Kunnanhallitus, kokous 7.11.2022

Perustelut

Kukaslompolon asemakaavan muutos ja laajennus on ollut kaavaluonnoksena nähtävillä 10.2.2022–11.3.2022. Kaavaluonnoksesta saatiin yksi mielipide osallisilta (yhteensä 7 allekirjoittajaa) ja yhteensä seitsemän (7) lausuntoa.

Mielipide A

1. Nykyinen kaavamuutosehdotus on rakennuskannaltaan liian massiivinen alueen luontoarvoihin ja Äkäsjoen kantokykyyn nähden.
2. Luontoarvoista tulee huomioida se, että Äkäsjoki on yksi Tornionjoen tärkeimpiä meritaimenkannan lisääntymisalueita. Lisäksi kaavoitusalue rajautuu Äkäsjoen toisella puolella luonnonsuojelualueeseen ja kaavoitusalueeseen puoliksi kuuluvassa Metsosuvannossa ja sen yläpuolisessa koskessa elää harvinaisia ja luonnonsuojelulailla suojeltuja saukkoja.
3. Kukaslompolon alustavassa kaavassa Metsosuvannon reunaan on merkitty MY-alue eli alue, jolla on erityistä luontoarvoa. Valitettavasti MY-väylä on joen arvokkaaseen eläimistöön nähden aivan liian kapea ja siksi kaavassa MY-aluetta pitäisi leventää ja rakennusmassaa kokonaisuudessaan pienentää. Nykyisen kaavan epätasapainoa kuvastaa valitettavasti muun muassa se, että Muonion tien varressa oleva MU-melualue on merkitty leveämmäksi, kuin erityistä luontoarvoa sisältävä joen varressa oleva MY-alue. Mielestämme MY-alueen laajentamisen lisäksi sen yläpuoliselta RA-alueelta ei saisi olla mitään kulkua koskelle, nimenomaan saukkojen häirintäpykälään nojaten, vaan Mettosuvannon yläjuoksu ja kosken länsireuna pitäisi rauhoittaa kokonaan ns. luonnonsuojelualueeksi. Nykyisessä kaavaehdotuksessa todetaan, että RA-alueelle saa laittaa saunan 15 m kosken rannasta. Ja vaikka RA-alue ei ulotu rantaan, voi MY-alueelle rakentaa jonkinlaisen maisematyöluvan nojalla, jolloin ”merkittävän luonnon ympäristönarvot” on käytännössä kierretty eikä tällöin oteta huomioon saukon suojeludirektiiviä.
4. Haluamme tuoda esille myös sen, että matkailua palvelevien rakennusten alue (RM) sekä loma-asuntojen korttelialue (RA) tuovat osaltaan merkittävää meluhaittaa ja hyvin todennäköisesti myös tosiasiallista liikennöintiä herkkään jokivarteen, suvantoon ja kosken ympäristöön, jossa mm. saukot, majavat ja karhut elävät ja porot kulkevat. 
5. Kaavaluonnoksessa tulisi huomioida, että kaavoitettu alue on rinnemaastoa, joka on suurelta osin avokalliota: kalliolta alas jokeen valuvat vedet vievät epäpuhtaudet mukanaan järveen ja jokeen. 
6. Lisääntynyt matkailumassa lisää myös talvikelkkailun pakokaasuhaittoja, jotka sulamisvesien valumien mukana pilaavat Äkäsjoen ja Kukaslompolon vettä. Lisäksi safarikelkkailu aiheuttaa meluhaittaa tunturien ympäröimän joen/järven reunamilla.

Mielipiteen jättäjät esittävät, että kaava-alueen rakennusmassaa pienennetään merkittävästi, Mettosuvannon yläjuoksu sekä kosken reuna rauhoitetaan luonnonsuojelualueeksi ja rakennukset siirretään lähemmäs valtatietä, sekä painopisteeltään nykyistä pohjoisemmaksi, jotta arvokas koski ja suvanto säilyvät arkojen eläinten kotina tulevaisuudessa, kuten valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite edellyttää. 

Kaavanlaatija ilmaisee vastineessaan mielipiteeseen A: 

1. Suunnittelualueelle on asemakaavaluonnoksessa osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 4710 k-m², joka on 50 k-m² vähemmän, kuin alueella voimassa olevassa ranta-asemakaavassa osoitettu kokonaisrakennusoikeus. Kaava-alueelta on laadittu kattava luontoselvitys, jonka mukaiset arvokkaat luontokohteet on kaavakartalla asianmukaisesti huomioitu. sl-merkinnän mukaiset kohteet osoitetaan kaavaehdotuksessa luo-1-5-merkinnöillä.
2. Kaava-alueelta on laadittu kattava luontoselvitys, jonka mukaiset arvokkaat luontokohteet on kaavakartalla asianmukaisesti huomioitu. Luontoselvityksen mukaan Suomen Lajitietokeskuksen tietokantojen perusteella selvitysalueelta ei tunneta muiden valtakunnallisesti uhanalaisten, silmälläpidettävien tai EU:n luontodirektiivin II- ja IV-liitteen lajien esiintymiä. Äkäsjoki ei kuulu käsillä olevaan asemakaava-alueeseen, vaan kaava-alueen itäraja rajautuu Äkäsjoen länsirantaan. Äkäsjoen länsiranta-alue on kaavaluonnoksessa osoitettu pääosin retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Kaava-alueen pohjoisosa osoitetaan kaavaehdotuksessa retkeily-, ulkoilu- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (VR-1), jossa kaavamääräyksen mukaan alueen käytössä on huomioitava sen tärkeys erityisenä poronhoitoalueena. Kaava-alueen eteläosa osoitetaan edelleen retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR).
3. Käsillä olevassa asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaluonnoksessa Metsosuvannon reunaan ei ole osoitettu MY-aluetta, vaan koko Äkäsjoen länsiranta on kaavaluonnoksessa osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR) ja länsirannan pohjoisosa osoitetaan kaavaehdotuksessa retkeily-, ulkoilu- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (VR-1). Käsillä olevassa asemakaavaluonnoksessa ei ole myöskään osoitettu MU-melualuetta eikä määräyksessä määrätty RA-alueelle sijoitettavasta saunarakennuksesta 15 metriä koskelta. Kaavan laatija uskoo, että mielipiteen esittäjät ovat esittäneet mielipiteensä asemakaavaluonnoksen sijaan alueella voimassa olevasta ja 2003 voimaantulleesta Ylläksen alueen osayleiskaavasta. Asemakaavaluonnoksessa Äkäsjoen ranta-alue on pääosin osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Kaava-alueen pohjoisosa osoitetaan kaavaehdotuksessa retkeily-, ulkoilu- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (VR-1), jossa kaavamääräyksen mukaan alueen käytössä on huomioitava sen tärkeys erityisenä poronhoitoalueena. Kaava-alueen eteläosa osoitetaan edelleen retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). VR-alueelle on osoitettu rantasaunan rakennusoikeus sekä ohjeellinen ulkoilureitti, mutta pääosin rakentaminen on kokonaisuudessaan osoitettu pois ranta-alueelta. Retkeily- ja virkistysalueilla liikkuminen on kuitenkin sallittua.
4. Asemakaavan mukainen rakentaminen tulee toki näkymään ja kuulumaan alueella, kuten missä tahansa lomamökkialueella, mutta ei siinä määrin, että rakentaminen aiheuttaisi välitöntä uhkaa Äkäsjokeen tai joen eläimistölle.
5. Hulevesiin liittyvät suunnitelmat tarkentuvat kaavaehdotusvaiheessa. Kaavan yleisiin määräyksiin lisätään hulevesiä koskeva määräys ”Rakennuspaikkojen hulevedet tulee pyrkiä imeyttämään rakennuspaikan rakentamattomille alueille. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää rakennuspaikkaa koskeva hulevesisuunnitelma.”
6. Käsillä olevan asemakaavamuutoksen ja laajennuksen mukaisesta toiminnasta tai rakentamisesta ei arvioida koituvan sen suurempaa tai vähäisempää melu- ja saastehaittaa, kuin alueen muissakaan lomakylissä.

Kaavanlaatija toteaa lopuksi, että alueella voimassa oleva yleiskaava ohjaa alueen asemakaavoitusta. Yleiskaavassa kaava-alue on osoitettu mm. loma-asuntoalueeksi (RA-1) sekä matkailupalveluiden ja loma-asuntojen alueeksi (RM). Kaava-alueelle on asemakaavaluonnoksessa osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 4 710 k-m², joka on 50 k-m² vähemmän kuin alueella voimassa olevassa ranta-asemakaavassa osoitettu kokonaisrakennusoikeus. Kaava-alueelle ei ole tarpeen osoittaa erillisiä luonnonsuojelualueita (kts. Lapin ELY-keskuksen lausunto), vaan alueen luontoarvot on kattavasti tuotu esiin alueelta laaditussa luontoselvityksessä (kaavaselostuksen liite 4)

ELY-keskus toteaa lausunnossaan:

1. Kaavaselostusluonnokseen on kirjattu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 22.3.2021 lähtien kunnan teknisellä osastolla ja verkkosivuilla, mutta kaavaselostuksesta ei käy ilmi, milloin asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu MRL 63 § mukaisesti.
2. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tulee tunnistaa kaavaa koskevat tavoitteet ja niiden osalta tulee kuvata, miten laadittavalla kaavalla voidaan tavoitteita edistää (MRL 24 §).
3. Kaavaselostusluonnoksen liitteenä oleva alueen luontoselvitys on riittävä.
4. Metsälain 2 § ohjaa metsien käyttöä, mutta sitä ei sovelleta asemakaava-alueilla muualla, kuin maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla. Metsälaki ei siis ole kyseisellä VR-alueella voimassa, joten metsälakiin perustuvat kaavamerkinnät ovat siten tarpeettomia ja merkinnät tulee korjata kaava-asiakirjoihin. ELY-keskus toteaa lisäksi, että suojeltaviksi merkityistä alueista (sl) ei ole tarkoituksenmukaista perustaa luonnonsuojelulain mukaisia erillisiä luonnonsuojelualueita, jolloin alueet voisi paremminkin osoittaa suojeltavana alueen osana (s-merkintä) tai luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena (luo-merkintä).
5. Valmisteluaineistosta tai kaavamerkinnöistä ei käy ilmi, onko suunnittelualueella vesilain 2. luvun 11 §:n tarkoittamia luonnontilaisia lähteitä. Mikäli alueella on vesilailla suojeltuja lähteitä, tulee ne osoittaa omalla merkinnällään, esimerkiksi s-1 (alueen osa, jolla sijaitsee vesilaissa tarkoitettu luonnontilainen lähde). Kaavamääräyksestä tulee käydä ilmi, että kyse on vesilailla suojellusta kohteesta ja kaavamääräykseen tulee sisällyttää tieto lähteisiin jätettävästä suojaetäisyydestä.
6. Asemakaavan tulee sisältää vaatimukset hulevesien käsittelystä sellaisessa muodossa, että asianmukaisesta toteutuksesta voidaan varmistua. Vaihtoehtona täsmällisille kaavamääräyksille on yleismerkintä tai ohjeellinen aluevaraus ja kaavamääräyksissä esitetty vaatimus menetelmien mitoituksen ja rakenteiden tarkentamisesta rakennuslupavaiheessa hulevesien hallintasuunnitelman perusteella.
7. Alueen yleiskaavassa on seututien 940 varteen osoitettu melualue. ELY-keskus huomauttaa, että kaavaluonnoksessa ei ole merkitty melualuetta eikä kaavaan liittyen ole tehty meluselvitystä. Kaava-alueeseen sisältyy kohtuullisen vilkkaasti liikennöity tie, joten ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaavaselostuksessa tulee käsitellä ja arvioida liikenteen meluvaikutukset ja tarpeen mukaan melu tulee huomioida kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä.
8. Kaavaluonnoksessa on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet (RM) 13 ja 14, joiden rakennuspaikalle rakennettavien lomarakennusten enimmäismäärä neliömetreinä sekä rakennusten yhteenlasketun enimmäiskerrosalan neliömetrimäärä on osoitettu lukusarjalla. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kyseinen merkintätapa jättää rakennuslupavaiheeseen paljon tulkinnanvaraa ja on myös ristiriitainen annettujen lukujen osalta. ELY-keskus toteaa, että MRL:n 55 § mukaisesti tulisi harkita tarkempaa rakentamisen sijoittumisen ohjaamista ja rakennusoikeuden jakamista kortteliin osoitettaville ohjeellisille tonteille/rakennuspaikoille. Ohjeelliset tontit/rakennuspaikat tulisi myös numeroida. Lisäksi ELY-keskus toteaa, että rakennusoikeuden määrä tulisi osoittaa yksiselitteisesti, joten kaavakartan selkeyden ja luettavuuden vuoksi olisi hyvä, jos rakennusoikeus kuvattaisiin kaava-alueella yhdenmukaisesti käyttämällä merkintänä kerrosalaneliömetrejä osoittavaa lukua. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan edellä mainitun ympäristöministeriön oppaan mukaisesti liikuntahallin osoittamiseksi sopivampi kaavamerkintä olisi liikuntahallin koosta ja käyttötarkoituksesta riippuen joko urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU) tai urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU).
9. Retkeily- ja ulkoilualueella (VR) sijaitsevaa rantasaunarakennuksen rakennusalan merkintää (pistekatkoviiva, s) olisi hyvä täsmentää, jotta kaavamerkintää ei sekoiteta VR-alueelle osoitettujen /osoitettavien suojelualuemerkintöjen kanssa.

Kaavanlaatija ilmoittaa ELY-keskuksen lausuntoon vastineenaan, että:

1. Muonion kunnanhallitus on kuuluttanut kaavatyön vireilletulosta Luoteis-Lappi -nimisessä lehdessä 3.6.2021 MRL 63 §:n mukaisesti. Tieto kuulutuksesta ja kuulutuksen ajankohdasta lisätään myös kaava-selostukseen.
2. kaavaselostuksen vaikutusten arviointia täydennetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta.
3. merkitään tiedoksi.
4. Kaavaehdotuksessa luontoselvityksen mukaiset arvokkaat metsälakikohteet 3.1 – 3.10 osoitetaan kaavakartalla sl-merkinnän sijaan luo-1 – luo-5 merkinnöillä sekä kaavamääräyksellä ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella on lehtolaikku/metsäluhta/lehto/lähdeletto/vähäpuustoinen suo (metsälaki 10 §). Alueella ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä.”
5. Suunnittelualueella ei alueelta laaditun luontoselvityksen mukaan sijaitse vesilain 2. luvun 11 §:n tarkoittamia luonnontilaisia lähteitä eikä lähteistä ole tästä syystä mainintaa tai merkintää myöskään kaava-asiakirjoissa.
6. hulevesiin liittyvät suunnitelmat tarkentuvat kaavaehdotusvaiheessa. Kaavan yleisiin määräyksiin lisätään hulevesiä koskeva määräys ”Rakennuspaikkojen hulevedet tulee pyrkiä imeyttämään rakennuspaikan rakentamattomille alueille. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää rakennuspaikkaa koskeva hulevesisuunnitelma.”
7. Suunnittelualueelle kuljetaan seututietä 940 (Äkäslompolontie), jonka keskimääräinen vuorokausiliikenne Väyläviraston liikennemääräkartan (2021) mukaan on suunnittelualueen kohdalla 690 ajoneuvoa/vrk, ja josta raskaan liikenteen osuus on 34 ajoneuvoa/vrk (Väylävirasto, liikennemääräkartat). Näillä liikennemäärillä seututietä 940 ei voi pitää sellaisena merkittävän vilkkaasti liikennöitynä maantienä, jotta tulisi laatia erillinen meluselvitys. Kaavaehdotuksessa kaava-alueen korttelien 11-14 pinta-aloja pienennetään kokonaisuudessaan ja siirretään hieman itään ja etelään samalla, kun Kukastien linjausta hieman muutetaan. Korttelinumerointia tarkistetaan siten, että RM-kortteli 13 osoitetaan korttelin 11 rakennuspaikaksi 3, RM-kortteli 14 osoitetaan kortteliksi 13 ja RA-kortteli 15 osoitetaan kortteliksi 14. Suunnittelualueella voimassa olevan yleiskaavan mukainen melualue huomioidaan kaavaehdotuksessa siirtämällä korttelin 12 asuntovaunualueen (RV) länsiraja sekä korttelin 13 henkilökunnan asuinrakennuksille varatun rakennusalan (ar 150) länsiraja riittävän etäälle maantien alueesta (120 metriä). Etäisyys on kutakuinkin sama, kuin kaava-alueen pohjois-puolella voimassa olevassa ranta-asemakaavan muutoksessa (2019) osoitettu vähimmäisetäisyys maantien alueen sekä RM-korttelialueen välillä. Vaikutusten arviointia täydennetään kaavaselostukseen melun osalta.
8. Kaavaluonnoksessa matkailua palvelevien alueiden korttelialueille (RM) osoitettu lukusarjamerkintä yksiselitteisesti mahdollistaa korttelialueelle osoitetun enimmäiskerrosalan toteuttamisen joko useana pienempänä tai harvempana hieman kookkaampana matkailua palvelevana rakennuksena. Jos esimerkiksi korttelin 13 RM-alueelle halutaan rakentaa useampi pieni matkailua palveleva rakennus, on rakennusten sallittu enimmäismäärä 18, ja jos halutaan rakentaa hieman kookkaampia rakennuksia, on rakennuskohtainen enimmäiskerrosala 80 k-m². Molempien edellä mainittujen vaihtoehtojen sallittu maksimirakennusoikeus on kuitenkin 1080 k-m². Kaavamerkintä- ja määräys on yksiselitteinen sekä kaavan tavoitteet huomioon ottaen tarkoituksenmukainen. Kaavakartassa ohjeelliset rakennuspaikat/tontit on numeroitu korttelialueilla jo kaavaluonnosvaiheessa. YU-merkintää käytetään pääosin osoittamaan julkisten palvelujen rakennuksia, jollaista ei Metsähallituksen omistamalle ja yksityisen vuokraamalle kaava-alueelle ole suunnitteilla. Ympäristöministeriön kyseisessä oppaassa sivulla 54 VU-kaavamerkinnän yhteydessä taas todetaan, että ”Sellainen alue, jolle sijoittuu merkittävää rakentamista (urheilu-, uima- tai jäähalli) osoitetaan erillisenä korttelialueena.” Näin ollen voidaan todeta, että E-1-kaavamerkintä yksiselitteisesti mahdollistaa urheilutoimintaa palvelevien rakennusten alueen (jolle sijoittuu merkittävää rakentamista) rakentamisen korttelialueena ja merkintä on kaiken kaikkiaan YM:n ohjeiden mukainen.
9. saunan rakennusalan kaavamerkintää muutetaan muotoon sa160 erotuksena arvokkaiden luotokohteiden merkintätavasta.

Metsähallitus toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa valmisteluvaiheen aineistoon.

Lapin liiton (virasto) toteaa Kukaslompolon asemakaavan muutoksen ja laajennuksen valmisteluvaiheen sopeutuvan Tunturi-lapin maakuntakaavan tavoitteisiin.

Torniolaakson museo toteaa lausunnossaan, että:

1. maankäytön muutos on huomattava kyseisellä alueella, vaikka laajempaa aluetta tarkasteltaessa muutos jäisi vähäiseksi. Museon näkemyksen mukaan rakentamisen ja rakentamistavan sovittamisesta ympäristöön olisi hyvä ohjata tarkemmin, samoin voisi olla hyvä ohjata myös katujen ja ajoteiden rakentamistavan ja materiaalien sopeuttamista ympäristöön. Lisäksi olisi hyvä kaavamääräyksin varmistaa suojaavan puuston säilyminen tien ja rakentamisen välisellä alueella ja tarkastella tämän suojaavan alueen riittävyyttä.
2. Muonion kunnan alueella on tehty useita arkeologisia inventointeja, mutta ne eivät ole kattaneet suunnittelualuetta. Lähialueella tehdyt arkeologiset inventoinnit ovat vanhentuneita. Suunnittelualueen lähin tunnettu muinaisjäännös on kalakenttä Kukaslompolo (tunnus muinaisjäännösrekisterissä 498010033), joka sijaistee Kukastunturin itäpuolella Äkäsjoen laajentumaan Kukaslompoloon pohjoisesta pistä-vän niemen kärjessä, noin 1,5 km koilliseen. Tornionlaakson museon näkemyksen mukaan kaavoitettava alue on ajantasaisen tiedon puuttuessa potentiaalista ennestään tuntemattomille arkeologisille kohteille, minkä vuoksi alueella tulee toteuttaa arkeologinen inventointi. Hankkeen toteuttajan tulee tilata arkeologinen inventointi alan toimijalta. Inventoinnin kustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja. Arkeologisten tutkimusten tulee perustua Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeisiin (2016). Ohjeistus sisältää myös ohjeita suunnittelijoille ja hankkeiden toteuttajille sekä arkeologisten kenttätöiden tilaajille. Vasta inventoinnin tulosten perusteella Tornionlaakson museo voi arvioida kaavoituksesta aiheutuvia vaikutuksia arkeo-logiseen kulttuuriperintöön. Tornionlaakson museolla ei ole arkeologisen inventoinnin tarpeen lisäksi muilta osin huo-mautettavaa Kukaslompolon asemakaavan valmisteluaineistosta.

Kaavoittaja ilmoittaa Torniolaakson museon lausuntoon vastineenaan, että:

1. katualueiden laatutaso määritellään erikseen katusuunnitelmassa. Kaavaehdotuksessa kaava-alueen korttelien 11-14 pinta-aloja pienennetään kokonaisuudessaan ja siirretään hieman itään ja etelään samalla, kun Kukastien linjausta hieman muutetaan. Näin maantien ja korttelialueiden väliin jää enemmän suojapuustoa. Korttelinumerointia tarkistetaan siten, että RM-kortteli 13 osoitetaan korttelin 11 rakennuspaikaksi 3, RM-kortteli 14 osoitetaan kortteliksi 13 ja RA-kortteli 15 osoitetaan kortteliksi 14. Korttelialueiden ulkopuolella kaava-alueen pohjoisosa osoitetaan retkeily-, ulkoilu- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (VR-1) ja kaava-alueen eteläosa jää retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Lisäksi korttelin 12 asuntovaunualueen (RV) länsiraja sekä korttelin 13 henkilökunnan asuinrakennuksille varatun rakennusalan (ar 150) länsiraja siirretään meluhaittojen minimoimiseksi riittävän etäälle maantien alueesta (120 metriä), jolloin korttelialueiden ja maantien väliselle alueelle jää entistä enemmän suojaavaa puustoa. VR-alueilla rakentamismahdollisuus on osoitettava kaavassa ja käsillä olevassa kaavamuutoksessa VR-alueelle on osoitettu ainoastaan rantasaunan rakennusala. Kaavan yleisissä määräyksissä määrätään, että rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajo- tai kävelyteinä eikä pysäköintiin, on säilytettävä luonnontilassa tai istutettava ja pidettävä huolitellussa kunnossa. Lisäksi VR-alueilla ja laajemmin koko asemakaava-alueella on voimassa MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus. VR-1-alueen käytössä on lisäksi huomioitava sen tärkeys erityisenä poronhoitoalueena. Kaavan yleisiin määräyksiin lisätään määräyksiä liittyen mm. kaava-alueen ja rakennuspaikkojen rakentamiseen, rakentamisen sopeuttamisesta ympäristöön sekä alueen piha- ja ulkovalaistukseen: •”Rakennukset, pihatiet, autopaikat ja teknisen huollon verkostot on rakennettava siten, että mahdollisimman vähän rikotaan maanpintaa, muutetaan sen tasoa tai kaadetaan puustoa. Vaurioituneet alueet on korjattava ympäristöönsä sopiviksi.” •  ”Alueella on uudisrakentaminen sopeutettava ympäristöönsä rakennusten koon, muodon ja materiaalien suhteen. Ulkoseinän päävärin on oltava luontoon sopiva väri (harmaa, punamulta, ruskea) ja katon värin tumman harmaa tai ruskea.” • ”Alueen piha-, katu- ja ulkovalaistus on suunnattava alaspäin maata kohden siten, että taivaalle suuntautuvaa hajavaloa muodostuu mahdollisimman vähän.” Kaavan yleisiin määräyksiin lisätään lisäksi rakentamista ohjaava määräys liittyen maaperän radoniin, hulevesien käsittelyyn sekä poronhoitolain takaamaan porojen vapaaseen laidunnusoikeuteen poronhoitoalueella. 
2. merkitään tiedoksi. Suunnittelualueelta on laadittu arkeologinen inventointi kesällä 2022, jonka tulokset huomioidaan kaavaehdotusvaiheessa.

Muonion paliskunta toteaa lausunnossaan, että:

1. vuodesta riippuen porot myös kulkevat Lompolonvaaraa etelään siirtyäkseen Kukastunturin ja Kesänkitunturin alueelle syksyllä, jolloin kaava-alueen rakentamisen uhkana on isojen poromäärien siirtyminen Äkäslompolon kylälle, mikäli Äkäsjoen ylitys estetään suunnitellun kaava-alueen kohdalla. Tämä voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia paliskunnalle. Poroja joudutaan siirtämään pois kylältä ja korvaamaan niistä aiheutuvia mahdollisia vahinkoja.
2. alueen pohjoisreunaan suunniteltu ”lomakeskus” kaikkine rakenteineen aiheuttaa erittäin huomattavan haitan paliskunnan poronhoidolle. Kaava-alueen eteläinen mökkialue taas on suunniteltu hyvälle laidunalueelle suoraan ylityspaikan läheisyydessä ja aiheuttaa myös merkittävän haitan porotalouden kannattavuudelle. Paliskunnan näkemys on, että kuvatun kaltainen lomarakentaminen, sekä muu uusi rakentaminen täytyy kohdentaa jo rakennetuille alueille ja säästää vähiin käyvät luonnontilaiset kohteet ja muut paliskunnalle tärkeät kohteet. Kyseessä oleva kaava-alue pitäisi suunnitellun muutoksen sijaan muuttaa kaavamerkinnällä poronhoidolle tärkeäksi alueeksi.
3. Paliskunnan kanssa on käyty alustava kaavaneuvottelu, mutta käyty palaveri ei ollut poronhoitolain vaatima neuvottelu. Käydyssä neuvottelussa ei myöskään esitetty tarkempaa karttaa suunniteltavista kaavoituksista, vaan ainoastaan kaava-alue kokonaisuudessaan.

Kaavoittaja ilmoittaa Muonion paliskunnan lausuntoon vastineenaan, että:

1. merkitään tiedoksi. Kaavassa ei ole tarkoitus estää porojen liikkumista laidunten välillä Metsokosken yli ja takaisin.
2. Käsillä olevan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen mukainen rakentaminen sijoittuu pääosin kaava-alueen luoteis- ja pohjoisosaan olemassa olevaa maantieliittymää hyödyntäen. RA-kortteli 15 on osoitettu kaava-alueen eteläosaan etäämmälle matkailualueesta myös olemassa olevaa ajoyhteyttä hyödyntäen. Korttelialueet sekä ohjeelliset rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan maastonmuotoja mukaillen siten, että esimerkiksi katu-, asuntovaunu- ja pysäköintialueet sijoittuisivat mahdollisimman tasaiseen maastoon. Suurin osa kaava-alueesta ja lähes koko Äkäsjoen ranta-alue saunan rakennusalaa lukuun ottamatta on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR) tai retkeily-, ulkoilu- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (VR-1), jossa on kaavamääräyksen mukaan huomioitava sen tärkeys erityisenä poronhoitoalueena. Kaavatyössä on pyritty huomioimaan alueen merkitys poronhoidon kannalta sekä maakuntakaavan mukaisena erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuna alueena, jossa poronhoitolain 3 § mukaan poronhoitoa saa laissa säädetyin rajoituksin harjoittaa maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta. Poronhoitolain 2 §: mukaan erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle ja maan luovuttaminen tai vuokraaminen saa alueella tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamasta vahingosta. Tosiasia kuitenkin on, että kaava-alueella maankäyttöä ohjaa voimassa oleva yleiskaava, jossa kaava-alue on osoitettu mm. loma-asuntoalueeksi (RA-1) sekä matkailupalveluien ja loma-asuntojen alueeksi (RM). Alueella voimassa oleva yleiskaava taas ohjaa alueen asemakaavoitusta ja kaava-alueen pohjoisosassa tällä hetkellä voimassa olevassa ranta-asemakaavassa kaava-alueelle on pääsääntöisesti osoitettu loma-asutusta (RA). Kaava-alue on lisäksi maakuntakaavassa osoitettu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen lisäksi matkailupalveluiden alueeksi sekä matkailun vetovoima-alueeksi, matkailun ja virkistyksen kohdealueeksi. Käsillä oleva asemakaavaratkaisu on kaikilta osin sekä maakuntakaavan että alueella voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden mukainen.  Käsillä olevassa asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa on pyritty osoittamaan kaavan mukainen rakentaminen siten, että kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevassa ranta-asemakaavan muutoksessa (2019) osoitettu rakentaminen sekä käsillä olevan kaavan mukainen rakentaminen muodostaisivat tiiviin, järkevän ja tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Rakentaminen on toisin sanoen pyritty käsillä olevan asemakaavan muutoksen suunnittelussa sijoittamaan jo olemassa olevan rakentamisen yhteyteen. Kaavaehdotuksessa korttelialueiden pinta-aloja on lisäksi hieman pienennetty siten, että porojen kuljettamiseen ja laiduntamiseen jäisi kaava-alueella mahdollisimman paljon rakentamatonta retkeily- ja ulkoilualuetta. Kaavan yleisiin määräyksiin lisätään lisäksi poronhoitoa ja aitaamista koskeva määräys: • ”Asemakaava-alueelle rakennettaessa on huomioitava poronhoitolain takaama porojen vapaa laidunnusoikeus. Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Rakennuspaikkoja ei pääsääntöisesti saa aidata porojen vapaan laidunoikeuden turvaamiseksi.”
3. Alustavan kaavaneuvottelun lisäksi Muonion paliskunnan sekä Paliskuntain yhdistyksen kanssa on järjestetty poronhoitolain 53 §:n mukainen neuvottelu valtion viranomaisen kanssa ennen kaavaehdotusvaihetta 12.9.2022. Paliskunnan ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa järjestetään tarvittaessa uusi työ- tai viranomaisneuvottelu.

Paliskuntain yhdistyksen lausunnossa on samat asiat kuin Muonion paliskunnan lausunnossa, mutta lisäksi he toteavat, että:

1. Tunturi-lapin maakuntakaavassa määrätään kaavan yleismääräyksissä: ”poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet ja valtion maiden osalta on neuvoteltava asian osaisen paliskunnan kanssa.” Alueella on voimassa osayleiskaava, joka on vuodelta 2003. Asemakaavan kaavaselostuksessa ei mainita mahdollisia poronhoidon turvaamista edellyttäviä kaavamääräyksiä yleiskaavassa.
2. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukaan asemakaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 §). MRL 54 §:n mukaan ”Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää”. Muonion paliskunnan osakkailla on alueella voimassa erityinen oikeus, poronhoito-oikeus, jolle ei saa asemakaavalla aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Suunnittelualue on tärkeää poronhoidon laidun- ja toiminta-aluetta ja poronhoidon turvaaminen alueen asemakaavoituksessa on välttämätöntä.
3. Asemakaavalla osoitetaan alueita matkailulle ja lomarakentamiselle, jotka ovat tällä hetkellä rakentamattomia. Kaavan toteuttamisen vaikutukset poronhoitoon ovat matkailun aiheuttamia suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Muu maankäyttö aiheuttaa aina erilaisia haitallisia vaikutuksia poronhoidolle. Laidunalueet vähenevät suoraan rakentamisen alle ja pirstoutuvat pienempiin osiaan, jolloin niiden käytettävyys muuttuu. Matkailun vaatimat reitit pirstovat poronhoidon toiminta-alueita ja aiheuttavat häiriötä laajemmalle varsinaisen rakennetun keskuksen ympäristöön. Ihmistoiminnan lisääntyessä porojen laidunnus siirtyy rauhallisemmille alueille sen aiheuttaman häiriön vuoksi (=epäsuora laidunmenetys). Rakentaminen väärään paikkaan voi johtaa sellaisiin estevaikutuksiin, että laajojakin alueita jää käyttökelvottomaksi. Laidunalan vähentyessä jäljelle jääville alueille kohdistuu suurempi laidunnuspaine ja ne kuluvat entisestään. Lisäksi poronhoitotoiminta voi vaikeutua ja poronhoidon rakenteita jäädä käyttökelvottomiksi tai vaikeasti käytettäviksi. Poroja ei voida kuljettaa tokkana mistä tahansa, vaan se vaatii alueen, josta poro kulkee luontaisesti mielellään ja missä ei ole häiriötä hajottamassa tokkaa. Muun muassa tällaisten vaikutusmekanismien kautta uusi matkailurakentaminen ja ihmistoiminta heikentävät porolaitumien kuntoa ja porotalouden kannattavuutta: karjan tuotto heikkenee ja kustannukset, mm. lisätyöstä- ja ruokinnasta, infran rakentamisesta ja suunnittelusta kasvavat. Poronhoito voidaan joutua järjestämään kokonaan uudelleen, mikä on kallista ja vie aikaa. Kaavalla on merkittävä vaikutus koko paliskunnan eteläisen osan toimivuuteen poronhoidossa. Kaava-alue sijoittuu Muonion paliskunnan tärkeälle syys- ja talvilaidunalueelle. Kaava-alue on myös paliskunnan rykimäaluetta eli lisääntymisaluetta, ja siellä laidunrauhan säilyttäminen on erittäin tärkeää. Alue on hyvää kangasmaata, missä on runsaasti porojen tärkeintä syysravintoa, sieniä sekä talviravintoa eli jäkäliä ja varpuja. Poroja myös ruokitaan maastoon joen molemmin puolin keskitalven aikana. Merkittävän suuri osa paliskunnan poroista, noin 2000 poroa, laiduntaa alueella ja sen ympäristössä syksyllä ja talvella. Kaavassa rakentamista aiotaan laajentaa luonnontilaisille alueille. Tämä vie suoraan porojen syys- ja talvilaitumia sekä rykimäaluetta. Rakentaminen myös todennäköisesti houkuttaa alueelle muuta toimin-taa tulevaisuudessa ja voi johtaa matkailun reittiverkoston laajenemiseen Äkäsjoen länsipuolen porojen tärkeille talvilaitumille.
4. Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 §). Poronhoidon nykytilaa ja toimintaa kaava-alueella ja sen vaikutusalueella ei kuvata kaavaselostuksessa mitenkään. Kaavan vaikutuksia poronhoidolle ei ole arvioitu. Kaavaselostusta tulee täydentää.

Kaavoittaja ilmoittaa Paliskuntain yhdistyksen lausuntoon vastineenaan, että:

1. alueen asemakaavoitusta ohjaa kaava-alueella voimassa oleva Ylläksen osayleiskaava, jossa ei ole esitetty erikseen määräyksiä liittyen poronhoitoon alueella. Tästä syystä asiasta ei ole myöskään mainintaa asemakaavan kaavaselostuksessa.
2. kaava-alueen pohjoisosa korttelialueiden ulkopuolella osoitetaan retkeily-, ulkoilu- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (VR-1), jossa kaavamääräyksen mukaan alueen käytössä on huomioitava sen tärkeys erityisenä poronhoitoalueena. Kaavan yleisiin määräyksiin lisätään lisäksi poronhoitoa ja aitaamista koskeva määräys: • ”Asemakaava-alueelle rakennettaessa on huomioitava poronhoitolain takaama porojen vapaa laidunnusoikeus. Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Rakennuspaikkoja ei pääsääntöisesti saa aidata porojen vapaan laidunoikeuden turvaamiseksi.”
3. Maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu matkailupalveluiden alueeksi (RM), matkailun vetovoima-alueeksi, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi sekä erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetuksi alueeksi. Maakuntakaavaselostuksessa sivulla 33 maakuntakaavan tavoitteista todetaan, että matkailun kehittämistavoitteena on kasvattaa matkailijavirtoja, kansainvälistyä, parantaa kannattavuutta, luoda ympärivuotista kysyntää, huolehtia saavutettavuudesta, nostaa käyttöasteita sekä lisätä matkailutuloa ja työpaikkoja. Sivulla 36 todetaan, että vahvan kehittämispanostuksen alueita ovat mm. Ylläs-Pallas-alueen matkailukeskukset ympäristöineen. Asemakaavan muutosta ja laajennusta ohjaa kaava-alueella voimassa oleva yleiskaava, jossa kaava-alue on osoitettu pääosin loma-asuntojen alueeksi (RA) sekä matkailupalvelujen ja loma-asuntojen alueeksi (RM). Kaava-alueen maankäytöstä on näin ollen päätetty ennen käsillä olevaa asemakaavan muutosta ja laajennusta jo sekä maakuntakaavan että voimassa olevan yleiskaavan laadintatyössä. Kaava-alueelle laadittavan asemakaavan muutoksen on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan toteutettava voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita eikä kaava-alueelle voida laatia asemakaavaa, joka on voimassa olevan yleiskaavan vastainen. Riippumatta käsillä olevan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen hyväksymisestä tai voimaantulosta, kaava-alueella on tälläkin hetkellä voimassa oleva ranta-asemakaava, jossa kaava-alue on osoitettu pääosin loma-asumiseen. Käsillä olevassa asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa on pyritty osoittamaan kaavan mukainen rakentaminen siten, että kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevassa ranta-asemakaavan muutoksessa (2019) osoitettu rakentaminen sekä käsillä olevan kaavan mukainen rakentaminen muodostaisivat tiiviin, järkevän ja tarkoituksen mukaisen kokonaisuuden. Rakentaminen on toisin sanoen pyritty käsillä olevan kaavan suunnittelussa sijoittamaan jo olemassa olevan rakentamisen yhteyteen. Kaavaehdotuksessa korttelialueiden pinta-aloja on hieman pienennetty siten, että porojen kuljettamiseen ja laiduntamiseen jäisi kaava-alueella mahdollisimman paljon rakentamatonta aluetta.
4. Vaikutusten arviointia täydennetään kaavaselostukseen poronhoitoon liittyen.

Tunturi-Lapin Vesi Oy toteaa lausunnossaan, että:

1. asemakaavaa laaditaessa/vahvistaessa huomoidaan jo toiminta-alueellamme olevat valmiit kunnallistekniikkarakennelmamme ja niiden sijainnit, jotta nyt suunnitellulle asemakaava-alueelle voidaan varmistaa tarvittavat kunnallistekniikkarakennelmat niin teknisesti tarkoituksenmukaisesti, kuin kustannustehokkaastikin. Onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi, on kunnallistekniikka hyvä rakentaa samassa yhteydessä muun infran kanssa. Tämän lisäksi vesihuollon suunnittelemiselle sekä sopimukselle rakentamisesta, että itse rakentamiselle on varattava tar-peeksi aikaa, jotta saavutetaan haluttu lopputulos. Ohessa (lausunnon liitteenä) linjakarttaotteemme suunnitelma-alueesta, jossa näkyy tämänhetkinen toiminta-alueemme ja verkostomme. Kaava-alueille rakennettavan vesihuollon ensisijaisena hyödyn saajana on yleensä joku muu, kuin alueella toimiva vesihuoltolaitos kiinteistöjen arvonnousun puolesta. Tästä syystä on hankkeen varmistamiseksi ja yleisesti hyväksytyn toimintatavan mukaisesti, arvonnousun ensisijainen hyödynsaaja (hankkeeseen ryhtyvä), erilliseen sopimukseen perustuen (esim. liittymismaksuperusteisesti), velvollinen lähtökohtaisesti aina rahoittamaan vesihuoltoa jo rakentamisvaiheessa.

Kaavoittaja ilmoittaa Tunturi-Lapin Vesi Oy:n lausuntoon vastineenaan, että:

1. Merkitään tiedoksi. Kaavatyössä otetaan huomioon Tunturi-Lapin Vesi Oy:n olemassa oleva kunnallistekniikka. Vesihuollon suunnitteluun liittyvät seikat tarkentuvat kaavatyön edetessä.

Ehdotus

Esittelijä

Kunnanhallitus merkitsee luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteen ja kaavan laatijan vastineen tiedoksi ja asettaa ranta-asemakaavaehdotuksen vähintään 30 päivän ajaksi nähtäville. Lausuntopyyntö ehdotuksesta toimitetaan Lapin ELY-keskukselle, Lapin liitolle, Tornionlaakson museolle, Lapin pelastuslaitokselle, Paliskuntain yhdistykselle, Muonion paliskunnalle, Tornionlaakson sähkö Oy:lle, Tunturi-Lapin Vesi Oy:lle ja Kolarin kunnalle.

Päätös

Hallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.