniossa koronakustannukset jäivät hyvin maltillisiksi ja niinpä lisääntynyt tulorahoitus auttoi kattamaan loput taseessa olleet alijäämät. Vuoden 2020 hyvä tulos ei kuitenkaan kertaluonteisuutensa vuoksi lisää kunnan ensi ja suunnitelma vuosien käytettävissä olevaa pääomaa. Nyt voimassa oleva taloussuunnitelma vuosille 2021-2023 on alijäämäinen 0,7 milj.euroa, mikä ei ole kuntalain mukainen. Talous pitäisi pystyä suunnitelmavuosien aikana tasapainottamaan. Merkittävimmät tunnusluvut kehittyivät hyvän tilinpäätöksen ansiosta suotuisasti. Velat ja vastuut ovat keskimääräistä suuremmat, koska tunnusluku sisältää myös hyvinvointikeskuksen rahoitusmuotona käytetyn leasing-rahoituksen. Kuntalain 118 §:n muuttunutta säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran ensi vuonna vuosien 2020 ja 2021 tietojen perusteella. Muoniossa vuoden 2020 tietojen perusteella ko pykälän mukaiset vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevan arviointimenettelyn raja-arvot eivät ylity.
Kunnan talous 31.7.2021 osoittaa, että käyttötaloudessa ei ole merkittäviä tehtäväkohtaisia ylityksiä. Toimintakatteen toteutumisprosentti on 59,2 %, hieman keskimääräistä toteutumaa korkeampi (31.7. keskim. tot. % 58,3 %). Kunnallisverotulon toteuma on 66,2 % ja yhteisöverotulon 82,1 %. Valtionosuudet ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. Vuosikate on noin 135 000 euroa parempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Vuoden 2021 talousarvio laadittiin siten, että tilikausi osoitti alijäämää 149 000 euroa, vuoden 2021 talousarviomuutosten jälkeen tilikauden tulos on 243 000 euroa alijäämäinen. Verotulokertymä on ollut ennakoitua parempi ja mikäli verotulokertymässä ei tapahdu merkittävää muutosta huonompaan suuntaan helpottaa se hieman talousarviovuoden kokonaistulosta.
Toimintakateraamia ohjaavat verotulojen osalta käytettävissä olevat ennusteet ensi vuoden verotulo kehityksestä (kunnan oma verotuloennustekehikko) sekä kuluvan vuoden toteutuma ja valtionosuuksien osalta kuntaliiton julkaisemat ennakkolaskelmat kunnan valtionosuuksista. Vuoden 2022 verotuloennuste on laskettu nykyisten veroprosenttien mukaan. Verotuloja arvioidaan kunnan oman toukokuussa 2021 päivitetyn verotuloennustekehikon mukaan kertyvän ensi vuonna yhteensä 10 milj.euroa, josta kunnallisverotuloja 7,9 milj. euroa, yhteisöveroja 1,1 milj. euroa ja kiinteistöverotuloja 0,97 miljoonaa euroa. Verotuloennuste on lähes saman suuruinen kuin vuoden 2021 kertymän arvio. Talousarvio raamin verotuloennuste on laskettu varovaisuuden periaatetta ja kuluvan vuoden toteutumaa noudattaen. Kuntakohtaiset ennusteet päivitetään elokuun lopussa.
Valtionosuuksien ennakkolaskelmien mukaan kunnan valtionosuudet kasvavat 4,5 % ensi vuonna noin 435 000 euroa. Valtionosuustuloksi kirjataan 10,13 milj. euroa (VM:n ennustelaskelma 30.6.2021). Valtionosuutta tarkistetaan syksyn aikana uusien ennustelaskelmien mukaiseksi.
Vuoden 2022 talousarvion laadintaohje
Vuoden 2022 talousarvion laadintaohje perustuu vuoden 2020 tilinpäätökseen, vuoden 2021 talousarvioon ja toteutumisarvioon, sekä vuotta 2022 koskeviin tietoihin ja ennusteisiin kunnan meno- ja tulokehityksestä. Talousarvio laaditaan IntimePlus Talouden suunnitteluohjelmalla.
Käyttötalousmenot budjetoidaan enintään vuoden 2021 tasoon. Hallintokuntien tulee talousarvioesityksessään aina tarkastella palveluiden nykyisten tuottamistapojen kustannuksia ja pyrkiä selvittämään mahdollisimman tehokkaat ja kustannusvaikutuksiltaan edullisimmat toimintatavat. Sisäiset menot ja tulot ovat osa sitovaa talousarviota.
Henkilöstömenot budjetoidaan kunnan hyväksymän, voimassaolevan vakanssirakenteen mukaan. Palkkamenot lasketaan keskitetysti palkkatoimistossa. Virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.4.2020-28.2.2022. Voimassa olevien sopimuksien korotuksia ei sisälly enää vuodelle 2022. Uuden sopimuskauden sopimusneuvottelut eivät ole vielä alkaneet ja palkkatarkistus prosentti perustuu ennusteeseen. Vuoden 2022 palkkoja korotetaan 1,8 prosentilla vuoden 2021 tasosta.
Muonion kunta on vuoden 2022 palkkaperusteisen eläkemaksun laskennassa keskisuuri työnantaja. Laskennallinen työnantajan KuElin eläkemaksu vuodelle 2022 on 17,07 % (16,7 %) ja valtion eläkejärjestelmästä siirtyneiden 16,42 % (16,12 %). Eläkemenoperusteisen maksun ennakoidaan alenevan vuodelle 2022 niin, että se olisi 85 prosenttia vuoden 2021 ennakoista. Muonion kunnan eläkemenoperusteisen maksun vuodelle 2022 ennakoidaan olevan noin 336 900 euroa (laskua edelliseen vuoteen noin 60 000 euroa). Työnantaja kohtaiset ennusteet julkaistaan syys-lokakuussa. Niin KuElin kuin VaElin eläkemaksu-prosentti sisältää myös työkyvyttömyyseläkemaksun, joka peritään osana työantajan palkkaperusteista eläkemaksua. Ennakkotietojen mukaan työantajan sairasvakuutusmaksu olisi 1,35 % (1,53 % vuonna 2021) ja työttömyysvakuutusmaksu 1,9 %. Henkilösivukuluprosentiksi määritellään taloussuunnitteluohjelmaan keskimääräinen luku, se on 21 %.
Talousarviossa tulee esittää toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnalliset tavoitteet asetetaan taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Kaikilla käyttötalouden sitovilla tehtävätasoilla tulee olla toimintaa kuvaavia mittareita. Tavoitteiden ja mittareiden lukumäärä ei ole itseisarvo, tärkeämpää on, että tavoitteet ja suoritteet ovat realistisia, konkreettisia ja helposti seurattavissa, mitattavissa ja tarkastettavissa. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana.
Investointien pienhankintaraja on 11 000 euroa, sitä suuremmat uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet on sisällytettävä investointiosaan ja vastaavasti pienemmät hankkeet käyttötalousmenoiksi. Kunnossapitotyöt, vaikka ne olisivat investointirajaakin suuremmat, kuuluvat käyttötalouteen. Investointiosaan on myös varattava vuodelle 2021 budjetoidusta hankkeesta se osa määrärahasta, joka siirtyy toteutettavaksi vuonna 2022.
Valtuusto hyväksyi kunnan konserniohjeen 8.3.2021 § 3. Konsernin tytäryhteisöiltä edellytetään suunnitelmallista kiinteistön ylläpitoa ja taloudenhoitoa niin, että kiinteistö- ja asuntoyhtiön vuokrausaste pystytään pitämään lähellä 100 prosenttia ja näin turvaamaan taloudellinen riippumattomuus ilman emon tukea. Talousarviossa esitetään tytäryhteisöjen merkittävät investoinnit ja mahdollisesti otettavat uudet lainat ja niihin eritettävät kunnan omavelkaiset takaukset.
Hallintokunnat valmistelevat talousarvioesityksensä annettujen ohjeiden perusteella. Lautakuntien hyväksymät esitykset annetaan kunnanhallitukselle ja taloustoimistoon (ja taloussuunnittelu ohjelmistoon tallennettuina) 13.10.2021 mennessä. Valtuusto päättää veroprosenteista 1.11.2021 ja käsittelee budjetin 13.12.2021. Kunnanhallitus käsittelee talousarviota 8.11.2021 (1. käsittely), 22.11.2021 (2. käsittely).