Kunnanhallitus, kokous 23.11.2020

Perustelut

Kuntalain 39 §:n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan taloudenhoidosta ja kunnanvaltuuston päätösten valmistelusta, jolloin sillä on päävastuu myös talousarvion valmistelusta. Kunnan keskushallinnon tulee laatia talousarviokehykset seuraavaa talousarviovuotta varten, minkä jälkeen hallitus hyväksyy kehykset ja laadintaohjeet. Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi.

Suunnitelmakausi kattaa talousarviovuoden 2021 ja suunnitelmavuodet 2022–2023. Talousarvion ja -suunnitelman tulee sisältää kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se tulee laatia siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.

Talousarviossa esitetään tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.

Kuntalain 110 § sisältää myös säännökset talouden tasapainottamisesta ja alijäämän kattamisesta. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena.

Yleistä talouden kehittymisestä

Valtiovarainministeriön 16.6.2020 taloudellisen katsauksen mukaan bruttokansantuote tulee arvion mukaan supistumaan n. 6 % vuonna 2020. Viennin supistumisen lisäksi arvioidaan, että yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit supistuvat merkittävästi. Julkisten menojen lisääntyminen tukee talouskasvua vuonna 2020.  

Koko maailmantalous on vaikeassa taantumassa ja talouden arvioidaan supistuvan vuoden 2020 aikana jopa noin 5 %.  Maailmankaupan arvellaan sukeltavan ja Yhdysvaltojen sekä Kiinan tilanne on haastava. Koronarajoitustoimet vaikuttavat talouden hiipumiseen merkittävästi ja kokonaistilanne elinkeinojen kehittymisen sekä siten taloudellisten näkymien suhteen on epävarma. Talouden toipuminen vuoden 2020 lopulta alkaen on hidasta ja arvioidaan, että kulutus, investoinnit ja vienti toipuvat hieman eri tahtiin. Investointien toipumista heikentää myös asuinrakentamisen väheneminen. BKT:n arvioidaan kasvavan 2,5 % vuonna 2021 ja 1,7 % vuoden 2022 aikana. Arvioidaan, että tavaroiden ja palveluiden kulutus palautuisi normaalimmille käyrille alkuvuodesta 2021, mutta matkustamiseen liittyvät palvelut palautuvat hitaammin.

Työttömyyden arvioidaan nousevan selkeästi ja sen ennustetaan nousevan 9,0 %: iin vuonna 2021 ja pysyvän lähes samoissa lukemissa vuoteen 2022 asti.  Työllisten määrän arvioidaan kasvavan jälleen vuodesta 2022 alkaen. Arvioidaan, että vuonna 2022 työllisyysaste jää koko maassa noin 71 %: iin.

Julkinen talous velkaantuu tänä vuonna erittäin nopeasti. Valtiovarainministeriö ennustaa, että koronaepidemiakriisin jälkeen se ei tule palaamaan ennalleen. Julkisen talouden alijäämä kasvaa yli 8 %:iin ja julkisyhteisöjen velka kipuaa yli 70 %:iin suhteessa BKT:hen ja lähestyy jopa 80 % vuoteen 2024 mennessä. Arvioidaan, että alijäämä jää lähivuosille merkittäväksi, vaikka pieneneekin vuotta 2025 kohti mennessä. Tulojen ja menojen välinen epätasapaino pienenee lähivuosina talouden väliaikaisten tukitoimien päättyessä ja kasvun elpyessä.

Koronaepidemia aiheuttaa huomattavaa epävarmuutta ja haastetta kuntataloudelle, minkä tilanne on valtakunnallisestikin tarkasteltuna jo valmiiksi heikko. Kuntaliiton kevään 2020 painelaskelmien (16.4.2020) mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu on vuosina 2021-2024 noin 2,4-3,4 %, samaan aikaan tulot kasvavat huomattavasti hitaammin. Vuosikatteet heikkenevät selkeästi verrattuna aikaan ennen koronaepidemiaa. Tilikauden tuloksien arvellaan olevan seuraavat vuodet reilusti miinuksella ja lainakannan kasvavan reippaasti. Toiminnan ja investointien rahavirta syväsukeltaa vuonna 2020 ja pysyy vuosina 2021-2024 selkeästi negatiivisena. Kuntaliiton mukaan kunnallisvero kasvaisi vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna jopa 6 %, mutta sitten jatkaisi kasvuaan hieman tasaisemmin seuraavina lähivuosina (1,2 %-3,2 %). Yhteisöveron kasvussa on vaihtuvuutta ja esim. vuonna 2022 tämän odotetaan heikkenevän vuodesta 2021 jopa noin 8 %. Niin ikään kiinteistöverossa tapahtuisi ymmärrettävää kasvua vuonna 2021 suhteessa vuoteen 2020, mutta tämän jälkeen sen kasvu kulkisi käyrällä -1,5 %- 1%. Kaiken kaikkiaan verotulojen kehitys yhteensä arvioidaan olevan hyvin maltillista seuraavat vuodet.

Valtiovarainministerin talousarvioehdotuksessa vuodelle 2021 (14.8.2020) ei ollut sisällytettynä uusia sopeuttamis- tai työllisyystoimia. Kiinteistöverouudistuksen voimaantuloa on siirretty vuodella eteenpäin. VM:n julkaisema talousarvioehdotus on alijäämäinen: menot kipuavat arviolta lähes 62 miljoonaan euroon ja tulojen arvioidaan jäävän noin 55 miljardiin euroon. Verotuottoennusteet näyttävät miinusmerkkiä myös valtion tulo- ja yhteisöverojen osalta. Nettolainanotto olisi noin 7 mrd euroa.

Keväällä 2020 Kuntaliitto on arvioinut, että vuoden 2021 aikana kuntien menot kasvavat noin 100 milj.  eurolla vuodesta 2020 (ml. hallituksen julkisen sektorin tehtävälaajennukset). Valtioneuvosto on linjannut, että se korvaa kunnille laajentuvien tehtävien kustannukset valtionosuuksien lisäyksillä, jolloin päätöksillä olisi kuntatalouteen neutraali vaikutus. Kuntaliiton (14.8.2020) mukaan VM:n vuoden 2021 talousarviossa oli heikkoa nimenomaan julkisten tehtävien laajentamisen eteenpäin vieminen sekä koronapandemian vaikutusten arvioinnin huomiotta jättäminen, niin ikään vuosityöaikaan liittyvä kiky-vähennys oli talousarvioon sisällytetty edelleen mukaan. 

Lapin suhdannenäkymistä

Lapin alueellisten kehitysnäkymien 2019 mukaan ja ennen koronaepidemiaa Lapin elinkeinot kehittyivät suotuisasti. Lappiin arvioitiin olevan suunnitteilla merkittäviä investointeja kokonaisarvoltaan lähes 14 mrd. euron edestä; työpaikkoja syntyi pk-yrityksiin ja työllisyystilanne oli kohentunut merkittävästi. Nähtiin, että positiivisen kehityksen haastaa työvoiman saatavuus ja saavutettavuuteen liittyvät kysymykset, johon olisi löydettävä uusia, innovatiivisia väyliä parantaa tilannetta. Matkailun vahva kasvu jatkui ja niin ikään näkyi investointina eripuolilla Lappia. Metsäteollisuudella meni hyvin, terästeollisuudella oli kauppapoliittisia haasteita. Lapin kaivoksilla oli meneillään investointeja, jotka työllistävät runsaasti. Rakentaminen oli selkeästi vilkastunut. Luovien alojen merkitys oli niin ikään kasvanut.

Koronakevään jälkeen tilanne on Lapissa mennyt haastavaksi ja vahvasti kansainvälisestä matkailusta, autotestauksesta sekä palveluista elävälle Muonion kunnalle tilanne on ollut erityisen haastava. Muonion matkailuohjelman 2020-2025 mukaan vuosittainen matkailutulo kunnalle on noin 41,6 milj. euroa, matkailu työllistää 196 henkilötyövuotta ja rekisteröityjen yöpymisten lukumäärässä on ollut selkeää, kestävää kasvua niin kotimaisten kuin ulkomaalaisten matkailijoiden osalta. Koronakevään jälkeen ja tämän hetkisten tietojen mukaan arvioidaan, että alueemme matkailussa nykytilanne palautuisi kotimaan osalta loppuvuodesta 2020 ja kansainvälisten markkinoiden osalta talvikaudella 2022-2023. Matkailun toipumisen kannalta avainasemassa ovat hallituksen ratkaisut sekä luonnollisesti koronaepidemian maailmanlaajuinen kehittyminen sekä tilanne, saavutettavuuteen liittyvät kysymykset sekä matkailutrendeissä ja kuluttajissa tapahtuvat mahdolliset muutokset.

On selvää, että matkailupainotteisiin kuntiin koronarajoitukset iskivät rajuimmin ja näkyvät edelleen voimakkaasti. Seutukunnallisesti tarkisteltuna työttömyys onkin vuoden 2020 kuluessa kasvanut voimakkaammin Pohjois- ja Tunturi-Lapissa sekä Rovaniemellä. Maalis-huhtikuussa Muonion työttömyysluku kipusi nopeasti korkeaksi ja kesäkuussa 2020 se oli 24,7 %, koko Lapin keskiarvo 17,5 % (maan keskiarvo 15,8 %).  Työvoiman kysyntä on varovaista. Ajankohtainen tilanne vaikuttaa negatiivisesti kunnan verokertymäennusteisiin ja aiheuttaa näiden ennustettavuuteen lähivuosille epävarmuutta sekä haasteita.

Kunnan taloudellinen lähtökohta

Vuoden 2019 tilinpäätös oli alijäämäinen 765 533 euroa. Taseessa alijäämä oli vuoden lopussa 922 348 euroa. Kuntalain 110 §:n mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut syksyllä 2018 lausunnon kuntien ja kuntayhtymien ali- ja ylijäämien tulkinnasta. Lausunnon mukaan katettavaa alijäämää määriteltäessä taseeseen merkityt investointivaraukset ja poistoerot sekä muut omat rahastot huomioidaan alijäämää pienentävinä erinä. Kunnan taseessa on poistoeroa 516 255 euroa.

Kunnan talous 30.6.2020 osoittaa, että käyttötaloudessa ei ole merkittäviä tehtäväkohtaisia ylityksiä. Toimintakatteen toteutuminen on 50,7 %, toimintatuottoja on tullut 44,7 % ja toimintakuluja on toteutunut 49,7 %. Toimintakate on kuitenkin noin 135 000 euroa heikompi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Verotulot ovat toteutuneet 48,2 %, kunnallisverotulon toteutuma on 52,5 % ja yhteisöverotulon 64,8 %. Koronasta aiheutuvista lisäkustannuksista johtuen valtio tarkisti kuntien valtionosuuksia ja yhteisöveron jako-osuutta. Muonio saa vuoden 2020 aikana korotettua valtionapua noin 520 000 euroa, josta 230 000 euroa peritään takaisin seuraavana vuonna. Yhteisöveron kuntien jako-osuuden nostosta johtuen kunnan yhteisöverotuotto kasvaa arviolta noin 180 000 euroa.  Vuoden 2020 lopullinen tulos riippuu siitä, miten korona epidemia kehittyy ja mikä sen lopullinen vaikutus kunnan toimintaan tulee olemaan.

Vuoden 2021 verotuloennuste on laskettu nykyisten veroprosenttien mukaan. Voimassaolevat veroprosentit ovat: kunnallisvero 21,5 %, yleinen kiinteistövero 1,05 %, vakituiset asunnot 0,45 %, muut kuin vakituiset asunnot 1,05 % ja kaavoitetut rakentamattomat tontit 6 %. Verotuloja arvioidaan kuntaliiton laatiman kunnan oman verotuloennustekehikon ja vuonna 2019 kunnassa tehdyn kiinteistöveroselvityksen mukaan kertyvän 10,275 miljoonaa euroa, josta kunnallisverotuloja 7,675 milj. euroa, yhteisöveroja 0,914 milj. euroa ja kiinteistöverotuloja 1,5 milj. euroa.

Valtionosuuksien ennakkolaskelmien mukaan kunnan valtionosuudet laskevat 4,8 % ensi vuonna noin 485 000 euroa, summassa on huomioitu vuonna 2020 maksetut koronasta aiheutuneet kunnalle maksetut valtionosuudet lisäykset. Kunnan arvioitu valtionosuus vuodelle 2021 on noin 9,6 milj. euroon.

Vuoden 2021 talousarvion laadintaohje

Vuoden 2021 talousarvion laadintaohje perustuu vuoden 2019 tilinpäätökseen, vuoden 2020 talous- ja sen toteutumisarvioon sekä vuotta 2021 koskeviin tietoihin ja ennusteisiin kunnan meno- ja tulokehityksestä.

Käyttötalousmenot budjetoidaan enintään vuoden 2020 tasoon. Hallintokuntien tulee talousarvioesityksessään aina tarkastella palveluiden nykyisten tuottamistapojen kustannuksia ja pyrkiä selvittämään mahdollisimman tehokkaat ja kustannusvaikutuksiltaan edullisimmat toimintatavat. Tuloarviossa tulee huomioida mahdolliset taksojen ja maksujen muutosesitykset. Maksut ja taksat tulee tarkistaa vastaamaan kustannuskehitystä ja kunnan todellisia menoja.

Virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022. Sopimusten kustannusvaikutus sopimusjaksolla on 3 % ja 1.4.2021 maksetaan yleiskorotus 1 % ja paikallinen järjestelyerä 0,8 %.

Laskennallinen työnantajan KuElin eläkemaksu vuodelle 2021 on 16,7 %. Ennuste eläkemenoperusteista maksusta on 426 000 euroa, lopullinen arvio valmistuu lokakuussa. VaElin eläkemaksua varten varataan 16,12 %. Laskennalliset eläkemaksut sisältävät työkyvyttömyyseläkemaksut. Työantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan alustavasti 3,9 %.

Investointien pienhankintaraja on 11 000 euroa ja suuremmat uudis- ja peruskorjaushankkeet on sisällytettävä investointiosaan ja vastaavasti pienemmät hankkeet käyttötalousmenoiksi. Investoinnit ovat sitovia hankeryhmittäin ja yli 1 milj. investointi on hankekohtaisesti sitova. Hankeryhmän jokaisen hankkeen osalta on esitettävä myös sanallinen hankekuvaus ja hankkeen tavoitteet. Investointiesityksen laadinnassa hyödynnetään vuoden 2019 aikana tehtyä toimitilaohjelmaa, mutta niin, että myös muihin kunnan toiminnan kannalta välttämättömiin hankkeisiin pystytään varautumaan.

Kunnan tulee päättää taloussuunnitelmassa yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä neljän vuoden aikana katetaan. Vuoden 2019 alijäämä tulee olla katettuna vuoteen 2024 mennessä ja vuoden 2021 talousarviossa tulee esittää yksilöidyt toimenpiteet alijäämän kattamiseksi.