Kunnanhallitus, kokous 23.9.2024

Perustelut

Lapin liikennestrategia on Lapin maakunnan kattava liikennestrategia vuoteen 2050. Se sisältää myös lyhyemmän aikavälin strategian vuodelle 2036. Strategia 2050 toimii myös maakuntakaavoituksen liikennejärjestelmäselvityksenä.

Liikennestrategia tunnistaa liikennejärjestelmän mahdollistavan roolin esimerkiksi Lapin elinkeinoelämän investointipotentiaalissa, metsäteollisuudessa, kaivostoiminnassa ja matkailussa. Strategiassa huomioidaan myös Lapin ominaispiirteet poronhoidon ja saamelaisten kotiseutualueen osalta. Lapin liikennestrategiassa on määritetty Lapin liikennejärjestelmän kehittämisen suuntaviivat vuoteen 2036 ja vuoteen 2050. Lyhyempi aikajänne huomioi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitevuoden ja pidempi aikajänne on sidottu maakuntakaavoituksen aikatauluun. Liikennestrategian laadinnassa on huomioitu taustalla vaikuttavat keskeiset EU-asetukset ja valtakunnalliset liikennejärjestelmän kehittämiseen vaikuttavat tavoitteet, alueelliset liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet sekä maankäyttöä ohjaavat linjaukset. Lisäksi strategian laadinnassa on tunnistettu keskeiset toimintaympäristön muutokset, joihin liikennejärjestelmän toimenpideohjelmalla on tarpeen reagoida.

Liikennejärjestelmän nykytilaa on tarkasteltu avoimien aineistojen avulla ja täydentämällä tietoja työn aikana toteutetuissa työpajoissa ja haastatteluissa. Näiden avulla on tunnistettu keskeisiä liikennejärjestelmän kehittämistarpeita eri kuljetus- ja liikkumismuotojen ja väyläverkon osien näkökulmasta sekä toiminta- ja yhteistyömallien kautta. Lapin liikennestrategian visio ja tavoitteet on jaoteltu lyhyelle ja pitkälle aikajänteelle, jotka muodostavat eheän etenemispolun kohti vuonna 2050 tavoiteltua tulevaisuuden visiota. Visiota ja tavoitteita toteuttamaan on laadittu toimenpideohjelmat 2036 ja 2050, jotka vastaavat asetettuihin tavoitteisiin sekä toimintaympäristön muutoksista ja nykytilan kehittämistarpeista tunnistettuihin haasteisiin. Toimenpideohjelmasta 2036 on alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä priorisoitu kärkitoimenpiteitä, jotka toteuttavat tavoitteita ja joiden edistämistä alue pitää tärkeänä. Toimenpideohjelmasta on koottu toimenpiteet, jotka tulee huomioida maakuntakaavamerkintöinä. Liikennejärjestelmän toimenpideohjelmalle on laadittu vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi sekä seurannan menetelmät.

Lapin liitto pyytää Lapin liikennestrategiasta lausuntoa 24.9.2024 mennessä.

Ehdotus

Esittelijä

Muonion kunta lausuu luonnoksesta seuraavaa:

• Rakenteesta, sisällöstä ja toimintaympäristömuutoksista: Strategian rakenne on selkeä, ja tässä on tunnistettu hyvin vaikuttavat megatrendit, toimintaympäristömuutokset sekä pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet. Kiitettävää on myös se, että kestävän kehityksen näkökulma ja arvio on kytketty tiivisti strategiaan mukaan. Megatrendinä matkailun kasvuun ja kausiluontoisuuteen Muonio nostaa esille, että isossa kuvassa olisi hyvä huomioida matkailun kehittyminen nimenomaan ympärivuotiseen suuntaan (vaikutukset, ilmiöt, haasteet ja mahdollisuudet liikenteeseen; tämä on Lapin matkailun keskeinen strategia sekä edunvalvottava kohde) kuin korostaa sen kausiluontoisuutta; vähintäänkin em. laajempi näkökulma on hyvä tunnistaa osana analyysiä.  Yhteiskunnan muutoksista mainittakoon, että myös alueiden erityisyys olisi hyvä tunnistaa osana tätä tarkastelua, esimerkiksi elinvoiman kehittymisen ”hot spot”- alueet osana Lapin liikennestrategiaa sekä saavutettavuuskysymyksiä (vrt. Tunturi- Lapin alueen kehitys ja tarpeet) ovat kriittisen tärkeitä.
• Ruotsin ja Suomen välisestä rajaliikenteestä: Lapin liiton Tunturiradan selvityksessä on ensisijaisen tärkeää käsitellä kokonaisuutta siten, että mukana on automaationa Ruotsin liikenteen yhteys (joko raideliikenne tai siirtokuormaliikenne). Kolarin radan sähköistäminen on äärimmäisen tärkeä tavoite koko Lapille. Pidemmän aikavälin ehdotuksena on esitetty myös uutta rajan ylittävää ratayhteyttä Kolarista Narvikiin, tämä on tärkeä olla mukana tavoitteissa (joissain kohdissa toimenpiteissä mukana oli tosin raideliikenneselvitys Tromssaan). Ylipäätänsä Muonio korostaa keskeisten läntisten rajanylitysväylien kantokyvyn huomioimista sekä rajanylityspaikkojen potentiaalia/ infratarpeita. Nämä olikin kiitettävästi nostettu strategiassa esille sekä tunnistettu em. kohteiden kriittisyys. Muonion kunta suhtautuu myönteisesti ns. raideleveysselvitykseen.
• Joukkoliikennepalveluista: Nämä ovat keskeisessä asemassa Lapin elinvoiman sekä hyvinvoinnin kehittymisessä, peilattiinpa asiaa niin asukas- kuin matkailijaprofiilien kautta. Lapissa on onnistuttava kehittämään julkista joukkoliikennettä. Kestävät matkaketjut ja jatkoyhteydet on syytä huomioida painokkaasti myös osana raide- ja lentoliikenteen kehittämistä.
• Pöyräliikenteestä: Reittien ja pyöräilyn huomioiminen osana liikennesuunnitelmaa on kriittistä, tässä on myös matkailun osalta kasvava potentiaali. Kun tarkastellaan mm. teiden kuntoluokitusten nostoa tai näiden investointitarpeita, on suotavaa, että myös pyöräliikenne huomioidaan osana em. ennakkovaikutusten arviointia.
• Vuoden 2036 tavoitteista ja toimenpiteistä: nämä ovat pääosin hyviä ja tarvelähtöisyys on tunnistettu. Muonio toivoo, että kohtaan ”Kehitetään kävelyn ja pyöräliikenteen yhteyksiä lyhyillä matkoilla keskuksissa”- tavoitteessa huomioitaisiin myös sellaiset elinvoimakeskittymien tieosuudet, joissa on paljon pyöräliikennettä (vrt. Tunturi- Lappi ja Muonio; esimerkiksi Pallaksen tie ja tie nro 940). Ylipäätänsä Muonion kunta esittää, että toimenpideohjelmassa huomioitaisiin nostona seututie 940, joka on keskeinen ja kasvava matkailupotentiaaliltansa suhteen, myös pendelöintiliikenteessä em. tien merkitys tulee kasvamaan. Tulevaisuuden kehitysnäkymät on syytä huomioida painokkaammin em. toimenpidenostoissa. Tulisiko kantatien 79 ja 80 Sodankylä–Kittilä–Muonio-välillä – tavoitetta toteuttaa jo aikaisemmin kuin tavoitteellisesti vuoteen 2050 mennessä?  
• Tieliikenneturvallisuudesta: On tärkeää tunnistaa osana toimenpidetarkastelua ne keskeiset elinvoiman keskittymät ja solmukohdat, joissa arvioinnissa on mukana paitsi väestön turvallisuus, myös raskas liikenne, matkailu ja keskustaajamasijainti. Muoniossa ns. neljän tien risteys on esimerkki tällaisesta kohdasta, joka on välittämästi vt21:n varrella oleva, vaarallinen liikenteen solmukohta.
• Sähkölatausinfrasta: Miksi Lapin liikennestrategiassa tavoitteena on lisätä hyötyajoneuvojen sähkölatausinfrastruktuuria vain Kolarista alaspäin Ylitorniolle, miksi Pohjoinen Länsi- Lappi ei ole tässä tavoitteessa mukana?
• Merkittävästi kehitettävistä tai parannettavista tieyhteyksistä: On erittäin hyvä, että em. nostoissa on huomioitu painavasti valtatie 21 välin tarpeet Tornio–Kolari sekä sen mahdollisesti synnyttämät muutokset ympäröivään aluerakenteeseen, kantatie 79 välillä Kittilä–Muonio ja Tornionjoen ylittävät sillat. Muonion kunta korostaa, että aikaisemmin esiinnostetut turvallisuusriskit liikenteen solmukohdissa huomioitaisiin osana tätä tarkastelua ja toimenpideluetteloa.

Päätös

Hallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.

Tämän asian käsittelyn jälkeen puheenjohtaja totesi, että kokouksessa pidetään tauko. Tauon jälkeen suoritettiin nimenhuuto ja puheenjohtaja totesi, että kokouksessa oli läsnä kaikki muut paitsi Juha Niemelä.