Perustelut
Korkein halllinto-oikeus on palauttanut ********* menetetyn määräajan valtuuston 24.11.2024 § 11 päätöksestä hyväksyä kuntakeskustan osayleiskaava. Kunnanhallitus merkitsi päätöksen tiedoksi 26.5.2025 § 142.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeudesta saapui 19.6.2025 lausuntopyyntö ********* tekemään valitukseen em. päätöksestä.
********* vaatii valituksessaan päätöksen kumoamista ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista:
- Osin kiinteistölle Rantavainio 10:102 ja sen edustalle Muonionjärven ja Jerisjoen ranta-alueella sijaitsevalle kunnan tekemälle luvattomalle täyttömaalle sijoitettu V-1 -varaus on jäljempänä esitettävin perustein kumottava lainvastaisena. Samoin ranta-alueelle kiinteistön Vainio 10:148 edustalle osoitettu uimaranta-alueen VV -varaus on kumottava yleiskaavalle MRL 39 §:ssä asetettujen sisältövaatimusten vastaisena.
- Kiinteistön Vainio 10:148 alueelle etelä-kaakkoon sijoitettu kapea VL-alue sekä tilaani Vainio 10:148 kuuluvalle palstalle Lahenrannantien ja Jerisjoen välissä osoitettu MA -varaus on kumottava lainvastaisina.
- Rukomasaareen sijoitettu SL-1 -varaus tulee kumota jäljempänä esitetyin perustein lainvastaisena. Liitteenä 4 on karttapiirrokset (2 kpl) poistettaviksi vaadittavista varauksista.
- Muonion kunta velvoitetaan lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 §:n perusteella korvaamaan minulle tästä valituksesta aiheutuvat oikeudenkäyntikuluni täysimääräisesti laillisine korkoineen. Erittely kustannuksista esitetään vastaselitysvaiheessa.
*********viittaa valituksen perusteluina kaavaehdotuksesta 14.4.2023 tekemäänsä muistutukseen.
1. V-1 -varaus Muonionjärven ja Jerisjoen rannassa
********* on kunnalle esittämissään mielipiteissä ja muistutuksessani korostanut, että hänellä olevan tiedon valossa ********* kiinteistöjen ja Muonionjärven ja Jerisjoen vesialueen väliin sijoittuvan täyttömaan on kunta läjittänyt siihen ilman asianmukaisia vesilain edellyttämiä lupia. Kunnan vastineessa selitetäänkin, että ranta-alueen täyttö on tehty ”1990-luvulla vesistön ruoppauksesta syntyneellä maa-aineksella”. Täyttömaan oikeudellinen tilanne onkin ollut ********* vaatimuksesta jo pitkään selvitettävänä vesilain mukaisella valvontaviranomaisella eli Lapin ELY-keskuksella. ********* on esittänyt vaatimuksen kunnan velvoittamisesta poistamaan luvatta tehdyn täytön.
Edellä esitetyn perusteella ********* katsoo, ettei kunta voi lähtökohtaisesti tehdä mitään maankäyttösuunnitelmia luvattomasti täytetylle ranta-alueelle. Tämä jo pelkästään siitä syystä, että ********* tulee viimekädessä hallintopakkomenettelyssä vaatimaan tämän luvattoman täytön poistamista kiinteistöjeni ja rannan välistä, ellei jo valvontaviranomainen tällaista vaatimusta esitä. Samasta syystä myöskään uimarantavaraus ei voi lähtökohtaisesti sijaita tällä luvattomalla täyttömaalla. Muutenkin uimaranta-alueen on sijoituttava siten, että se sijaitsee kiinteästi matkailupalvelukäytössä olevan naapurikiinteistön yhteydessä, eikä ********* kiinteistöön kuuluvalla ranta-alueella tai niiden edustalla kunnan tekemällä luvattomalla täyttömaalla.
********* toteaa, että hänen muistutuksessaan esittämän vaatimuksen johdosta uimaranta-aluetta on hieman siirretty itään lähemmäs olemassa olevaa uimaranta-aluetta, mutta alla olevan kuvan mukaisesti se on edelleen hyvin haitallisesti juuri hänen kiinteistönsä edustalla, eikä siinä paikassa, jossa uimarannan kuuluisi olla eli selkeästi naapurikiinteistön RM -varauksen edustalla.
Kunta/kaavanlaatija on ********* muistutukseen antamassaan vastineessa perustellut V-1 -varauksen säilyttämistä muun muassa seuraavasti: ”Merkintä estää uusien maanmuokkausten tekemistä ja rannan tulva-alueelle rakentamista. Olennaista on ainutlaatuisen jokirantamiljöön taajamakuvallinen säilyttäminen ja ympäristöarvojen vaaliminen.” Kunnan perustelut ovat lähinnä hämmästyttäviä, kun edellä selostetuin tavoin se on itse maanmuokkauksilla ja ranta-alueen täytön rakentamalla pilannut ”ainutlaatuisen jokirantamiljöön” ja sen ympäristöarvot. Alla valokuva ranta-alueesta ennen kunnan tekemiä täyttöjä ja nyt niiden jälkeen.
********* toteaa, että kunnan perustelut ovat lähinnä hämmästyttäviä, kun edellä selostetuin tavoin se on itse maanmuokkauksilla ja ranta-alueen täytön rakentamalla pilannut ”ainutlaatuisen jokirantamiljöön” ja sen ympäristöarvot. Oheismateriaalina olevassa valituksessa on valokuva ranta-alueesta ennen kunnan tekemiä täyttöjä ja nyt niiden jälkeen (s. 4 ja 5).
Edelleen********* toteaa, että kunta on perustellut V-1 -yleiskaavavarausta sillä, että alue on voimassa olevassa asemakaavassa VP -varauksella puistoaluetta. Tällä seikalla ei ole kuitenkaan yleiskaavavarausta sitovaa oikeudellista vaikutusta, vaan yleiskaavan on tarkoitettukin olevan ohjeena asemakaavaa muutettaessa ja tässä tapauksessa korostan edelleen sitä, että asemakaavan mukaista puistoaluetta ei voida toteuttaa luvattomasti / laittomasti rakennetulle vesistön täyttöalueelle.
Ilman painavia maankäytöllisiä perusteita ei osaa *********kiinteistöstä ja sen edustalla olevasta rannasta voi osoittaa yleiseen virkistyskäyttöön tilanteessa, jossa ne ovat kiinteästi liittyneet osaksi *********omakotitalon rakennetun rakennuspaikan piha-aluetta. Tämä ratkaisu ja erityisesti hyvin paljon haittaa ja häiriötä aiheuttavan yleisen uimarannan sijoittaminen kiinteistön pihan ja rannan väliin ovat selkeästi yleiskaavalle MRL 39 §:ssä asetettujen sisältövaatimusten vastaisia aiheuttaessaan mainitussa lainkohdassa kielletyin tavoin maanomistajalle kohtuutonta haittaa.
2. VL-varaus kiinteistöni etelä-kaakkoisosassa ja olemassa olevan talousrakennuksen alue rannassa
Kapeat VL-varauksella osoitetut käytävät *********rakennuspaikan etelä-kaakkoispuolella sijoittuvat hyvin ahtaasti ja epätarkoituksenmukaisesti jo rakennettujen rakennuspaikkojen väliin ja osin jopa niillä sijaitsevien rakennusten päälle. Tämä ”virkistyskäytävä” ei ole toteuttamiskelpoinen ja aiheuttaisi jo rakennetuille kiinteistöille kohtuutonta haittaa, joten sitä ei voi osoittaa lähivirkistysalueeksi. Maankäytöllisesti perustelluinta olisikin ollut, että myös tämä osa kiinteistöstä olisi osoitettu osaksi olemassa olevaa rakennuspaikkaa, mihin se luonnollisesti kuuluu.
Tähän vaatimukseen on kunnan / kaavanlaatijan vastineessa esitetty toisaalta, että asemakaavan mukaiset viheralueet on pyritty säilyttämään osayleiskaavassa ja toisaalta on korostettu sitä, että tämä VL -yhteys palvelisi kirkon yhteystarpeita. Kirkkoalueesta on vastineessa esitetty seuraavaa: ”Kirkon ympäristö nähdään tärkeimpänä maisemakuvallisena elementtinä Muonion taajamakuvassa. Kirkon lähiympäristön VL -yhteydet halutaan säilyttää asemakaavan mukaisesti monen muun taajamassa olevan asemakaavan VP - tai VL -varauksen tapaan. VL -alue toimii myös suojavyöhykkeenä RM-alueen ympärillä ja mahdollistaa kirkolle puistoyhteyden läheisiltä asuntoalueilta.”
Kunnan tälle VL -varaukselle esittämät perustelut ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa, kun jo pelkästään rakennetut omakotikiinteistöt ja osayleiskaavan mukainen AO-varaus estävät *********kiinteistölle sijoitetun VL -käytävän jatkumisen joka suuntaan ja myöskin länteen kirkon puistoalueelle.
Mitä taas tulee väitteeseen RM-alueen tarvitsemasta ”suojavyöhykkeestä”, niin tällaiselle varaukselle ei ole esitetty mitään perusteluja. Jos majoituskäytössä olevan RM-alueen ja muun asutuksen väliin tarvitaan rakentamaton suojavyöhyke, on se luonnollisesti sijoitettava matkailuyrittäjän eikä naapurin kiinteistölle. Tällainen ratkaisu on ilmiselvästi MRL 39 §:n tarkoittamin tavoin kohtuuton ”suojavyöhykekiinteistön” kannalta. VL -varaukselle ei ole siis esitetty minkäänlaisia maankäytöllisiä perusteita ja se on maanomistajalle kohtuuttomana kumottava lainvastaisena.
Asemakaavallisten varausten säilyttämistä koskevaan väitteeseen voidaan jälleen todeta, että asemakaavoitus ei ohjaa yleiskaavoitusta vaan päinvastoin. Keskeisin yleiskaavan tehtävähän on ohjata tulevaa asemakaavoitusta eli tässä tapauksessa voimassa olevien asemakaavojen muuttamistarpeita. Aiempaa asemakaavoitusta siis päivitettäessä ajantasaiseksi yleiskaava on alueidenkäyttölain (MRL) 42.1 §:n mukaisesti sitovana ohjeena tätä muutostyötä tehtäessä.
Ranta-alueen osalta *********korostaa jälleen muistutuksessaan esitetyin tavoin sitä, että erityisen kiinteästi rakennuspaikkaan liittyy se osa Vainion 10:148 tilaa, jolla sijaitsee vanha rantavaja Lahenrannantien ja Jerisjoen välissä (valokuva liitteenä olevassa valituksessa). Tämä olemassa oleva tilanne / rakennus olisi pitänyt ottaa huomioon kaavavarausten rajauksissa siten, että rantapalsta olisi muutettu muun rakennuspaikan tapaan AO-alueeksi. Valitusvaiheessa kaavaan ei voi tehdä enää muutoksia, joten *********on joutunut vain vaatimaan nyt tälle kiinteistön palstalle osoitetun MA-varauksen kumoamista. Olemassa olevan rakennuksen ja nykyisen maankäytön olisi pitänyt merkitä tämän palstan säilyttämistä osana rakennuspaikkaa, vaikka se teoreettisesti sijaitseekin tulvaalueella. Rakennus on tästä huolimatta voinut sijaita tällä paikallaan jo vuosikymmeniä. Kyseessä on Vainio-kiinteistön vanha rantasauna, joka on aina kuulunut Vainiokiinteistön ranta-alueelle. Rakennus on tosin Lahenrannantien siirron yhteydessä luvallisesti siirretty ja on nykyisin rantavaja (valokuva liitteenä olevassa valituksessa).
3. Rukomasaaren SL-varaus
Kuten *********on jo aiemmissa mielipiteissään todennut, ei Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle Rukomasaaren ja sen sisällä sijaitsevan Muonionjärven hyvin arvokkaalle luonnonsuojelualueelle tule ohjata minkäänlaista yleistä virkistyskäyttöä, joka olisi nyt valituksenalaisen kaavan SL-1 -varauksen mukaan mahdollista.
Valituksenalaisen osayleiskaavan luontoselvityksessä on monin paikoin (mm. sivut 12, 17, 20, 21, 22 ja 24) korostettu Rukomasaaren ja sen sisällä olevan Muonionjärven aluetta erityisesti linnustonsuojelun kannalta tärkeänä pesimäalueena esimerkiksi suokukolle. Edelleen Rukomasaaren niittyalueet on luontoselvityksessä todettu arvokkaiksi suojelukohteiksi myös itsessään sen lisäksi, että ne palvelevat myös lintujen pesimäalueina. Rukomasaaren ja Muonionjärven erityiset luontoarvot ovat juuri sellaisia, jotka ovat erityisen herkkiä virkistyskäytön aiheuttamalle häiriölle, joten on selvää, ettei alueelle S-1 -varauksen mukaisesti tule ohjata virkistyskäyttöä. Kun kaavan valmisteluvaiheessa *********tekemiä vaatimuksia varauksen muuttamisesta SL-alueeksi ei hyväksytty, on hänen tässä vaiheessa valitettavasti vain vaadittava S-1 -varauksen kumoamista kokonaan.
4. Yhteenveto ja oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Edellä esitetyin perustein valitusvaatimuksessan esitetyt valituksenalaisen osayleiskaavan mukaiset varaukset tulee kumota lainvastaisina.
Muonion kunnalla olisi ollut *********mielipiteiden ja muistutuksen perusteella mahdollisuus korjata lainvastaiset varaukset ilman tätä valitusprosessiakin, joten olisi lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 §:n mukaisesti kohtuutonta, että *********pitäisi nyt pitää tästä valitusasiasta hänelle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut hänen vahinkonaan. Lisäksi *********huomauttaa, että Muonion kunnan suhtautuminen laillisiin oikeuksiini on ollut räikeän piittaamatonta, kun hänelle ei lainmukaisesta pyynnöstä huolimatta toimitettu kaavapäätöstä valitusaikana, joten hän joutui hakemaan menetetyn määräajan palauttamista korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Kaavan laatija on toimittanut vastineen valituksen sisältöön liittyviin seikkoihin
Valituksen kohdat 1 ja 2 ovat kiinteästi toisiinsa liittyviä, joten niitä käsitellään seuraavassa yhtenäisenä kokonaisuutena (V-1 -varaus Muonionjärven ja Jerisjoen rannassa, MA-varaus olemassa olevan vajarakennuksen alueella ja sen viereinen, kiinteistön ulkopuolinen VV -uimarantavaraus sekä VL-varaus kiinteistön etelä-kaakkoisosassa).
Vastine: 1. V-1 -varaus Muonionjärven ja Jerisjoen rannassa ja 2. VL-varaus kiinteistö etelä-kaakkoisosassa ja olemassa olevan talousrakennuksen alue rannassa
Sijoittuminen taajamarakenteessa ja tulvavaara
Valituksen alaisten Vainio- ja Rantavainio -kiinteistöjen sijainti taajamarakenteessa on osoitettu punaisella ovaalilla kaavakarttaotteessa. Kyseiset kiinteistöt sijoittuvat kiinteänä osana Muonion keskustan kehittyvää taajamarakennetta, mutta kuuluvat Muonionjoen tulvavaara-alueeseen. Tulva-alueen raja on osoitettu kaavakartassa sinisellä katkoviivalla /kerran 100 vuodessa toistuvaa tulvavedenkorkeutta vastaava korkeustaso. Alueella on rakentamisrajoitus niin, että alimmat kastumiselle arat rakenteet tulee sijoittaa vähintään 0,5 metriä osoitetun tulvakorkeuden yläpuolelle ja että merkittävämpää pengertämistä ei sallita. (Kuvat ovat liitteenä olevassa vastineessa.)
Yleiskaavan aluevaraukset kiinteistöjen kodalla
Yleensä M-alueet pyritään sijoittamaan taajama-alueiden ulkopuoleisille maa- ja metsätalousalueille, missä ei ole rakentamispaineita. Osayleiskaavan M-alueet rajoittuvat taajaman pohjois-, itä- ja etelälaitaan ja ovat luonteeltaan pääosin metsäisiä alueita. MA -alueilla pyritään osoittamaan avoimina peltoalueina säilytettävät kulttuurihistoriallisesti ja taajamakuvallisesti arvokkaat peltoalueet, joten niiden osoittamiselle taajaman yhteyteen löytyy perustelunsa. V -alkuisilla merkinnöillä osoitetaan taajamarakenteessa keskeiset lähivirkistysalueet. Valituksen alaiset kiinteistöt kuuluvat sekä V-1 ja MA -alueisiin rannan puoleisilta osiltaan sekä AO ja VL -alueisiin Lahenrannantien eteläpuolella.
Kulttuuriympäristö kiinteistöjen alueella
Yleiskaavan yhteydessä tehdyn maisemaselvityksen mukaan MA-alueeksi osoitettu ranta-alue on ”tärkeä avoin maisematila” ja samalla alue kuuluu myös ”maisemallisesti merkittäväksi” osoitettuun aluerajaukseen. Kiinteistö Vainio 10:148 kuuluu lisäksi eteläosaltaan maisemaselvityksen ”taajamakuvallisesti tunnistettavaan aluekokonaisuuteen”. Kaava-alueen rannoille sijoittuvat niitty- ja peltoalueet ovat melko pienialaisia, mutta maisemakuvallisesti kuitenkin tärkeitä. Peltoalueet tulisi säilyttää mahdollisimman suurelta osin avoimena, mieluiten viljely- tai laidunkäytössä.
Lapin kulttuuriympäristöohjelmassa on huomioitu Muonion kirkonkylän vanha osa ja jokilaakson kulttuurimaisema. Muonion kirkonkylän vanha osa käsittää kirkonmäen lähiympäristöineen. Alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Muonion jokilaakson kulttuurimaisema käsittää koko kirkonkylän alueen mukaan lukien kirkon seudun. Alue on huomioitu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi sekä arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.
Kaavakartalla kiinteistön 498-401-10-148 rakennettu pihapiiri kuuluu ”KYLÄKUVAN SÄILYMISEN KANNALTA TÄRKEÄLLE ALUEELLE”: Alue, jolla vanhat rakennukset, pihapiirit viljelyksineen ja raitti/kylämaisema on pyrittävä säilyttämään. Alueella tapahtuva korjaus- ja uudisrakentamien tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja pyrkiä hyödyntämään perinteisiä materiaaleja, värejä ja työtapoja. Korjaus- ja täydennysrakentamisessa tulee huomioida alueen pihapiirien rakenne, ominaispiirteet, materiaalit, sijoittelu ja mittakaava.
V-1 -alue ja kunnan läjitys
Rantavainio -kiinteistö kuuluu länsiosaltaan osayleiskaavan V-1 -alueeseen. V-1 -aluemerkintä ei kiellä tontin nykyistä käyttöä ja olemassa olevia toimintoja sekä mahdollisten rakennusten käyttöä ja ylläpitoa. Merkintä estää uusien maanmuokkausten tekemistä ja rannan tulva-alueelle rakentamista.
Yleiskaavan maisemaselvityksessä V-1 -alue on merkitty ”Taajamakuvallisesti jäsentymättömäksi alueeksi”. (Kuvat ovat liitteenä olevassa vastineessa.)
Maisemaselvityksessä kiinteistökokonaisuuteen kuuluu sekä taajamakuvallisesti tunnistettavaa aluekokonaisuutta (Lahenrannantien eteläpuoli) että Lahenrannantien pohjoispuolista avointa maisematilaa ja taajamakuvallisesti jäsentymätöntä aluetta. Taajamakuvallisesti jäsentymätön alue kuuluu kokonaisuudessaan yleiskaavan V-1 -alueeseen.
Alueen läjitystä on tapahtunut ennen nyt laadittua yleiskaavaa jo 1990-luvulla. Jokirannassa on tehty Ympäristökeskuksen ohjauksessa vesistön laadun ja virtauksen parantamisen, sekä kalakannan ylläpitämisen ja elvyttämisen vuoksi ruoppauksia ja rantaläjityksiä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Yleiskaavan kieltävä määräys pengertämisestä ei määrää taannehtivasti jo tehtyjä läjitysalueita. Kunta voi kehittää V-1 aluetta taajamapuistona pitkällä tähtäimellä jokirannan maisema- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen. Kunta voi antaa alueelle tarvittavia sijoittamislupia ratkaistaessaan puistoalueen käyttöä. (Kuvat ovat liitteenä olevassa vastineessa.)
Yleiskaava ja vesilain mukaiset luvat
Yleiskaavassa ei ratkaista vesilain mukaisia lupamenettelyjä eikä vesitalousasian oikeudellista tilaa, vaan osoitetaan maankäytön tavoiteltu kehittyminen yleiskaavalle asetetun tavoitevuoden mukaisesti. Kaavoitusta ohjaa alueidenkäyttölaki (132/1999). Alueidenkäyttölain 3 §:n mukaan lain mukaiset alueiden käyttöä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat on, siten kuin erikseen säädetään, otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämisestä.
Yleiskaavaa voidaan toteuttaa erilaisilla hankkeilla, joita ohjaa hanketta koskeva lainsäädäntö.
Vesilain (587/2011) 1. luku 2 §:n mukaan lakia sovelletaan vesitalousasioihin. Vesistön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan vesitalousasiaan, joka ei edellytä tämän lain mukaista lupaa, sovelletaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (86/2000) säädetään. Vesilain mukaiset luvat liittyvät erilliseen lupaa edellyttävään hankkeeseen Vesilain (587/2011) 3. luku 1 §.
Yleiskaava ei ole vesilaissa määritelty hanke.
Yleiskaava laaditaan ajantasaisen karttapohjan päälle. Maanmittauslaitoksen kartta-aineistossa on jo 1990-luvulta lähtien rantaviiva ollut nykyisessä paikassa ja alueen maastonmuodot on osoitettu maastokartassa.
Huomattakoon, että vesialueen raja määritellään vesilain 1 luvun 5 §:ssä 1 ja 2 momentissa seuraavasti: Tätä lakia sovellettaessa pidetään vesialueen rajana maata vastaan keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa.
Jos vedenkorkeus tai vesi- ja maa-alueen keskinäinen asema muuttuu tai on muuttunut, vesialueen raja määräytyy muutoksen jälkeisten vedenkorkeuksien mukaan.
VV-alue/uimaranta
Vainio -kiinteistön vieressä on ollut Muonion kunnan historiassa jo pitkään yleinen uimaranta-alue. Paikka on katsottu sijainniltaan uimarannalle tarkoituksenmukaisena. Kyseinen kohta on ollut kuntalaisten suosima uimapaikka jo pitkään ja uimarannan aluevaraus näkyy nykyisenkaltaisena ainakin jo vuoden 1996 ilmakuvassa. Vanhempaa ilmakuva-aineistoa ei ole käytössä. Viereiset kiinteistöt ovat tottuneet vuosikymmenten saatossa tilanteeseen.
Liitteenä olevassa vastineessa on kuvaote Google Maps -kartasta, jossa Pekosen uimarannan ääriviivat hahmottuvat hyvin vihreästä taustastaan. Uimaranta ulottuu reunoiltaan osittain Vainio -kiinteistön (498-401-10-148) kohdalle. Yleiskaavassa uimaranta-alue on sijoitettu nykyiselle paikalleen. Uimaranta palvelee kunnan kaikkia asukkaita, eikä pelkästään Lahenrannantien eteläpuoleista RM -aluetta. Uimarannan kohtaa ei ole täytetty, täyttöalue näkyy alla olevan kuvaotteen vasemmassa laidassa. Täyttöalueen ja saunan väliin jää hulevesialue ja avointa nurmialuetta
Suhde ajantasakaavaan
Uimarannan alue
Rantavainio ja Vainio kiinteistöjen rajat on osoitettu liitteessä olevassa vastineen karttaotteissa sinisellä korostuksella ja pinkillä värillä. Asemakaavassa Lahenrannantien puoleiset kiinteistöt (Rantavainio) ja kiinteistön osat (Vainio) kuuluvat kokonaisuudessaan VP-alueeseen eli puistoalueeseen, joka on tarkoitettu yleiseen käyttöön.
Asemakaavan VR-aluevaraus ja yleiskaavan VL-aluevaraus kiinteistön (Vainio) etelälaidalla
Yleiskaavassa on säästetty ajantasakaavan mukainen VR-yhteys kortteleiden välillä kirkolle. Viheryhteys on ollut asemakaavassa hyvin pitkään ja sitä on haluttu näyttää osana taajaman viherrakennetta myös yleiskaavassa niiltä osin, kuin yhteys on vielä mahdollinen. Yleiskaavan aluevaraus on yksinkertaistettu asemakaavavarauksesta ja VL-varauksen sijaintia voidaan mahdollisen asemakaavamuutoksen yhteydessä hienosäätää. Viheryhteys on johdonmukainen ja tärkeä taajamarakenteessa luomalla asukkaille yhteistä käytettävää viheraluetta ja kulkumahdollisuutta valtakunnallisesti merkittävän kirkon kulttuuriympäristöön korttelialueiden välialueilla. VL-yhteys liittyy kirkon ympärille kiertyvään vapaaseen VL-alueeseen eikä sen poistamisella saavuteta uusia rakennuspaikkoja.
Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen välinen suhde
Alueidenkäyttölain 35 §:n mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.
HE 101/1998 35 §:n yleisten perustelujen mukaa: Yleiskaavan tarkoitusta koskeva säännös on osittain ainoastaan informatiivinen säännös, jossa yleisluonteisesti tuodaan esille, mitä tarkoitusta varten yleiskaavoja laaditaan. Säännöksellä on kuitenkin myös oikeudellista merkitystä sen vuoksi, että yleiskaavoja voidaan laatia vain näitä varsin joustavin normein ilmaistuja tarkoituksia varten.
Yleiskaavoituksen lähtökohtainen päämäärä on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen. Pääsääntöisesti yleiskaava ohjaa maankäyttöä yleispiirteisesti ja ohjaus tarkentuu vasta asemakaavoituksessa. Lisäksi yleiskaavan tärkeä tehtävä on kunnan alueiden käytön tavoitellun kehityksen osoittaminen ja toimintojen yhteen sovittaminen.
Yleiskaavassa tulee esittää myös periaatteet ja osoittaa alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava siis ohjaa asemakaavojen laatimista ja muuta suunnittelua.
Yleiskaavalla voidaan osoittaa ympäristöön kohdistuva muutos, vahvistaa olemassa oleva vallitseva tilanne, tai jopa ohjataan supistumista. Yleiskaava ohjaa tulevaa asemakaavoitusta kaikissa tilanteissa. Asemakaava voi olla yleiskaavassa ratkaistava nykytilaa kuvaava tilanne, jota ei ole tarvetta muuttaa.
Valituksen kohta 3
Valituksen kohta 3 koskee Rukomasaareen sijoitettua SL-1 -varausta.
SL -merkinnällä osoitetaan LSL:n nojalla perustetut tai perustettaviksi tarkoitetut luonnonsuojelualueet. Valtion mailla ne ovat pääsääntöisesti joko lailla tai asetuksella perustettuja kansallispuistoja, luonnonpuistoja tai muita suojelualueita. Yksityiselle kuuluvilla alueilla luonnonsuojelualue voidaan perustaa alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä.
Yksityiset suojelualueet merkitään yleisesti YSA-merkinnällä. (kts. Esim. YM opas Yleiskaavamerkinnät ja määräykset)
Rukomasaaren SL-1 aluemerkinnällä halutaan turvata alueen suojeluarvot, mutta myös mahdollistaa saaren virkistyskäyttö viranomaisohjeistuksen mukaisesti. Kaavamerkintää ovat tukeneet kaavaa ohjaavat ympäristöviranomaiset, kuten ELY-keskus ja Lapin liitto. ELY-keskus on antanut jo kaavan luonnosvaiheessa seuraavan tavoitteen omassa lausunnossaan (3.5.2021): ”Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ensisijaisena maankäyttönä alueella tulisi olla luonnonsuojelu, joka ei ole esteenä virkistyskäytölle”. Liitteenä olevassa vastineessa on ote lausunnosta.
Lopullinen kaavamääräys Rukomansaaren lounaislaitaan on muotoutunut seuraavaksi: SL-1 Luonnonsuojelualue, jolla on virkistyskäyttöä. Alue on luonnonsuojelulailla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Alueen luonnonympäristö tulee säilyttää ja ympäristöä hoidetaan huomioiden virkistyksen tarpeet. Alueella on voimassa mrl 43.2 § toimenpiderajoitus: maisemaa muuttavia toimepiteitä, kuten avohakkuuta sekä maanmuokkausta ei saa suorittaa ilman mrl: 128 §:ssä tarkoitettua lupaa. Alueella tai sen vaikutuspiirissä toimittaessa tulee asianmukaisella tavalla arvioida hankkeiden vaikutukset Natura-alueeseen (Luonnonsuojelulaki 35 §).
Valituksen kohta 4
Valituksen kohta 4 koskee yhteenvetoa ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Yhteenvedon osalta kohdat 1-3 on käsitelty omana kohtinaan edellä.
Muonion kunnanhallitus on 23.9.2024 § todennut korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan selvityksessä, että *********ei ole toimitettu pyydettyä pöytäkirjanotetta valtuuston päätöksestä. Virhe oli inhimillinen eikä johtunut räikeästä piittaamattomuudesta.