Perustelut
Väylävirasto pyytää lausuntoanne väyläverkon ohjelmakokonaisuudesta vuosille 2026–2034.
Väyläverkon tulevaisuuden näkymistä on saatavilla aikaisempaa selkeämmin tietoa uuden ohjelmakokonaisuuden myötä. Väyläviraston ohjelmakokonaisuuden muodostavat perusväylänpidon suunnitelma, suunnitteluohjelma, investointiohjelma ja ohjelmakokonaisuuden raportti, jotka toteuttavat valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, eli Liikenne 12 -suunnitelmaa.
Ohjelmakokonaisuuden tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä, tukea pitkäjänteistä päätöksentekoa ja helpottaa kokonaisuuden hahmottamista päättäjille, sidosryhmille ja kansalaisille. Ohjelmat on laadittu Liikenne 12 -suunnitelman rahoitusohjelman sekä kehys- ja talousarviopäätösten asettamissa rajoissa. Perusväylänpidon rahoitustaso on erittäin niukka, ja väylien kehittämistarpeet ylittävät toteuttamismahdollisuudet moninkertaisesti.
Muonion kunta lausuu seuraavaa:
Toteuttaako ohjelmakokonaisuus mielestänne parhaalla mahdollisella tavalla Liikenne 12 -suunnitelmassa sille asetettuja tavoitteita ja linjauksia?
Ohjelmakokonaisuus toteuttaa Liikenne 12 -suunnitelmassa asetettuja tavoitteita ja linjauksia pääpiirteittäin. Tavoitteissa ja periaatteissa mainitaan muun muassa vahva turvallisuutta edistävä lähestymistapa, kuten esimerkiksi ihmisten virheistä johtuvien onnettomuuksien ehkäisy. Suunnitelman yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on määritetty myös koko Suomen saavutettavuuden takaaminen. Edellä mainitut tavoitteet monien muiden suunnitelman tavoitteiden ohella ovat keskeisiä ensisijaisesti Lapin elinkeinoelämän ja asuttavuuden kannalta, mutta myös koko Suomen bruttokansantuotteen, huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta.
Ohjelmakokonaisuudessa on arvioitu vaikutuksia ja esimerkiksi sosiaalisten vaikutusten osalta vaikutuksia tiettyihin väestöryhmiin: lapset ja nuoret, iäkkäät ja matalapalkkaiset. Liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta on huomioitava, että harvaan asuttujen pitkien välimatkojen kunnissa, kuten Lapin kunnissa, moni nuori saa ajo-oikeuden olosuhteiden pakosta alaikäisenä, moni ikäihminen asuu kotona ja tarvitsee autoa päästäkseen peruspalvelujen äärelle ja alueella on runsaasti ulkomaalaisia sesonkityöntekijöitä etenkin talvella, jolloin ajo-olosuhteet ovat haastavat. Lisäksi Lapin suuret matkailijavolyymit etenkin talviaikaan lisäävät liikenteessä vuokra-autoilla liikkuvien määrää – ulkomaalainen matkailija ei monesti ole aiemmin ajanut Lapin talviolosuhteita vastaavissa olosuhteissa. Matkailun kannalta keskeistä on myös se, että alueen kuljetuspalveluja tuottavilla yrityksillä on turvallinen ja kohtuullisessa kunnossa liikenneinfra käytettävissä palvelujen tuottamiseen. Erityisesti tieliikenteen olosuhteiden edistäminen on Muonion kunnan mielestä Lapissa tärkeää, koska yksityisautoilu on pitkien välimatkojen ja palvelujen saavutettavuuden kannalta välttämätöntä.
Muonion kunnan mielestä liikenne- ja asukasmääriin perustuva hankkeiden priorisointitapa ei ota huomioon alueiden todellisia tarpeita suhteessa Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteisiin. Ohjelmassa esitetyt toimenpiteet vastaavat ennen kaikkia määrällisiin tavoitteisiin eivätkä ne isoilta osin vastaa laatutavoitteisiin. Määrärahojen vähäisyys ei tue tavoitteiden toteuttamista.
Muonion kunnan mielestä Pohjois-Suomen, Lapin ja erityisesti Länsi-Lapin strategista merkitystä niin sotilaallisen liikkuvuuden kuin viennin osalta ei ole huomioitu riittävällä tasolla perusväylänpitoon, suunnitteluohjelmaan ja investointiohjelmaan valikoituneissa hankkeissa.
Perusväylänpidon suunnitelma: onko perusväylänpitoon osoitettu rahoitus kohdennettu perustellusti ja vaikutukset kuvattu ymmärrettävästi?
Perusväylänpidon suunnitelmassa rahoitus osoitetaan käytännössä pääväyliin, joka tarkoittaa sitä, että jo ennestään heikossa kunnossa olevat matalamman tieluokan tiet heikentyvät entisestään korjausvelan kasvaessa. Perustelut ja vaikutukset ovat määrällisesti ymmärrettäviä ja siltä osin loogisia, mutta korjausvelan kasvattaminen ja muun tieverkon entistäkin heikompaan kuntoon päästäminen ei pitkällä aikavälillä vaikuta järkevältä ja se voi kiihdyttää alueiden välistä segregaatiota.
Perusväylänpidon hankkeiden priorisointia tulisi tarkastella myös matkailun ja työvoiman liikkuvuuden, yhdenvertaisuuden sekä kansainvälisten yhteyksien näkökulmasta. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa pyöräily- ja raideliikenteen keskittäminen sinne, missä käyttäjävolyymia on ja missä volyymin ansiosta voidaan saada merkittäviä ympäristön, talouden ja toimivuuden kannalta myönteisiä vaikutuksia aikaan, on lähtökohtaisesti kannatettavaa. Muonion kunnan mielestä tieliikenteen parantamiskohteet tulisi puolestaan painottaa alueille, missä muita liikkumismuotoja (kuten juna, lautta tai pyörä) ei ole kohtuudella saatavilla.
Suunnitteluohjelma: mitä suunnittelukohteita tulisi edistää lähivuosina? Mitä perusteluja näiden edistämiselle on?
Muonion kunta esittää, että suunnitteluohjelmaan lisätään edistettäväksi seututien 940 kunnostamista ja tieluokan nostoa seututiestä kantatieksi. Seututie 940 on Kolarin Äkäslompolon ja Muonion Muotkavaaran välinen tieyhteys, jonka kunto on luokaton: tie on vaarallisen kapea ohituspaikkoineen, näkyvyys heikko ja tien pinta reikäinen sekä kuoppainen. Tie yhdistää kolme Suomen suosituimpien joukossa olevaa matkailukeskusta, Ylläksen, Pallaksen ja Oloksen. Tien varrelle on syntynyt viimeisten vuosien aikana merkittävää matkailuliiketoimintaa ja alue edelleen kehittyy sekä kasvaa niin liiketoiminta- että asuinympäristönä. Tie on myös elintarvikelogistiikan kulkuväylä ja tiellä kulkee matkailuautojen ja matkailijoiden lisäksi myös raskasta liikennettä ympäri vuoden. Tie on yksi alueen suosituimmista työmatkaliikenteen reiteistä eikä tuolle välille ole osoitettu joukkoliikenteen palveluja toimivaltaisen joukkoliikennepalveluviranomaisen toimesta.
Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä on edistää määrätietoisesti ja systemaattisesti VT21 kuntoa. Valtatie 21 on keskeisin tieliikenteen väylä valtioiden välillä ja siten tärkeä osa huoltovarmuutta ja maanpuolustusta. Muonion ja Länsi-Lapin kannalta myös rajajoen siltojen kuntoa ei tulisi päästää huonoon kuntoon ja ratayhteys Suomesta Ruotsiin sekä edelleen Norjaan tulisi pitää mukana pitkän tähtäimen suunnitelmissa.
Investointiohjelma: miten muuttaisitte ohjelmaa seuraavan päivityksen yhteydessä sille määritetyn talouskehyksen puitteissa? Millaisia positiivisia vaikutuksia muutoksella saavutettaisiin?
Investointiohjelmassa hyödyt kohdistuvat muille alueille kuin Pohjois-Suomeen, johon tässä tarkastelussa on liitetty Lappia huomattavasti laajempi alue. Edellä mainitulla teknisellä jakotavalla katsottuna alue kattaa yli puolet koko maan pinta-alasta. Suhteessa pinta-alaan on Pohjois-Suomen hankkeille kohdistettu mitätön määrä rahoitusta, kun otetaan alueen laajuuden lisäksi huomioon sen merkittävyys koko Suomelle sekä maanteiden nykyinen heikko kunto. Investointiohjelman Pohjois-Suomen kärkihankkeista ei yksikään hanke sijoitu Lappiin. Ohjelman tavoitteissa sanotaan, että sosiaalisesti kestävä liikennejärjestelmä tarjoaa kaikille mahdollisimman yhdenvertaiset edellytykset liikkua. Ohjelmakokonaisuuden käytännön toimenpiteet eivät tue tavoitteen henkeä.
Muonion kunnan mielestä vaikutusten arviointia tulisi täydentää alueellisella tarkastelulla myös joukkoliikenteen järjestämisen ja sille kohdistetun rahoituksen näkökulmasta. Joukkoliikenteen järjestämisen edellytykset ovat heikentyneet samaan aikaan kun liikenneinfran kunto rapistuu. Näiden linjausten kielteiset yhteisvaikutukset kohdistuvat maantieteellisesti samoille alueille, harvaan asutuille alueille, jonka seurauksena muun muassa liikenteelle asetetut turvallisuustavoitteet eivät toteudu. Joukkoliikenteen aluekohtaisen palvelutasosuunnitelman tulisi olla osa liikenneturvallisuuden vaikutusten arviointia ja osa liikennejärjestelmää.
Lisäksi vaikutukset sotilaallisen liikkuvuuteen ja huoltovarmuuteen olisi hyvä kuvata samassa kokonaisvaikutusten arvioinnissa siltä osin, kuin se on mahdollista tiedon salassapidon näkökulmasta. Vaikutusten arviointi jää tältäkin osin vaillinaiseksi.
Ohjelmakokonaisuus: miten koette sen, että Väyläviraston ohjelmat esitetään nyt yhtenä kokonaisuutena?
Muonion kunnan mielestä on hienoa, että ohjelmat esitetään yhtenä kokonaisuutena.
Miten muuten haluatte kommentoida ohjelmakokonaisuutta?
Ohjelmakokonaisuus on selkeä ja ymmärrettävä. Tiukka määrärahatilanne pakottaa tekemään kompromisseja ja ohjelmassa on tunnistettu hyvin se tosiasia, että tarpeita on toteutusmahdollisuuksia enemmän. Haastavassa tilanteessa olisi silti pyrittävä takaamaan liikennejärjestelmän turvallisuus koko Suomen osalta. Liikenteen sujuvuus, toimivuus ja taloudellisuus ovat niin ikään tärkeitä tavoitteita, mutta Muonion kunnan näkemyksen mukaan turvallisuusnäkökulmaa tulisi painottaa kohteiden priorisoinnissa. Pohjois-Suomen erityispiirteet on ohjelmassa tunnistettu, mutta niillä ei ole ollut juurikaan painoarvoa investointiohjelman hankevalintoihin.