Perustelut
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ja perusteltuja ehdotuksia kalastussääntöön tarvittavista muutoksista Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 16 §:n mukaisia vuotta 2025 koskevia Ruotsin kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Lähtökohtaisesti maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa, että vuonna 2024 sovelletut määräykset pääosin ylläpidetään.
Lausunnoissa on mahdollista antaa ehdotuksia perusteluineen siitä, onko kalastussäännön 16 §:n mukaisesti kalastussääntöä tarpeellista mukauttaa tai siitä poiketa, ottaen huomioon kalakantojen tila. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää ehdotuksia tarvittavista muutoksista etenkin sen osalta, miten kalastuskaudella 2023 ja 2024 havaittuun heikkoon lohen nousuun Tornionjokeen tulisi reagoida.
Kannanottoja pyydetään erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
- Onko lohenkalastusta tarvetta rajoittaa lisää?
- Miten mahdolliset kalastusrajoitukset tulisi kohdentaa ajallisesti (kalastuskausi) ja alueellisesti (meri, joen ala- ja yläosat), jotta niillä olisi vaikutusta lohikannan tilaan?
- Miten rajoituksia tulisi kohdentaa eri pyyntitapoihin ja kalalajeihin?
Suomi ja Ruotsi tarkastelevat vuosittain tarvetta muuttaa Tornion-Muonionjoen kalastussääntöä, mikäli kalakantojen tila sallii muutokset tai vaatii säännön muuttamista. Tätä varten maa- ja metsätalousministeriö pyytää ehdotuksia muutostarpeista ja kommentteja esillä olleista ehdotuksista Ruotsin kanssa käytäviä kalastussäännön 16 § mukaisia neuvotteluja varten. Neuvottelujen tuloksena laaditaan pöytäkirja, johon on kirjattu voimassa olevat poikkeukset Tornion-Muonionjoen kalastussääntöön. Pöytäkirja vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella ja julkaistaan valtiosopimussarjassa.
Lausunnot tulee toimittaa 14.2.2025 mennessä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Laura Enbuska-Mäki, kunnanjohtaja, laura.enbuska-maki@muonio.fi
Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Tornion-Muonionjokeen nousevan lohen tilanne on huolestuttava, ja se on huolestuttava ainakin kahden eri tekijän osalta: 1.) jokeen nousevien lohien määrä on laskenut noin 20 000:een, kun sen riittävän kutukannan turvaamiseksi pitäisi olla noin 60 000; 2.) joesta mereen vaeltavien vaelluspoikasten kuolleisuus merivaelluksen aikana on noussut hälyttävän korkeaksi. Kalakantojen muuttunut tilanne edellyttää muutoksia huhtikuun alussa voimaan tulevaan kalastussääntöön. Tämä muutos myös toteuttaisi osaltaan sopimuksessa olevaa varovaisuusperiaatetta.
Tutkimuksen on paneuduttava perusteellisesti niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat kestämättömän suuren poikaskuolleisuuden. Huonontuneen tilanteen johdosta jokeen vaeltavaan lohen kalastukseen on pystyttävä puuttumaan niin Suomessa kuin Ruotsissa. Suomessa vuonna 2017 alkaen voimassa olleesta aikaistetusta lohenkalastuksesta olisi luovuttava ja otettava mallia ns. Hemilän aikaisesta asetuksesta. Jokivarren ohella tutkijat ovat todenneet aikaistetun kalastuksen haitallisen vaikutuksen lohikannoille. Suomen ja Ruotsin olisi kalastussääntöneuvotteluissa päästävä sopimukseen siitä, että merialueen kalastusta sopimusalueella myöhäistettäisiin vallinneesta 17.6. ajankohdasta mahdollisimman lähelle sopimuksen mukaista 29.6. päivänmäärää.
Jokialueelle olisi saatava kaikkia kalastusmuotoja koskeva kalastajakohtainen kiintiö (esimerkiksi kolme lohta kalastajaa kohden kaudessa; käytännössä voisi menetellä siten, että kalastaja saisi kalaan kiinnitettävät merkit kalastukseen oikeuttavan luvan ostaessaan. Lisäksi kalastaja olisi velvoitettu tekemään saalisilmoituksen). Saaliskiintiö voisi olla olennaisempi tekijä lohikannan elvyttämisessä kuin kalastusajankodan säätely, kuitenkin viikkorauhoituksen säilyttäminen on perusteltu.