Perustelut
Paliskuntain yhdistys on antanut Maa- ja metsätalousministeriölle tiedoksiannon, että Lapin länsiosassa on ollut viitteitä poikkeuksellisista sääolosuhteista. Tiedoksianto on saatu myös Saamelaiskäräjiltä ja viideltä pohjoiselta paliskunnalta. Luonnonvarakeskus on aloittanut selvityksen, joka valmistuu 1.8.2022 mennessä.
Edellisestä tuhotalvesta poiketen, Luonnonvarakeskuksen selvitystä täydennetään tänä vuonna kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisten tekemillä tarkastuksilla. Vuonna 2019-2020 tuho koski koko poronhoitoaluetta ja Lapin ELY-keskus luopui vahingon arvioimisesta perustellusta syystä. Vuonna 2021-2022 lumitalvesta johtuvat tuhot koskevat vain osaa poronhoitoalueesta. Lain 6 §:n mukaisesti porotalouden harjoittajalle aiheutuneen vahingon arvioi kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen.
Lähtötilanne
Pohjoisten paliskuntien alueilla, jo kahden edellisen heikon porojen talvehtimiskauden jälkeen, kesä ja syksy 2021 oli poroille rankka. Kesäkauden hirvittävä kuivuus, sekä sienten puuttuminen syysravintoketjusta aiheuttivat sen, että porot lähtivät talvikauteen keskimääräistä heikommassa kunnossa, ikä kunnon rykimää ja rykimätokkiintumista tapahtunut syksyllä 2021. Myöhemmin syksyllä laajoilla alueilla tapahtuva peittyminen jäähän runsaan vedentulon, sosehtimisen ja pakkaskelien takia vaikeutti porojen tilannetta entisestään. Tokat jotka eivät olleet aidattuina, hajosivat laajoille alueille, kuten osa mm. Muonion paliskunnan poroista aina Tervolaa ja Keminmaata myöten, ja pitkälle valtakunnan rajan taakse Ruotsin puolelle.
Alkutalven vaikeat sääolot, runsas lumentulo sekä huono ravintopohja johtivat porojen aliravitsemukseen, josta osa eloporoista ei toipunut talven kuluessa. Jopa jo tarhoihin kootuista ja säännöllisen ruokinnan piiriin päässeistä poroista osa menehtyi alkaneen ruansulatushäiriön ja aliravitsemuksen takia. Luonnonlaitumilla olleista porotokista osa menehtyi sydäntalven ja kevään 2022 kuluessa nääntymiseen.
Pyrkimykset hätäruokinta-avun saamiseen
Jo marraskuulla 2021 Saamelaiskäräjät esitti julkisen vetoomuksen Maa- ja metsätalous-ministeriölle hätärahoituksen järjestämiseksi tulevaa talvikautta varten pohjoisten paliskuntien alueille. Niin oli menetelty naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa, jossa sikäläiset viranomaiset ja porotalouden aluejärjestöt yhdessä kartoittiva tilanteen, hätärahoitustarpeet, ja joissa valtio tuli tukirahoituksen muodossa ammatinharjoittamisen tueksi, pelastamaan siitoseläimet elävinä talven yli.
Suomessa porotalouden rahoitustoiminnasta vastaavat tahot, ja niin ikään pohjoisen kansanedustajat, maa- ja metsätalousvaliokunt etc. vaikenivat vuodenvaihteessa täysin hätäavun tarpeita koskeviin vaatimuksiin. Heille kirjelmöitiin useita kertoja kuntien, Paliskuntain Yhdistyksen, sekä yksittäisten paliskuntien taholta, jakaen todellista ajanmukaista tietoa porotaloutta kohtaavasta katotalvesta, räjähdysmäisesti nousseista hoitokustannuksista, ja porotalouden jo edeltävien kahden vuoden aikana kokemien menetysten aiheuttamasta talousahdingosta. Mitään konkreettista vastausta näihin aloitteisiin ei saatu. Eikä ole saatu tähän päivää (16.8.2022) mennessäkään.
Kevät-kesän 2022 tilanneselvitykset
MMM velvoitti Luonnonvarakeskuksen tekemään porojen talvilaidunalueiden jää- ja lumiolosuhteita ja sen vaikutuksia koskevan selvityksen pohjoisten paliskuntien alueille kevättalvella 2022, selvityksen oli määrä valmistua elokuun 2022 alkuun mennessä.
Pohjoisten paliskuntien alueen maaseutuelinkeinoviranomaiset kävivät vuoropuhelua talven porotuhojen selvittämistarpeista maaliskuussa 2022, sekä Paliskuntain Yhdistys lähetti erillisjakeluna paliskunnille tiedotteen nääntyneinä kuolleiden porojen ilmoittamismenettelystä mahdollisen myöhemmin avattavan porotuholain mukaisen korvausmenettelyn takia.
Näiden yhteydenottojen johdosta maaseutuhallinnon Tunturi-Lapin yhteistoiminta-alueella aloitettiin nääntyneinä kuolleiden porojen määrän selvittäminen ja maastotarkastukset sekä näytteiden kerääminen ja toimittaminen Ruokaviraston (aik. Eviran) Oulun tutkimuslaitokseen. Tässä yhteydessä Ruokavirasto sekä Lapin ELY ilmoittivat selkeästi että ns. porotuholain mukaiset paikalliset selvitystehtävät kuuluvat kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtäviin, ja niiden sisältämät korvaukset sisältyvät kuntien yleiseen valtionosuuteen eikä niitä korvata erikseen.
Lapin ELY-keskus kokosi kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset teams-kokoukseen 13.4.2022, jossa Ruokaviraston ja Ely:n taholta käytiin läpi menettelyt tuhoutuneiden porojen määrien selvittämisestä, maastotarkastuksista ja näytteiden otto- ja tutkimuslaitokselle toimittamisesta. Kuntien tuli laatia näistä selvityksistä raportit Lapin ELY:lle kesäkuun loppuun mennessä.
Nämä kuntien materiaalit ovat yksi osa sitä menetelmää, jonka tuloksena ELY ja valtionhallinto ratkaisee, olivatko talvikauden 2021–2022 luonnonolosuhteet niin haitalliset, ja tuhountuneiden (nääntyneiden) porojen määrät niin suuret, että ns. tuhoporolain mukaiset korvausmenettelyt voidaan ottaa käyttöön. Tähän lopputulokseen vaikuttavat olennaisesti myös Luonnonvarakeskuksen laiduntilanneselvitys, sekä paliskunnilta saatavat tiedot, lisäruokintakustannusten nousutiedot etc.
Selvitys Tunturi-Lapin YTA-alueella 1.4.-20.5.2022:
Toimialueellamme (kuusi paliskuntaa) vastaanotettiin nääntyneiksi ilmoitettuja poroja neljän paliskunnan alueelta. Maastotarkastuksia järjestettiin 23, joissa tarkastettiin yhteensä 411 nääntyneiksi ilmoitettua ruhoa, ja luuydinnäytteitä lähetettiin Oulun tutkimusyksikköön kaikkiaan 340 kpl.
Kaikkiin lähetettyihin yksittäisnäytteisiin saatiin tutkimustulos.Tutkimusraporttien mukaan kaikista näytteistä 252 kpl / 74 % oli nääntyneistä poroista. Ei nääntyneistä – eli ei kriteerien ylittävää muutosta - oli 88 kpl / 26 % näytteistä.
Pahimmissa tokkakunnissa kaikki lähetetyt näytteet eli 100 % oli nääntyneinä kuolleista poroista.
Ehdotus
Esittelijä
-
Heikki Kauppinen, luonnonvarapäällikkö, heikki.kauppinen@muonio.fi
Maaseutulautakunta merkitsee tiedoksi luonnonvarapäällikön selostuksen.
Päätös
Maaseutulautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen.