Kunnanhallitus, kokous 24.8.2026

Perustelut

Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle matkailijaveroa koskevaksi lainsäädännöksi 31.8.2026 mennessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2027. Matkailijaveroa kuitenkin sovellettaisiin ensimmäistä kertaa vuoden 2028 alusta.

Matkailijaverolailla annettaisiin kunnille mahdollisuus ottaa käyttöön kunnan alueella tapahtuvaan vastikkeelliseen majoittamiseen kohdistuva vero eli matkailijavero. Veron käyttöönotto olisi kunnille vapaaehtoista ja veron tuotto tilitettäisiin kunnalle. Matkailijavero kohdistuisi kunnan alueella tapahtuvaan majoittamiseen. Veron soveltamisala kattaisi kaiken tilapäisen ja vastikkeellisen majoittamisen riippumatta majoitusmuodosta tai toiminnan laajuudesta. Verovelvollinen olisi majoittaja, ja veron suorittamisvelvollisuus syntyisi silloin, kun majoittaminen majoitusyksikössä alkaa. Matkailijavero määräytyisi prosenttiosuutena majoituksen arvonlisäverottomasta hinnasta. Kunnanvaltuusto päättäisi veroprosentin suuruuden, joka olisi vähintään kaksi prosenttia ja enintään viisi prosenttia.

Matkailijaveroon sovellettaisiin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyä. Verovelvollinen laskisi veron määrän ja suorittaisi veron oma-aloitteisesti. Verokausi olisi kalenterikuukausi. Muusta oma-aloitteisesta verotuksesta poiketen matkailijaverotuksessa veroilmoitus annettaisiin kuitenkin vain niiltä verokausilta, joiden aikana verovelvollisella on ollut veronalaista toimintaa. Veroviranomainen olisi Verohallinto.

Matkailijavero lisäisi niiden kuntien verotuloja, jotka ottavat matkailijaveron käyttöön. Suosituissa matkailukunnissa vero voisi tuottaa miljoonien eurojen verotulot, mutta valtaosassa kuntia mahdollinen verotulolisäys jäisi pieneksi. Koko maan tasolla matkailijaverosta kertyvät verotulot jäisivät todennäköisesti ainakin alkuvaiheessa muutamiin miljooniin euroihin tai enintään pariin kymmeneen miljoonaan euroon. Veron vaikutukset matkailijamääriin jäisivät todennäköisesti suhteellisen pieniksi. Kunnallisena verona matkailijavero kohdentuisi kuitenkin eri tavoin kuntien alueilla tapahtuvaan matkailutoimintaan ja matkailuyrityksiin, joten veron vaikutus matkailuun voi eri kunnissa vaihdella huomattavasti. Veron kunnallinen soveltaminen saattaa aiheuttaa vaikutuksia yritysten väliseen kilpailuasetelmaan. Matkailijavero lisäisi myös majoituspalvelujen tarjoajien sääntelytaakkaa sekä aiheuttaisi hallinnollista työtä ja kustannuksia Verohallinnolle sekä veron käyttöönottaville kunnille.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutoksia oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin viittaussäännösten päivittämiseksi.

Ehdotus Muonion kunnan lausunnoksi matkailijaverosta:

Muonion kunta kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto matkailijaveroa koskevasta lainsäädännöstä ja tilanteessa, jossa veroa ollaan Suomessa ottamassa käyttöön, lausuu Muonion kunta matkailijaverosta seuraavaa:.

Muonion kunta pitää edellisen lausuntonsa tavoin kannatettavana, että vero kohtelee kaikkia toimijoita ja majoitusmuotoja tasapuolisesti. Muonion kunnan mielestä on hyvä lähtökohta, että kunnilla säilyy oikeus päättää itse veron käyttöönotosta ja mahdollisen veron suuruudesta (2-5%) - veron käyttöönoton tulee olla kunnille vapaaehtoista. On tärkeää, että mikäli kunta päättää ottaa matkailijaveron käyttöön, ohjautuu verotulo kunnalle. Muonion kunta pitää kuitenkin haastavana sitä, että lailla ei pystytä kohdentamaan verotuloja tarkemmin vaan, että verotuloilla on määrä lisätä kuntien yleiskatteellisia verotuloja. Matkailijaveroa on aiemmin perusteltu mm. sillä, että sen avulla voidaan tukea niiden palvelujen ja infrastruktuurin kehittämistä, joita matkailijatkin käyttävät. Kuten luonnoksessakin todetaan, ei matkailijaverotus ole tarkoituksenmukainen väline matkailun määrän ohjaamiseen eikä keino matkailuun liittyvien ympäristö- ja kestävyystavoitteiden edistämiseen. Voidaan myös todeta, että koska ko. vero määräytyy majoituksen hinnan eikä matkailijamäärän tai matkailijan aiheuttaman palvelukuormituksen perusteella, voi syntyä ristiriitaa veron alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa. Kunnilla on jo käytössään useita keinoja matkailun vaikutusten hallintaan, kuten kaavoitus, maankäyttö- ja asuntopolittiikka sekä liikenne- ja imfrastuktuurisuunnittelu. Muonion kunta on aktiivisesti pyrkinyt näitä keinoja hyödyntämään alueen kehittämisessä kunnan toivomaan suuntaan.

Edellisen lausuntokierroksen tapaan, suhtautuu Muonion kunta matkailijaveroon varauksellisesti. Luonnosehdotuksesta käy ilmi, että matkailijavero ei ole ongelmaton ja siihen liittyy vielä paljon epävarmuustekijöitä erityisesti vaikutuksiin liitttyen. Luonnoksessa ei pystytä kiistattomasti osoittamaan verosta aiheutuvien oletettavien hyötyjen ja haittojen suhdetta: kertyvien verotulojen arvioidaan olevan maltillisia ja toisaalta taas verojen keräämisestä arvioidaan syntyvän mainehaitan lisäksi hallinnollisia kustannuksia majoittajille, kunnille ja viranomaisille. Lapin matkailun tavoitteena on ympärivuotisuuden lisääminen; onko arvioitu osana ennakkovaikutusten arviointia, miten tämä tavoite toteutuu ko. veromallin myötä.  

Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti hallitus on sitoutunut kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä uusien, että muiden kunnan vastuulla olevien tehtävien hoitamiseen. Mikäli matkailivero kerätään luonnosehdotuksen mukaisesti, ei matkailijaveron keräämisestä aiheudu kunnan näkemyksen mukaan isoa tehtävää kunnalle vaan työ sekä kustannukset kohdistuvat ennen kaikkea verovelvolliseen (majoittajaan) ja veroviranomaiseen. Luonnoksesta ei käy ilmi, miten kompensoidaan majoittajille syntyvät hallinnolliset kulut. Nykyinen matkailu- ja majoituspalveluihin kohdistuva verorasitus kohdistuu verojen yhteisvaikutuksena mm. alan yrityksiin ja matkailijoihin.

Luonnoksessa todetaan, että on vaikea perustella, miksi matkailutoiminta olisi sellaista taloudellista toimintaa, että siitä aiheutuvia kustannuksia tulisi kompensoida kunnille erillisellä, yhteen toimialaan kohdennetulla verolla. Luonnosesityksessä ei ole laajemmin arvioitu matkailijaveron mahdollista negatiivista vaikutusta kokonaisverokertymään mahdollisen majoituskysynnän ja matkailijamäärien vähentyessä - kokonaisverokertymän ei näin ollen voida odottaa automaattisesti kasvavan, etenkin pienemmissä matkailukunnissa.  Lapissa sijaitsevien majoituksen huoneen keskihinta on selvityksen mukaan ollut joulukuussa 2024 noin 285 euroa. Selvityksen mukaan kotimaisten matkailijoiden yöpymismäärät ovat valtakunnallisella tasolla kääntyneet lievään laskuun ja veron käyttöönotto saattaa entisestään heikentää kotimaan kysyntää. Toinen näkökulma vaikutusten kattavampaan arvioon osana matkailijaveron käyttöönottoa liittyy kysymykseen siitä, kohdistaako ko. veromalli myös suurimman verorasituksen laatuun, korkeamman arvon matkailuun ja korkealaatuisiin investointeihin, ja siten voi hidastaa valtion ja maakunnan strategisten linjauksien mukaista matkailun arvolisän kasvua.

Luonnosesityksestä ei käy ilmi, miten ja minkä tahon toimesta valvontaa suoritetaan. Esityksestä jää myös epäselväksi, miten tosiasiallisesti varmistetaan, että velvoitteet ja valvonta kohdistuvat tasapuolisesti kaikkeen kaupalliseen majoitustoimintaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kunnanhallitus hyväksyy lausunnon selostusosan mukaisesti.