Perustelut
Väylävirasto pyytää lausuntoa maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivityksessä esitetyn vaihtoehdon vaikutuksista.
Väylävirasto pyytää lausumaan erityisesti seuraavista asioista:
- Millaisia vaikutuksia arvioitte suunnitelluilla maanteiden nopeusrajoitusten muutoksilla olevan toimintaanne (aikataulut, matka-ajat, koettu turvallisuus ja saavutettavuus, kävelyn ja pyöräliikenteen turvallisuus jne.)?
- Mitä mieltä olette liikenneturvallisuuden parantamisesta nopeusrajoituksia muuttamalla? Millaisia muita keinoja ehdottaisitte ajatellen myös rajallisia rahallisia resursseja väyläverkon kehittämiseen?
- Miten maanteiden nopeusrajoitukset tukevat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamia tavoitteita ja alueenne liikennejärjestelmän kehittämisen suunnitelmia?
- Muita huomioitasi
Tausta
Väylävirastossa on käynnissä maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivitys. Tavoitteena on, että nopeusrajoitusjärjestelmä on kokonaisuutena johdonmukainen ja linjassa nykyisten liikenne- ja ympäristöolosuhteiden kanssa. Siten ohjeella pyritään varmistamaan yhteneväinen palvelutaso eli saavutettavuus ja turvallinen liikenne koko maassa.
Liikenneympäristöön sopivat nopeusrajoitukset vaikuttavat eniten moottoriajoneuvoilla liikkuvien matka-aikoihin ja liikenneturvallisuuteen, mutta myös suojattomien liikkujien, kuten kävellen tai pyörällä liikkuvien, kokemaan turvallisuuden tunteeseen.
Liikenneturvallisuusstrategian mukaan Suomella on tavoitteena liikenneturvallisuuden nollavisio vuoteen 2050 mennessä eli 0 kuolemaa liikenteessä. Päivitettävän ohjeen muutokset ovat askel kohti tätä visiota.
Ohjeen päivittäminen ja Ruotsissa käytössä olevan 100 km/h nopeuskriteerin tarkastelu on kirjattu kansallisen liikenneturvallisuusstrategian toimenpiteeksi ja Väyläviraston vastuulle.
Ohjetyössä on keskitytty liikenneturvallisuusstrategian toimeksiannon mukaisesti 100 km/h nopeusrajoituksen kriteerien määrittelyyn, koska sillä nopeudella on valtakunnallisesti suuri vaikutus sekä liikenneturvallisuuteen että saavutettavuuteen.
Ohjeessa esitettyjen kriteerien perusteella valtakunnallisesti nopeusrajoitus laskisi 100 km/h:sta 80 km/h:aan noin 1800 kilometrillä. Tämä on 4,5 % siitä tieverkosta, joka ei ole yleisrajoituksen piirissä. Muutos kohdistuu teihin, joilla onnettomuusriski on kohonnut. Näitä teitä ovat vähäliikenteiset maantiet ja vilkasliikenteiset tiejaksot, joilla kohtaamisonnettomuusriski on kohonnut.
Muutokset jakautuvat maantieteellisesti tasaisesti ympäri Suomea, mutta kohdistuvat kilometrimäärällisesti eniten Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle johtuen näiden alueiden maanteiden kapeudesta ja käytäntöjen yhtenäistämisestä. Suurimmat vaikutukset liikennesuoritteen näkökulmasta kohdistuvat kuitenkin vilkkaimmille teille. Vaikutukset maakuntakeskuksien saavutettavuuteen ovat pienet, suuri osa tienkäyttäjistä saavuttaa lähimmän maakuntakeskuksen edelleen alle tunnissa. Matka-aikaa muutos lisäisi kaupunkien välillä kahdesta viiteen minuuttia.
Liikenneturvallisuushyötyinä muutos tarkoittaa 14,1 miljoonaan euron lisäsäästöä onnettomuuskustannuksina. Arvioitu kuolemien (3,8) ja vakavien loukkaantumisten (3,4) vuotuinen vähenemä on yhteensä noin 7. Aikavaikutuksina muutos tarkoittaa 12,5 miljoonan euron lisäkustannuksia.
Polttoainekustannuksina muutos tuo lisäsäästöä 4,1 miljoonaa euroa ja hiilidioksidipäästösäästöjä 0,4 miljoonaa euroa.
Liikenneturvallisuushyödyt ovat siis aikakustannusmenetyksiä suuremmat. Kokonaisuudessaan positiivinen kustannusvaikutus on 6,1 miljoonaa euroa.
Väylävirasto pyytää lausuntoja päivitettävän maanteiden nopeusrajoitusohjeen vaikutuksista, joiden kautta tulee esille sidosryhmien tietoa ja näkökulmia liikenneturvallisuuteen ja nopeusrajoitusten vaikutuksiin.
Lausunto tulee antaa 4.7.2024 mennessä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Laura Enbuska-Mäki, kunnanjohtaja, laura.enbuska-maki@muonio.fi
Muonion kunta esittää lausuntonaan Väylävirastolle seuraavaa:
1. Millaisia vaikutuksia arvioitte suunnitelluilla maanteiden nopeusrajoitusten muutoksilla olevan toimintaanne (aikataulut, matka-ajat, koettu turvallisuus ja saavutettavuus, kävelyn ja pyöräliikenteen turvallisuus jne.)?
Muonion kunta ei hyväksy suunniteltuja maanteiden nopeusrajoitusten muutoksia. Suunnitellut muutokset ja niiden vaikutukset painottuvat Lapin maakuntaan. Muutokset koskettavat myös Muonion kuntaa erityisesti väliltä Muonio - Kittilä (Rovaniementie) ja Kittilä - Rovaniemi (Rovaniementie). Em. tieosuuksia käyttävät päivittäin mm. pendelöijät, kuten kaivostyöntekijät ja matkailualan työntekijät, muut paikalliset asukkaat asioidessaan esimerkiksi Rovaniemellä terveys- ja hyvinvointipalveluissa sekä matkailijat. Lisäksi kyseiset tieosuudet ovat keskeisiä logistisia väyliä tavarankuljetuksessa.
Elinkeinoelämän ja kannattavuuden näkökulmat (ajoajat vs. lepoajat); tuottavuus ja kilpailukyky heikentyy matka-aikojen pidentyessä ja liikenteen sujumattomuuden lisääntyessä. Näemme esitetyllä muutoksella negatiivisia vaikutuksia elinkeinoelämään ja kannattavuuteen. On selvää, että mm. Lapin matkailukeskusten saavutettavuus heikkenisi huomattavasti.
Matka-aika; heikentää vetovoimaa työssäkäyntialueena sekä matkailun kannalta, jossa saavutettavuus on kaiken lähtökohtana. Näemme muutoksella negatiivisia vaikutuksia työssäkäyntialueen vetovoimaisuuteen sekä matkailuun.
Onnettomuustilastot osoittavat, ettei em. osuuksilla ole kuolemaan johtaneita tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia, ylinopeus- ja ohittamisriskiä, koska käytännössä valvontaa ei alueella ole.
Samaan aikaan joukkoliikenteen varojen karsiminen aiheuttaa painetta yksityisautoiluun; tiestön kunto olisi ensisijainen kehittämiskeino sekä joukkoliikenteeseen osoitettujen määrärahojen kasvattaminen. Joukkoliikenteen kehittäminen ja siihen panostaminen myös vähentää päästöjä sekä edistää kestävää matkailua, koska näillä välimatkoilla ei autoilusta pystytä täysin luopumaan. Muutos olisi kohtuuton alueen väestölle, yrityksille sekä matkailijoille.
Jalankulkijaa/pyöräilijää ei em. tieosuuksilla juurikaan ole; niissä osuuksissa, jossa jalankulkijaa tai pöyräilijää on, löytyy jo ennestään matalampi nopeusrajoitus (esim. Rauhala, jossa satunnaisesti on jalankulkijoita maantien reunassa).
2. Mitä mieltä olette liikenneturvallisuuden parantamisesta nopeusrajoituksia muuttamalla? Millaisia muita keinoja ehdottaisitte ajatellen myös rajallisia rahallisia resursseja väyläverkon kehittämiseen?
Tämän ei tulisi olla ensisijainen keino, koska pitkällä tähtäimellä heikentää kokonaistaloudellisia vaikutuksia ja valvontaan ei ole kuitenkaan resursseja. Nopeusrajoitukset liikenneturvallisuuden parantamisessa toimivat parhaiten niillä tieosuuksilla, jotka ovat taajama-alueella tai välittömässä läheisyydessä em. alueita (vrt. Muoniossa valtatiealue ja tieristeysalueet keskustan tuntumassa). Nyt esitetyssä uudistuksessa haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Tiestön kunnossapito (ympärivuotinen) olisi ensisijainen kehittämiskeino liikenneturvallisuuden parantamiseen sekä joukkoliikenteeseen osoitettujen määrärahojen kasvattaminen. Nyt sekä supistetaan joukkoliikenteen määrärahoja, että väyläverkon infraan kohdistuvia varoja sekä ehdotetaan nopeusrajoitusten laskua, jotka kaikki yhdessä aiheuttavat kohtuuttomia negatiivisia vaikutuksia samoille alueille (Lappi, pitkät välimatkat ja matkailu).
3. Miten maanteiden nopeusrajoitukset tukevat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamia tavoitteita ja alueenne liikennejärjestelmän kehittämisen suunnitelmia?
Ei tue. Suunnittelu vaikuttaa kovin mekaaniselta eikä perustu tosiasiallisiin toteutuneisiin onnettomuuksiin eikä huomioi paikallisia erityispiirteitä vaan on laskennallispainotteista. Ehdotuksen vaikutukset liikenneturvallisuuteen eivät ole todennettavissa, ehdotukset perustelut ovat ohuet.
4. Muita huomioita
Esitettyä uudistusta ei tulisi toteuttaa, sen haittavaikutukset ovat merkittävät Lapissa. Ehdotus on alueellisesti epätasa-arvoinen; suurin osa teistä, joilla nopeusrajoitus muuttuisi, on Lapissa, jossa välimatkat ovat jo pitkiä.
Päätös
Hallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen, mutta tarkensi lausunnon sisältöä.
Tämän päätöksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kokouksessa pidetään 15 minuutin tauko. Tauon jälkeen suoritettiin nimenhuuto ja puheenjohtaja totesi paikalla olevan samojen henkilöiden kuin ennen tauon alkamista.