Kunnanhallitus, kokous 29.6.2022

Perustelut

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi 27.6.2022 klo 9:00 mennessä lausuntopalveluun.

Lausuntopyynnön johdannossa esityksestä kerrotaan seuraavaa:

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki työvoimapalveluiden järjestämisestä, jossa säädettäisiin kunnan järjestämistä työvoimapalveluista ja niihin liittyvistä tehtävistä. Nykyinen laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta kumottaisiin. Vastuu työnhakijoille ja työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirrettäisiin pääosin kunnille ja niihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostaisivat kunnille uuden valtionosuustehtävän. Työttömyysetuuksien rahoitusvastuita uudistettaisiin siten, että kunnan rahoitusvastuu laajenisi työmarkkinatuen lisäksi koskemaan peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa. Lisäksi rahoitusvastuu alkaisi nykyistä työmarkkinatuen rahoitusvastuuta aikaisemmin ja kasvaisi portaittain työttömyyden pitkittyessä. Kunnan rahoitusvastuu ei myöskään katkeaisi työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta kuten nykyisin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kunnille, kunnilla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työttömyysetuuksista syntyvään rahoitusvastuuseen järjestämällä työttömille palveluja, jotka johtavat tehokkaasti työllistymiseen avoimille työmarkkinoille.
 
Valtiolla olisi jatkossakin kokonaisvastuu työllisyydestä ja työvoimapalvelujärjestelmän valtakunnallisesta toimivuudesta. Valtio vastaisi kuntien työllisyydenhoidon tehokkuuden seurannasta ja arvioinnista sekä laillisuusvalvonnasta. Valtio tarjoaisi työvoimapalveluihin liittyvät valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut sekä ylläpitäisi valtakunnallisia tietovarantoja.
 
Valtion paikallisviranomaisina toimivat työ- ja elinkeinotoimistot lakkautettaisiin ja niiden nykyisin hoitamat tehtävät, joita ei ehdoteta siirrettäväksi kunnille, sijoitettaisiin valtionhallinnon sisällä uudelleen pääosin KEHA-keskuksen tehtäviksi. Poikkeuksena olisivat työ- ja elinkeinotoimiston nykyisin hoitamat työntekijän oleskeluluvan osalupaan liittyvät tehtävät, jotka siirrettäisiin Maahanmuuttovirastolle. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kumottaisiin ja korvattaisiin uudella lailla työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteistoiminnasta.

Lakiesitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman toteuttamiseen, jonka keskeisenä tavoitteena on työllisyyden vahvistaminen ja työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Ensimmäisenä toimenpiteenä käynnistettiin 1.3.2021 työllisyyden edistämisen kuntakokeilut, joissa kokeilukunnat vastaavat osin alueensa työ- ja elinkeinopalveluiden tarjoamisesta. Kevään 2021 puoliväliriihessä hallitus päätti julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2024. Samalla hallitus päätti jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Hallitus linjasi, että siirron yhteydessä luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä. Linjauksen mukaan valmistelussa tähdätään siihen, että kunnan vastuuta työttömyysturvan perusosan kustannuksista laajennettaisiin sekä työttömyysturvan ja työttömän palveluun aktivoinnin välinen kytkös poistettaisiin. Valtio ja kunnat jakaisivat työvoimapalveluiden rahoitukseen liittyvää kustannusvastuuta, jolloin turvattaisiin kuntien kannusteet järjestää palveluja myös heikommassa työmarkkina-asemassa oleville.
 

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää tarkastelemaan esitystä erityisesti seuraavien teemaosioiden osalta:

•  Lakiesityksen luvut 2 – 12 
• Laki työvoimapalvelujen järjestämisestä 
• Muut esitykseen sisältyvät lakimuutokset
• Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaanpanosta
• Laki työllistymistä edistävän monialaien tuen yhteistoiminnasta

Kuntaliitto on toimittanut kunnille tukipaketin helpottamaan lausumista. Se sisältää huomioita lakiluonnoksen keskeisimmistä teemoista. Lisäksi pienten kuntien verkosto on toimittanut laatimansa lausunnon kuntien hyödynnettäväksi oman lausuntonsa laatimiseen.

Muonion kunta toteaa lausunnossaan seuraavaa:

TE-uudistuksen toteutuksella pyritään saamaan aikaan parempaa vaikuttavuutta ja lain tulisi mahdollistaa joustavat sekä ennen kaikkea asiakaslähtöiset palvelut. Hyvänä esityksessä voidaankin pitää itse uudistuksen tavoitteita, joskin kokonaisuus vaatii toteutustapojen osalta vielä tarkennuksia.

Muonion kunta yhtyy muun muassa Kuntaliiton näkemykseen siitä, että esityksessä valta, vastuu ja rahoitus on eriytetty epätarkoituksenmukaisesti. Merkittävä heikkous esityksessä on vaatimus 20 000 henkilön työvoimakriteeristä, joka ei Lapissa tue luonnollisia työssäkäyntialueita. Edes laajatkin työssäkäyntialueet huomioiden ei 20 000 henkilön työvoimakriteerin täyttyminen ole selviö kuntamme ja maakuntamme väestöpohja sekä etäisyydet huomioon ottaen.  Huomioitavaa on myös, että luonnollinen työssäkäyntialue pitää Lapissa sisällään myös alueita maakunnan länsiosan rajamaista Ruotsista ja Norjasta. 20 000 henkilön työvoimakriteerissä tulisikin näkemyksemme mukaan olla riittävästi joustoa ja tarkastelun tulisi olla palvelulähtöistä. Muonion kunnan, kuten monen muunkin lausunnon antajan, näkemyksen mukaan esitetty toimintamalli ja sen myötä syntyvä uusi ohjausmekanismi rajoittavat kunnallista itsehallintoa tarpeettomasti. Esityksessä ei nähdäksemme ole esitetty palvelulähtöisiä perusteluja näin laajan työvoimapohjan järjestämisvastuutaholle.

Tavat, käytänteet ja resursointi työllisyyden hoitamiseen vaihtelevat tällä hetkellä kuntien välillä laidasta laitaan. Uudistuksen yhtenä tarkoituksena on palveluiden yhdenvertaistaminen, joka on sinällään hyvä asia. Muonion kunnan toimintamalli työllisyyden hoitamiseen perustuu asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen, paikallistuntemukseen, työnhakijoiden ja –antajien kuten yritysten tuntemukseen, oppilaitosyhteistyöhön, paikallisiin ratkaisuihin, tiiviiseen yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa sekä palveluekosysteemin läheisyyteen. Muonion kunnan toimintamalli hoitaa työllisyyttä on saanut osakseen valtakunnallistakin huomiota ja malli on sekä asiakkaan, että kunnan kannalta toimiva, tuloksekas ja kustannustehokas: toimilla on vaikutusta työllisyysasteeseen. Muonion kunta tekee verrattain paljon vapaaehtoisia panostuksia työllisyyden hoitoon tällä hetkellä. Uudistuksen hyvän tavoitteen käytännön toteuttamisen osalta Muonion kunta on huolissaan siitä, miten uudistus tukee jatkossa joustavien ja asiakaslähtöisten lähipalveluiden tarjoamista sekä vapaaehtoisia panostuksia ja resurssien riittävyyttä yhtä laadukkaiden palveluiden tarjoamiseen. Lisäksi huolta herättää monialaisen yhteistyön toimintaedellytykset hyvinvointialueen kanssa esimerkiksi tiedonvaihdon osalta, mikäli yhteistyötä ei ole kirjattu lakisääteisesti.

Muonion kunnan näkemys on samankaltainen kuin Kuntaliiton näkemys järjestämisvastuusta: järjestämisvastuun tulisi olla jokaisella kunnalla, jotta jokaisella kunnalla on aidosti mahdollisuudet ja edellytykset edistää oman kuntansa elinvoimaa ja työllisyyttä kunnan koko ekosysteemiä (koulutus - työllisyys - elinkeinot ja yritykset – kolmas sektori – hankkeet ja projektit) kestävästi hyödyntäen. Esimerkiksi oppilaitosyhteistyö ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on Muonion kunnassa merkittävässä roolissa osana työllisyyden hoitoa. Uudistuksessa on hyvä huomioida myös kolmannen sektorin ja yritysten kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisuudet sekä hyte-palveluiden kanssa muodostuvan palveluketjun rooli työllisyystoiminnassa jatkossakin. Esityksestä ei käynyt myöskään selkeästi ilmi, miten kunnan etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta kytkeytyvät jatkossa työllisyyspalveluihin. Järjestämisvastuun ja yhteistoimintamallin ei tulisi kaventaa kuntien toimintamahdollisuuksia, heikentää itsehallintoa tai kuntalaisten valitseman toimielimen päätöksentekoa. Esityksen mukaan vaikuttaisi siltä, että järjestämisvastuuta oltaisiin siirtämässä tosiasiallisesti yhteistoiminta-alueille kuntien sijaan. Esityksen mukainen kunnan rahoitusvelvoite ilman järjestämisvastuuta ei mielestämme vastaa uudistuksen tavoitteita.

Rahoitus

Jotta uudistus saavuttaa sille asetetut tavoitteet, tulisi tehtävien resurssoinnin ja rahoituksen olla oikeasuhtaista ja siirrettävien tehtäväkokonaisuuksien asiakaslähtöisiä ja selkeitä palvelukokonaisuuksia.

Rahoituskriteerien osalta mallin tulisi olla sellainen, että se kannustaa kuntia tehokkaaseen ja vaikuttavaan toimintaan. Palkkatuen osalta lakiesityksen mukaan kunta ei ole jatkossa oikeutettu palkkatuen käyttöön. Muonion kunnan näkemyksen mukaan kunta on tärkeä osa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa ja on yksi tehokas keino luoda polkuja työelämään. Palkkatuki tai jokin vastaava mekanismi, jota kunnat voisivat myös hyödyntää, olisi kannatettavaa luoda. Lakiluonnoksen laskelmat on tehty vuoden 2019 kustannustoteutumien perusteella, mutta Muonion kunnan näkemyksen mukaan kuntien valtionosuuspohjaan siirtyvien tehtävien kustannukset tulisi määritellä vuoden 2024 talousarvion perusteella. Järjestämisvastuun ja rahan tulisi olla samoissa käsissä.

Ehdotus

Esittelijä

Kunnanhallitus hyväksyy toimitetun lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi.

Päätös

Hallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.