Kunnanhallitus, kokous 25.3.2024

Perustelut

Äijäniemen ranta-asemakaavaehdotus oli nähtävillä 2.1.2024-31.1.2024 ja siitä saapui viisi lausuntoa ja kolme muistutusta. 

Saapuneet lausunnot

Lapin ELY- keskus ottaa kantaa lausunnossaan kaavamuodosta: pääosa ehdotuksessa osoitetusta matkailupalvelurakentamisesta sijoittuu ranta-alueen ulkopuolelle eikä ehdotuksessa ole osoitettu lainkaan tavanomaista lomarakentamista. Lapin ELY-keskus toistaa valmisteluaineistosta antamansa lausunnon ja katsoo edelleen, että ranta-asemakaava ei tässä tapauksessa ole oikea suunnitteluväline, kun otetaan huomioon MRL 73 §:n mukaiset erityiset sisältövaatimukset sekä suunniteltu rakentamisen laatu ja määrä. ELY- keskus lausuu, että asemakaavan sisältövaatimuksista säädetään MRL 54 §:ssä ja vaikutusten arvioinnista MRL 9 §:ssä. MRL57.1 §:n mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat koskea myös haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että kaavamuoto on Muonion kunnan tahtotilan mukainen ranta-asemakaava, jolla kunta haluaa varmistaa, ettei kunnalle koidu kaavan edellyttämiä infrastruktuurin toteutus- tai ylläpitokustannuksia, mikä asemakaavassa maankäyttö- ja rakennuslain 83 §, 84 § ja 90 § mukaisesti kuuluu kunnalle.

Lapin ELY-keskus toteaa, että se kiinnitti huomiota aiemmassa vaiheessa antamassaan lausunnossa maanomistajien tasavertaiseen kohteluun sekä yleiskaavan ohjausvaikutukseen. ELY-keskuksen mukaan ehdotukseen on avattu kaavaratkaisun emätilaperusteista laskentatapaa. Lapin ELY-keskus toteaa, että yleiskaavassa maanomistajien rakennusoikeus on tutkittu kiinteistökohtaisesti ja rakentaminen loma-asuntoalueiden ulkopuolella ei ole mahdollista vapaarantaosuuden säilyttämiseksi. Ranta-alueiden ulkopuolelle on kaavassa osoitettu laajoja maa- ja metsätalousalueita, joilla sallitaan vain elinkeinoon liittyvä rakentaminen. Kaavaehdotuksessa rakennusoikeutta on edelleen osoitettu yleiskaavassa asemakaavoitettavaksi alueeksi osoitetun alueen ulkopuolelle maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi rantavyöhykkeellä (M-1) osoitetulle alueelle Jerisjärven ja Munajärven rannalle. Kaavaehdotuksessa ohjelmapalveluiden alueen (MO) kaavamerkintä on muutettu ympäristöministeriön asemakaavamerkinnät ja -määräykset -oppaan mukaiseksi RM-1-alueeksi. Lapin ELY-keskus katsoo, että kaavamerkintä vastaa nyt suunniteltua käyttötarkoitusta, mutta yleiskaava ei ole ollut ohjeena osoitettaessa RM-1-aluetta yleiskaavan M-1-alueelle eikä riittäviä perusteluja yleiskaavasta poikkeamiselle ole esitetty.

Kaavanlaatija esittää vastineessaan, että kaavaselostuksen sivulla 12 on edelleen tarkennettu ko. asiaa: kiinteistöllä 498-893-10-1, jonka alueelle (osa) asemakaavaa laaditaan, on muunnetun rantaviivakilometrien (yht. 21,058 km) ja jo käytettyjen rakennusoikeuksien (2 kpl) jälkeen jäljellä 38 potentiaalista rakennuspaikkaa. Näistä 28 rakennuspaikkaa on yleiskaavassa osoitettu Toras-Olosjärven väliselle RM-5 -alueelle ja 8 rakennuspaikkaa Kutunivan RM-2 -alueelle. Yksi rakennuspaikka on tarkoitus osoittaa tämän asemakaavan myötä Äijäniemeen (ohjelmapalvelut) ja yksi Munajärven ranta-alueelle (sauna). Kahden rakentamattoman rakennuspaikan siirto saman kiinteistön alueella ei näin ollen vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua. Lisäksi kappaletta 5.3.4 on täydennetty maisemavaikutusten arvioinnin osalta.

Luontoympäristön osalta Lapin ELY-keskus katsoo lausunnossaan, että alueelle tehty luontoselvitys on asianmukaisella ja riittävällä tavalla laadittu. Lapin ELY-keskus katsoo, että varsinaista luonnonsuojelulain 35 §:n mukaista Natura-arviointia ei ole tarpeen laatia, koska kaavaehdotuksessa ei ole suunniteltu sellaisia toimintoja, jotka kohdistuisivat heikentävästi Tornionjoen ja Muonionjoen tai Pallas-Yllästunturin Natura-alueeseen. Lapin ELY-keskus katsoo, että geologisista arvoista ja vesilain mukaisista asioista ge -alueen kaavamääräystä on täydennetty riittävällä tavalla turvaamaan muodostuman geologisia arvoja. Lisäksi kaavamääräystä on täydennetty riittävällä tavalla luonnontilaisten purojen kaavamääräyksestä.  

Lapin liitto esittää lausunnossaan, että kaavaselostuksessa olisi hyvä tuoda esille soveltuvin osin myös koko maakuntakaava-aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä. Muutoin Lapin liitto toteaa Äijäniemen ranta-asemakaavan sopeutuvan Tunturi-Lapin maakuntakaavan tavoitteisiin.

Tornionlaakson museo on lausunut ranta-asemakaavan valmisteluaineistosta 15.6.2023. Lausunnossaan museo kiinnitti huomiota muun muassa kaavoitettavan alueen sijaintiin valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella ja vaikutusten arviointiin suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Lisäksi museo kiinnitti huomiota arkeologisessa inventoinnissa esiin tulleiden kohteiden merkitsemiseen ja niitä koskeviin kaavamääräyksiin, rakentamisalueiden rajauksiin, rakentamisen osoittamista osayleiskaavan vastaisesti ranta-alueelle sekä MY-aluetta koskevan kaavamääräyksen lisäämiseen.  Lausuntoon laaditussa vastineessa on mainittu, että korttelialueita ja rakennusaloja tarkistetaan ja tarkennetaan ehdotusvaiheessa. Kaavaehdotuksessa korttelialueet ja rakennusalat ovat kuitenkin täysin samat kuin kaavaluonnoksessa. Tornionlaakson museo toteaa, että kaava ei rajoita rakentamisen mahdollista levittäytymistä koko Munajärven ja Jerisjärven väliselle alueelle, mikä vaikeuttaa muun muassa porojen vapaata liikkumista. 

Kaavan laatija toteaa vastineessaan, että korttelialueita ja sen myötä rakennusaloja on pienennetty ehdotusvaiheeseen, millä on lisätty mahdollisuuksia porojen vapaaseen liikkumiseen.

Tornionlaakson museo toteaa, että MY-alueen kaavamerkintään on lisätty osayleiskaavasta maisematyölupavelvoite, mutta ei muilla tavoin esitetty suunnittelusuosituksia kuten osayleiskaavassa. Tornionlaakson museon näkemyksen mukaan ranta-asemakaavassa tulisi tarkentaa osayleiskaavan määräyksiä, ei vähentää niitä. Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella tulee vaalia alueen maisemallisten ominaispiirteiden säilymistä, jotka ovat osa alueen vetovoimatekijöitä.

Tornionlaakson museon lausunnon mukaan rakentamisen osoittamista osayleiskaavan vastaisesti ranta-alueelle on kaavaselostuksessa perusteltu sillä, että osayleiskaavassa R-alueelle osoitettu rakennusoikeus on ranta-asemakaavassa palautettu. Äijäniemi on niemi, jolloin rakennusoikeuden siirtäminen muualle yleiskaavassa on ollut perusteltua ottaen huomioon maakuntakaavan yleismääräyksen, jonka mukaan Rakennuksia tai muita huomattavia rakenteita ei tule suunnitella sijoitettavaksi maisemallisesti aroille paikoille, kuten kapeisiin niemen kärkiin ja kannaksille sekä rantamaisemaa hallitsevien kumpareiden huipulle. Tämä tukee myös maisema-alueen arvojen säilymistä. 

Tornionlaakson museon mukaan kaavan vaikutusten arvioinnissa ei ole millään tavalla arvioitu Äijäniemeen esitettyjen ohjelmapalvelujen vaikutuksia osayleiskaavassa niemen tuntumaan osoitetuille perinteisen kalastuselinkeinon apajapaikoille. Apajapaikat periytyvät isonjaon ajoilta. Kaavaa laatiessa ei ilmeisesti ole tutkittu tai selvitetty apajapaikan merkitystä alueen perinteisten elinkeinojen osana.  Lisäksi kaavan vaikutusten arvioinnissa suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ei ole edelleenkään tunnistettu ja arvioitu kaavan vaikutusta valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Vaikutuksia maisemaan on tuotu esiin toisaalla vaikutustenarviointi-kappaleessa, vaikka valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ollessa kyseessä maisemavaikutukset kohdistuvat nimenomaan valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. 

Tornionlaakson museo toteaa lausunnossaan edelleen, että kaavaselostuksen kappaleessa Suunnittelun lähtökohdat ja sen alaluvussa rakennettu ympäristö on huomioitu kiinteät muinaisjäännökset. Äijäniemi (tunnus muinaisjäännösrekisterissä 1000045940) kohteen status on huomioitu selostuksessa kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Suunniteltavassa asemakaavamääräyksessä kiinteän muinaisjäännöksen sm -merkinnän lause on korjattu Tornionlaakson museon ohjeen mukaisesti. Myös muuhun kulttuuriperintökohteeseen asemakaavamääräyksessä on lisätty vastuumuseon nimi. Muinaisjäännöstä ja kulttuuriperintökohdetta koskeva kaavamääräykset on sijoitettu kaavassa kaavamääräysluetteloon. Tornionlaakson museon näkemyksen mukaan kaavamääräykset tulee sijoittaa kaavamerkinnän yhteyteen kuten muissakin Muonion ranta-asemakaavoissa on menetelty.

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että kaavamääräykset ovat velvoittavia toisin kuin suositukset. Äijäniemi ulottuu n. 65 m Jerisjärvelle ja on leveydeltään juuresta n.105 m ja keskeisiltä osiltaan yli 70 m leveä puustoinen alava niemi. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kyse ei ole maisemallisesti arka kapea niemi. Ohjelmapalveluilla ei hankaloiteta tai estetä apajapaikan käyttöä kalastukseen. Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia tarkennetaan Tornionlaakson museon esittämällä tavalla. Tarkennus on luonteeltaan vähäinen eikä edellytä kaavamateriaalin uudelleen nähtäville asettamista. Kaavanlaatija toteaa Tornionlaakson museolle vastineessaan, että kaavamerkinnät ja -määräykset ovat sitovia sijainnista riippumatta kaavakartta-asiakirjassa.

Muonion paliskunta toteaa lausunnossaan, että Kemiläisen alue, johon Äijäniemen suunniteltu ranta-asemakaava sijoittuu kokonaisuudessaan, on paliskunnalle tärkeä syys/talvilaidunalue ja erittäin tärkeä alue paliskunnan pohjoisosien toiminnan mahdollistamiseksi. Kaava-alueen luonnontilaisuus mahdollistaa porojen siirtymisen luontaisia vaellusreittejä pitkin paliskunnan pohjoisosista paliskunnan keskiosiin ja keskiosista pohjoisosiin.

Paliskunnan mukaan kaavaselostuksessa on mainittu asioita, jotka vähentävät paliskunnalle ja poronhoidolle aiheutuvaa haittaa, mutta tosiasiassa nuo seikat (kuten aitaamattomuus, reittien puute) eivät vähennä aiheutuvaa haittaa kovinkaan paljoa, eivätkä edesauta poronhoidon toimintaedellytyksiä. Kuvatun alueen laajuus poistaa koko Kemiläisen itäisen puolen paliskunnan käytöstä ja aiheuttaa häiriötä Kemiläisen jo nyt kapealle alueelle, jolloin porojen siirtyminen luontaisesti alueen läpi tulee hankalaksi. Paliskunnan mukaan poronhoitotehtävien suorittaminen, kuten porojen kuljettaminen Kemiläisen läpi ja porojen kokoaminen Kemiläiseen käy mahdottomaksi (porojen kuljettaminen tokkana vaatii rauhallista ympäristöä ja häiriötekijät alueella, kuten alueella liikkuvat ihmiset, melu, uudet rakenteet, tiet ynnä muut luonnottomat esteet) aiheuttavat valtavaa estevaikutusta suhteellisen kauas rakennetun alueen ympärille ja luovat rauhattoman alueen, jolla poro ei viihdy. Paliskunta esittää lausunnossaan, että kaavaehdotus ei ole ottanut huomioon ollenkaan neuvottelussa käsiteltyjä asioita ja huolia, joita paliskunta on esittänyt. Kaavoituksella suunniteltu infra leviää niin laajalle alueelle, että estevaikutus estää Kemiläisen laen itäisellä puolella porojen siirtämisen alueen läpi kokonaan ja aiheuttaa niin kovaa häiriötä alueelle, ettei Kemiläiseen pysty enää poroja kokoamaan ollenkaan.

Lausunnon mukaan paliskunnan pohjoisosissa on erittäin paljon vesistöjä ja yksityisten maanomistajien aitarakenteita, jotka estävät porojen liikkumisen jo tällä hetkellä lähes kokonaan paliskunnan keskiosista sen pohjoisosiin ja pohjoisosista keskiosiin. Tämän vuoksi jäljellä olevat vapaat alueet vesistöjen ja aitojen välisissä pullonkauloissa ovat elintärkeitä paliskunnalle. Laajoja yksityisten aidattuja alueita löytyy Kemiläisen lähialueilta ja tämä kyseinen kaavoitushanke tekee pullonkaulaa yhä pienemmäksi. Kriittisten alueiden rakentaminen tekee paliskunnan laidunkierron toteuttamisen mahdottomaksi ja aiheuttaa laidunpaineen kohdentumista laajemmalle, pirstaloituneelle alueelle pilaten näin paliskunnan laidunalueita.

Muonion paliskunta toteaa lausunnossaan, että kuvatun kaltaisen matkailutoiminnan kehittäminen suhteellisen luonnontilaiselle Kemiläisen alueelle ei ole kestävää, ekologista eikä sosiaalisesti hyväksyttävää. Uusien matkailualueiden kaavoitus ja rakentaminen tulee kohdentaa jo rakennetuille ja vähemmän kriittisille alueille, joilta poronhoito on jo joutunut siirtymään, eikä pilata laajoja luonnontilaisia alueita uudella infralla. Paliskunnan mukaan em. hankkeelle löytyy varmasti paikka jo olemassa olevan matkailurakentamisen läheisyydestä Olokselta tai kirkonkylää lähempää, jolloin siitä ei olisi paliskunnalle kohtuutonta haittaa kuten Kemiläisessä. Paliskunta esittää, että jäljelle jääneet pullonkaulat tulee rauhoittaa kaavoitukselta, jotta poronhoito Muoniossa voi edelleen olla kannattavaa elinkeinotoimintaa. Kriittiselle alueelle kaavoittaminen voi poistaa isoja laidunalueita porotalouden käytöstä, kuten tämänkin hankkeen takia tulisi käymään. Kriittisten alueiden rakentaminen heikentää porotalouden kannattavuutta monin eri tavoin. Erotuksia ei pystytä pitämään ajoissa, kustannukset porojen kokoamiseen kasvavat, poroja joudutaan luonnonlaitumien tilan heikentyessä ja laidunten pirstaloituessa ruokkimaan entistä enemmän, jotta porot saadaan pysymään koossa ja joudutaan rakentamaan uutta infraa paliskunnalle, jotta poronhoitotyöt voidaan ylipäätään suorittaa. Tällaisten erityisen kriittisten alueiden kaavoitus ja rakentaminen tulee näistä syistä lopettaa kokonaan.

Muonion paliskunta näkee, että ehdotuksen mukainen kaava aiheuttaa toteutuessaan kohtuuttoman ja huomattavan haitan edellä mainittujen asioiden takia. Paliskunta ei voi hyväksyä kaavaluonnosta edellä mainituista syistä missään nimessä.

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että kuten valmisteluvaiheen vastineessa todettiin, voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Jerisjärvi-Äkäsjärven osayleiskaavassa ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee keskeisiltä osiltaan loma- ja matkailualueeksi (R) osoitetulla alueella. Toisin kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa, ranta-asemakaavaan on osoitettu M- ja MY-alueet, joiden kautta porojen siirtyminen luontaisesti on mahdollista. Niiden pinta-ala on noin 2/3-osaa asemakaavoitettavasta alueesta. Porojen siirtyminen luontaisesti on mahdollista myös korttelialueiksi (RM) osoitettujen alueiden kautta, sillä kaavamääräyksellä on kielletty tonttien aitaaminen. Ranta-asemakaava on voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen R -alueen rakentamisen tehokkuuden osalta. Alueen toteuttamisen edellyttämä infra on osoitettu merkittävästi pienemmälle alueelle kuin voimassa oleva osayleiskaava mahdollistaa.

Lisäksi asemakaavan laadinnan eräänä lähtökohtana on ollut huomioida paliskunnan näkemykset ja huolet, jotta Muonion kunnan matkailuohjelman mukaisen korkealaatuisen matkailukohteen toteuttaminen aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa tai jopa edistäisi vähäisessä määrin poronhoidon järjestämistä kaavoitettavalla alueella. Lisäksi ehdotusvaiheeseen on tarkistettu ja tarkennettu korttelialueita sekä rakennusaloja. 

Kaavanlaatija toteaa, että paliskunnan esille tuomat poronhoidon kannalta erityisen kriittiset alueet tulee ratkaista - ja voimassa olevan yleiskaavan perusteella on ratkaistu - yleiskaavatasolla yhteistyössä kunnan kanssa. Kaavan laadinnassa on huomioitu nykyinen maankäyttö ja kaava noudattaa Äijäniemeen osoitettavaa ohjelmapalveluiden korttelialuetta ja Munajärven pientä korttelialuetta (rakennusoikeus 50 k-m², pinta-ala 850 m²) lukuun ottamatta voimassa olevaa osayleiskaavaa. Kaavanlaatija toteaa, että kaavaprosessissa laadittujen selvitysten ja niiden vaikutusten arvioinnin pohjalta ei kaavan toteuttamisella aiheuta kenellekään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Ranta-asemakaava ei myöskään aseta poronhoidolle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuta sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää (MRL 54 §).

Paliskuntain yhdistys toteaa lausunnossaan, että kaava-alue sijoittuu kokonaan Muonion paliskunnan alueelle, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle. Kaava-alue sijoittuu valtion maille. Muonion paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä on 6 000 ja poron omistajia on 126. Porotalous on merkittävä elinkeino Muonion kunnassa. Alueen poronhoito perustuu luonnonlaitumien ympärivuotiseen hyödyntämiseen ja porojen luontaiseen laidunkiertoon. Poronhoito on merkittävä sidostoimiala alueen vahvalle matkailulle ja se työllistää merkittävästi myös lihan jalostuksen kautta.

Paliskuntain yhdistys toteaa, että poronhoitolaki (848/1990) (PHL) on erityislaki, joka tulee ottaa huomioon poronhoitoalueella toimittaessa. Poronhoitolaki turvaa elinkeinon aseman ja säätää poronhoidolle sen perusedellytyksen, vapaan laidunnusoikeuden (PHL 3 §): ”Poronhoitoa saadaan tässä laissa säädetyin rajoituksin harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta.” Muonion paliskunta sijaitsee erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Alueella olevaa valtion maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Maan luovuttaminen tai vuokraaminen tällä alueella saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamista vahingoista (PHL 2 §).

Poronhoitolaissa (53 §) säädetään, että suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa. Poronhoitolain 53 §:n kaltainen neuvottelu on pidetty ehdotusvaiheessa. Tunturi-Lapin maakuntakaavassa määrätään kaavan yleismääräyksissä: ”Poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet ja valtion maiden osalta on neuvoteltava asian osaisen paliskunnan kanssa.” Paliskuntain yhdistys esittää lausunnossaan, että tätä määräystä ei tunnisteta kaavaselostuksessa. Alueella on voimassa osayleiskaava, joka on vuodelta 2015. Siinä ei ole poronhoitoa turvaavaa erillistä määräystä. Osayleiskaavan M-alueet kuitenkin osaltaan mahdollistavat poronhoidon toiminnan edellytyksiä pitämällä alueita metsänä verrattuna rakennettuihin alueisiin, jotka vievät pysyvästi laidunalaa rakentamisen ja ihmistoiminnan häiriön kautta. Nyt ranta-asemakaavalla ollaan osoittamassa rakentamista myös M-alueille.

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että Muonion paliskunnan kanssa on järjestetty poronhoitolain 53 § kaltaiset neuvottelut 6.11.2023 ennen ehdotusvaiheen nähtävillä oloa, mistä laadittu muistio on osa kaava-aineistoa.  Muonion paliskunnan edustajien kanssa on neuvoteltu epävirallisesti 6.9.2022 ja PHL 53§:n edellyttämällä tavalla 6.11.2023, mikä on kuvattu kaavaselostuksen sivulla 15. Kaavanlaatija toteaa, että Paliskuntain yhdistyksen esille tuomat poronhoidon kannalta tärkeät alueet tulee ratkaista - ja voimassa olevan osayleiskaavan perusteella on ratkaistu – yleiskaavan tasolla yhteistyössä kunnan kanssa.  Kaavanlaatija toteaa, että ranta-asemakaavassa osoitettuja M- ja MY-alueita on merkittävästi enemmän kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa. 

Kaavanlaatija toteaa, että kaavaprosessissa laadittujen selvitysten ja niiden vaikutusten arvioinnin pohjalta ei kaavan toteuttamisella aiheuta kenellekään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Ranta-asemakaava ei myöskään aseta poronhoidolle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuta sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää (MRL 54§). Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että lausunnossa esitetty vaade luonnontilaiseksi jättämisestä on voimassa olevan osayleiskaavan vastainen asemakaavoitettavan alueen osalta.

Paliskuntain yhdistys esittää lausunnossaan, että Muonion paliskunnan alueella on erittäin paljon muuta maankäyttöä, jotka vaikuttavat paliskunnan poronhoidon harjoittamisen mahdollisuuksiin: mm. matkailutoiminta Ylläksellä, Oloksella, Pallaksella ja muualla paliskunnan alueilla, taajamat, aidatut autojen kylmätestausalueet, metsätalous, tuulivoima sekä suljettu ja uudelleen avattavaksi suunniteltu kaivostoiminta Hannukaisessa ja Rautuvaarassa. Paliskunta esittää, että se on joutunut väistämään ja sopeutumaan eri tavoin, eikä sillä ole enää varaa menettää luonnontilaisia alueita uusille maankäyttäjille. 

Paliskuntain yhdistys toteaa, että Kemiläisen alue on Muonion paliskunnan tärkeää syys- ja talvilaidunaluetta sekä porojen kulkureitti kesä- ja talvilaidunalueiden välillä. Suurin osa paliskunnan pohjoisalueen poroista kulkee alueen kautta laidunkiertonsa aikana pohjois-etelä –suunnassa. Kaava-alue on myös paliskunnan rykimäaluetta, eli lisääntymisaluetta, ja siellä laidunnusrauhan säilyttäminen on erityisen tärkeää. Matkailutoiminta aiheuttaa aina häiriötä porojen laidunnukselle laajemmin kuin vain rakennetuilla alueille. Poroja myös kootaan Kemiläiseen ja niitä kuljetetaan alueelta erotukseen Luusunselän erotusaidalle. Kootut porot eivät pysähdy häiritylle alueelle ja häiriö estää porojen kuljettamisen tokkana. Paliskunnan tässä osassa on laajoja vesistöjä ja aidattuja autotestiratoja ja yksityismaita, jotka jo nyt estävät ja ohjaavat porojen laidunnusta ja kulkua. 

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että lausunnossa esiin tuodut Muonion paliskunnan laajuiset asiat ja siihen maankäyttölinjaukset ovat maakuntakaava- ja yleiskaavatasolla ratkaistuja ja linjattuja asioita. Kaavanlaatija toteaa, että kaavalla ei estetä porojen koontia ja kuljetusta Luusunselän erotusaidalle.

Paliskuntain yhdistyksen lausunnon mukaan asemakaavalla osoitetaan rakentamattomia alueita matkailurakentamiselle ja ohjelmapalveluille. Kaavan toteuttamisen vaikutukset poronhoitoon ovat matkailun aiheuttamia suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Muu maankäyttö aiheuttaa aina erilaisia haitallisia vaikutuksia poronhoidolle. Laidunalueet vähenevät suoraan rakentamisen alle ja pirstoutuvat pienempiin osiin, jolloin niiden käytettävyys muuttuu. Matkailun vaatimat reitit pirstovat poronhoidon toiminta-alueita ja aiheuttavat häiriötä laajemmalle varsinaisen rakennetun alueen ympäristöön. Ihmistoiminnan lisääntyessä porojen laidunnus siirtyy rauhallisemmille alueille sen aiheuttaman häiriön vuoksi (= epäsuora laidunmenetys). Rakentaminen väärään paikkaa voi johtaa sellaisiin estevaikutuksiin, että laajojakin alueita jää käyttökelvottomaksi. Laidunalan vähentyessä jäljelle jääville alueille kohdistuu suurempi laidunnuspaine ja ne kuluvat entisestään. Lisäksi poronhoitotoiminta voi vaikeutua ja poronhoidon rakenteita jäädä käyttökelvottomiksi tai vaikeasti käytettäviksi. Porojen kokoaminen vaatii rauhallisen alueen, jotta porot pysyvät alueella. Poroja ei voida kuljettaa tokkana mistä tahansa, vaan se vaatii alueen, josta poro kulkee luontaisesti mielellään ja missä ei ole häiriötä hajottamassa tokkaa. Muun muassa tällaisten vaikutusmekanismien kautta uusi matkailurakentaminen ja ihmistoiminta heikentävät porolaitumien kuntoa ja porotalouden kannattavuutta: karjan tuotto heikkenee ja kustannukset, mm. lisätyöstä ja -ruokinnasta, infran rakentamisesta ja suunnittelusta kasvavat. Poronhoito voidaan joutua järjestämään kokonaan uudelleen, mikä on kallista ja vie aikaa. 

Paliskuntain yhdistyksen mukaan Äijäniemen ranta-asemakaavan mukaisella rakentamisella olisi huomattava haitallinen vaikutus koko paliskunnan pohjoisen osan toimivuuteen poronhoidossa. Alue on hyvää kangasmaata, missä on runsaasti porojen tärkeintä syysravintoa, sieniä, sekä talviravintoa eli jäkäliä ja varpuja. Merkittävä osa paliskunnan poroista, noin 1000 poroa, laiduntaa kaava-alueella ja sen ympäristössä syksyllä ja talvella tai kulkee sen kautta. Kaavalla rakentamista laajennetaan luonnontilaisille alueille. Tämä vie suoraan porojen syys- ja talvilaitumia sekä rykimäaluetta.

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että kaava noudattaa Äijäniemeen osoitettavaa ohjelmapalveluiden korttelialuetta ja Munajärven pientä korttelialuetta (rakennusoikeus 50 k-m2, pinta-ala 850 m2) lukuun ottamatta voimassa olevaa osayleiskaavaa: voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee keskeisiltä osiltaan loma- ja matkailualueeksi (R) osoitetulla alueella. Toisin kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa, ranta-asemakaavaan on osoitettu M- ja MY-alueet, joiden kautta porojen siirtyminen luontaisesti ja poronhoito on mahdollista. Ko. alueiden pinta-ala on noin 2/3-osaa asemakaavoitettavasta alueesta. Porojen siirtyminen luontaisesti ja poronhoito on mahdollista myös korttelialueiksi (RM) osoitettujen alueiden kautta, sillä kaavamääräyksellä on kielletty tonttien aitaaminen. 

Paliskuntain yhdistys esittää lausunnossaan, että loma-asuntorakentaminen ja ihmistoiminnan häiriö estää porojen laidunkierron, kokoamisen ja kuljettamisen alueen kautta. Myös toiminta ohjelmapalveluiden alueilla aiheuttaa häiriötä. Rakentaminen ja ohjelmapalvelut myös todennäköisesti houkuttavat alueelle muuta toimintaa tulevaisuudessa, mikä voi johtaa matkailun reittiverkoston laajenemiseen. Kaavassa suunniteltu toiminta katkaisee porojen luontaisen laidunkiertoreitin, joka johtaa talvilaitumilta kevätlaitumille ja jälleen kesälaidunalueelta syys- ja talvilaitumille. Kaava-alueen lounaispuolella, sijaitsee paliskunnan Luusunselän erotusaitapaikka. Lausunnossa esitetään, että kaavassa ollaan rakentamassa matkailupalveluita porojen kokoamisalueelle ja kuljetusreitille erotusaitaan. Aitapaikat rakennetaan aina sinne, mihin porot luontaisesti kerääntyvät tai mihin niitä voidaan kuljettaa tokkana ilman luontaisia esteitä. Kuljettaminen on erittäin herkkää ihmistoiminnan aiheuttamalle häiriölle: liike, ääni tai jopa haju tokan edessä hajottaa sen ja porot leviävät laajasti ympäristöön; tällöin ne pitää koota uudelleen ja käyttää enemmän työvoimaa tai aikaa, mikä tarkoittaa kustannuksia paliskunnalle. Kaavalla suunnitellusta toiminnasta aiheutuu Muonion paliskunnalle laajempi laidun- ja toiminta-alueiden menetys kuin vain pelkkä rakennettu alue. Tämän johdosta paliskunnan toimintaa on muutettava, kunnes ei ole enää tilaa väistää. 

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että lausunnossa esille tuodut poronhoidon kannalta erityisen kriittiset alueet tulee ratkaista - ja voimassa olevan yleiskaavan perusteella on ratkaistu – yleiskaavan tasolla yhteistyössä kunnan kanssa. Ranta-asemakaavoitukseen on ryhdytty voimassa olevan osayleiskaavan pohjalta ja sen mukaisesti.  Kaava noudattaa Äijäniemeen osoitettavaa ohjelmapalveluiden korttelialuetta ja Munajärven pientä korttelialuetta (rakennusoikeus 50 k-m², pinta-ala 850 m²) lukuun ottamatta voimassa olevaa osayleiskaavaa.

Kaavanlaatijan vastineessa todetaan, että Luusunselän poroerotusaitapaikka sijaitsee Olostunturin eteläpuolella linnuntietä n. 9 km lounaaseen. Ranta-asemakaavassa osoitettuja, mm. porojen laiduntamisen mahdollistavia M- ja MY-alueita on merkittävästi enemmän kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa. 

Yksityiskohtaisina huomioina Paliskuntain yhdistys esittää lausunnossaan, että kaavaselostuksessa lukee edelleen (s.16), että paliskunnan kanssa olisi järjestetty PHL 53 §:n mukaiset neuvottelut kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana. Neuvottelu järjestettiin ehdotusvaiheessa eikä sen perusteella tehty mitään muutoksia kaavaan. 

Kaavamääräyksiin on kirjattu määräys: ”Rakennettaessa poronhoitoalueelle on huomioitava poronhoitolain takaama vapaa laidunoikeus. Tontteja ei saa aidata.”  Paliskuntain yhdistyksen mukaan tämä ei käytännössä turvaa poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä kaava-alueella. Kaavaselostuksen mukaan poronhoidon edellytykset olisi huomioitu vähäisellä rakentamatta jätettävällä alueella ja informoimalla alueen laidunoikeudesta ja määräämällä aitaamiskielto.  Kaavassa osoitetaan kuitenkin laajasti rakentamista sekä ohjelmapalveluita porojen lisääntymisalueelle, syys- ja talvilaidunalueelle ja poikittain vasten porojen pohjois-etelä –suuntaisille kulku- ja kuljetusreiteille, joten kaavalla ei huomioida poronhoidon järjestämisen edellytyksiä. Kaavaselostuksen mukaan poronhoidon edellytyksiä säilytetään sillä, että rakentamattomat alueet säilytetään metsäisinä ja vaurioituneet alueet ennallistetaan. Kaavassa ei kuitenkaan jätetä tilaa pohjois-etelä –suuntaiseen kulkemiseen tai kuljettamiseen, koska ainoa siihen soveltuva alue tullaan rakentamaan. Kaava-alueen länsiosan M/MY-alue on rakkakivikkoinen ja alueelle on lisäksi osoitettu ulkoilureittejä, eikä sitä kautta poroja voida kuljettaa. 

Paliskuntain yhdistyksen lausunnossa esitetään, että kaavassa osoitetaan matkailupalveluiden RM-1 alueet (ohjelmapalvelualueet) rakennusaloineen Jerisjärven ja Munajärven rannoille. Alueella voimassa olevassa yleiskaavassa rannat on kuitenkin osoitettu M-1 –alueeksi, missä sallitaan vain maa- ja metsätalouteen tai kalatalouteen liittyvä rakentaminen. Merkintä ei siten noudata yleiskaavan ohjausta. Voimassa olevassa osayleiskaavassa R-alueeksi eli loma- ja matkailualueeksi, johon saa rakentaa loma-asuntoja ja matkailutoimintaan liittyviä rakennuksia, osoitetut alueet on merkitty ranta-asemakaavassa RM-alueiksi eli matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Lausunnon mukaan alueelle osoitetaan varsin suuria kem2 määriä ohjeellisen rakennusalan merkinnöin, eli laajoille RM-alueille voidaan rakentaa paljon (5000 km²), ja miten vain. Lausunnossaan paliskuntain yhdistys esittää näkökulman, onko tämä osayleiskaavan mukaista. 

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että Muonion paliskunnan kanssa on järjestetty poronhoitolain 53 § kaltaiset neuvottelut 6.11.2023 ennen ehdotusvaiheen nähtävilläoloa, mistä laadittu muistio on osa kaava-aineistoa.  Lisäksi Muonion paliskunnan edustajien kanssa on neuvoteltu epävirallisesti 6.9.2022. Kaavanlaatija toteaa, että asemakaavassa rakentamatta jäävä alue ei ole vähäinen: M- ja MY-alueiden pinta-ala on noin 2/3-osaa asemakaavoitettavasta alueesta. Lisäksi porojen siirtyminen luontaisesti ja poronhoito on mahdollista myös korttelialueiksi (RM) osoitettujen alueiden kautta, sillä kaavamääräyksellä on kielletty tonttien aitaaminen. Kaava mahdollistaa poronhoidon edellyttämät pohjois- ja etelä- sekä tarvittaessa itä-länsi suuntaisen kuljettamisen / porojen luontaisen siirtymisen. 

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että osayleiskaavasta poikkeaminen on perusteltu asemakaavaselostuksen kappaleessa 5.3.4.

Paliskuntain yhdistys esittää, että retkikarttapalvelussa Munajärven rantaan on merkitty Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun mukainen arvokas metsäelinympäristö-kohde. Metsähallitus jättää toiminnassaan tällaiset kohteet vähäiselle käsittelylle tai metsänkäsittelyn ulkopuolelle. On ristiriitaista, että alueelle osoitetaan kaavassa rakentamista ja reittejä (MRL 54 §, luonnonarvojen vaaliminen ja hävittämiskielto).

Kaavanlaatija toteaa lausunnossaan, että Munajärven ranta-alueelle osoitetulla rakennuspaikalla ei luontoselvityksen perusteella ole MRL 54 § mukaisia erityisiä luonnonarvoja, vaan se on Retkikarttapalvelun perusteella metsätalouden monikäyttömetsien luontokohde.

Paliskuntain yhdistys esittää lausunnossaan, että kunnan on kaavoittaessaan otettava huomioon MRL 54 §:n mukaisesti asemakaavan sisältövaatimukset. Kaavaa laadittaessa ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa alueen oikeudenhaltijalle. Kaavaratkaisussa on huomioitava maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjaus.  Muonion paliskunta katsoo, että kaavan mukaisella toiminnalla aiheutettaisiin huomattavaa haittaa (PHL 2.2 §) alueen poronhoidolle, mikä on poronhoitolain vastaista. Kaavaratkaisu ei turvaa poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä sen estäessä porojen laiduntamisen, laidunkierron ja porojen kuljettamisen koko vaaran alueella. Kaavalla aiheutettaisiin huomattavaa haittaa alueen (PHL 2.2 §) poronhoidolle, mikä on poronhoitolain vastaista. Tästä syystä paliskunta vastustaa kaavan hyväksymistä. Paliskuntain yhdistys yhtyy näkemykseen. 

Kaavanlaatija toteaa vastineessaan, että kaavaprosessissa laadittujen selvitysten ja niiden vaikutusten arvioinnin pohjalta ei kaavan toteuttamisella aiheuta kenellekään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Ranta-asemakaava ei myöskään aseta poronhoidolle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuta sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää (MRL 54§). 

Saapuneet muistutukset

Saapuneissa muistutuksissa nousee esille mm. seuraavia kannanottoja:

• Laatimisvaiheessa annettuja lausuntoja tai mielipiteitä ei ole huomioitu riittävästi asian valmistelussa
• Koska kaavalla on suuri vaikutus alueeseen, suunnitellun kaavan tulee saada alueen asukkaiden, loma-asukkaiden ja paliskunnan sosiaalinen hyväksyntä
• Hankkeella on kielteinen merkitys ja vaikutus porotaloudelle
• Kaavalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja se voi vaarantaa herkän luonnon niin rakennusvaiheessa kuin toteutuessaan
• Kaavahankkeeseen on valittu väärä suunnitteluväline
• Tarkoituksenmukainen kaavamuoto alueella olisi asemakaava
• Hanke on yleiskaavan vastainen
• Äijäniemen osa-alueen käyttötarkoitus jää liian avoimeksi
• Munajärven rantaan osoitettu rakennusoikeus on yleiskaavan vastainen
• RM- alueet, kaavamääräyksiä tulisi täsmentää ja rakennuksien enimmäiskokoa olisi rajoitettava
• Yleiskaavan ranta-alueen merkintä M-1-alue, jossa rakentamisoikeus on siirretty muille alueille, tulisi säilyttää
• Äijäniemen ja Munajärven rannoille osoitetut rakennusalueet tulisi jättää kaavasta pois
• Äijäniemen rantaan olisi turvattava alueen yleinen vapaa virkistyskäyttö, ranta-alue olisi suojattava selkeästi riittävän leveästi ja siinä tulisi olla kielto rakennelmille
• Alueen liittäminen jätevesiverkostoon ainoa realistinen vaihtoehto, kaavassa ei saisi hyväksyä umpisäiliöratkaisuja.
• Hanke haastaa tie- ja liikenneturvallisuuden sekä viihtyisän ja luonnonmukaisen kokemuksen Kemiläisenmetsätiellä; tie ei tule kestämään massiivista rakennusvaihetta eikä matkailua. Em. yksityistien risteyskohta Pallaksentielle on haasteellinen.

Kaavan laatija on vastineessaan muistutuksiin esittänyt mm. seuraavia kannanottoja:

• Valmistelu- ja ehdotusvaiheen vastineissa on tuotu esille kaavaan tehdyt muutokset, tarkennukset ja korjaukset ja perusteltu mikäli mielipiteissä tai lausunnoissa esitettyjä asioita ei ole voitu toteuttaa.
• Kaavan vaikutuksista porotalouteen on annettu vastineet, poronhoidon kannalta erityisen kriittiset alueet tulee ratkaista - ja voimassa olevan yleiskaavan perusteella on ratkaistu – yleiskaavan tasolla yhteistyössä kunnan kanssa.
• Kaavamuoto on Muonion kunnan tahtotilan mukainen ranta-asemakaava; ranta-asemakaavaa on lähdetty laatimaan voimassa olevan osayleiskaavan mahdollistaman maankäytön pohjalta.
• Ranta-asemakaavoitettava alue on laadittu alueella voimassa olevan Jerisjärvi-Äkäsjärven osayleiskaavan mukaisesti, jossa pääosa alueesta sijaitsee loma- ja matkailualueeksi (R) osoitetulla alueella. Toisin kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa, ranta-asemakaavaan on osoitettu M- ja MY-alueet, joiden pinta-ala on noin 2/3-osaa asemakaavoitettavasta alueesta. 
• Kaava noudattaa Äijäniemeen osoitettavaa ohjelmapalveluiden korttelialuetta ja Munajärven pientä korttelialuetta lukuun ottamatta voimassa olevaa osayleiskaavaa. Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee keskeisiltä osiltaan loma- ja matkailualueeksi (R) osoitetulla alueella. 
• Asemakaavalla siirretään rakentamisoikeus takaisin rantavyöhykkeelle perustuen alueen emätilatarkasteluun, millä on varmistettu, ettei menettely loukkaa maanomistajien tasapuolista kohtelua.
• Osayleiskaavasta poikkeaminen on perusteltu asemakaavaselostuksessa. Ranta-asemakaava ja voimassa oleva osayleiskaava ei mahdollista muuta rakentamista Munajärven ranta-alueelle.
• Äijäniemen ranta-alueelle jää vähintään 16 m leveä suojavyöhyke Jerisjärven rantaviivan ja ohjelmapalvelujen korttelialueen väliin, missä jokaisella on oikeus nauttia alueen ominaisuuksista ja hyödyntää sitä.
• Äijäniemeen saa rakentaa enintään 1½-kerroksisia matkailua palvelevia rakennuksia, jonne saa sijoittaa ohjelmapalveluiden käyttöön tarkoitettuja rakennuksia ja rakenteita.  Kaava on laadittu alueen kehittämissuunnitelman pohjalta, joka elämystarjonnaltaan pohjautuu Äijäniemen alueeseen. Resort-alueen laadukkaan toiminnan kannalta Äijäniemi on ratkaisevan tärkeä. Arkkitehtuuriltaan korkeatasoiset, kotatyyppiset rakennukset tullaan sijoittamaan niin, että ne istuvat maastoon ja maisemaan mahdollisimman luontevasti. Rakennusalat on jätetty väljiksi toteutusvaiheen suunnitteluvarana.
• Liikenteen ja teknisen huollon järjestäminen sekä niiden vaikutukset ympäristöön on arvioitu kaavaselostuksessa, ranta-asemakaavaan on osoitettu vaihtoehtoinen kulkuyhteys.
• Kemiläisen metsätien liikennemääriin asemakaavamuutoksella ei ole vähäistä suurempaa vaikutusta. Varsinkin kohteen rakentamisen aikana on tarpeen neuvotella ja sopia tiehoitokunnan kanssa Kemiläisen metsätien käytöstä ja sen mahdollisesta kunnostamisesta.
• Kemiläisenmetsätien ja Pallaksentien risteys sijaitsee asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella, jolloin asemakaavalla ei voi ottaa kantaa ko. risteyksen turvallisuuteen.
• Asemakaava-alueelle rakennetaan määräyksissä edellytetyt ja tarvittavat pysäköintipaikat. 
• Alueen jätevedet käsitellään ympäristönsuojelulain ja valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Ennen alueellisen viemäriverkon valmistumista ja siihen liittymistä jätevedet ohjataan kiinteistökohtaisiin umpisäiliöihin ja kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi. Hankkeeseen ryhtyvä myös harkitsee, ettei hankkeeseen ryhdytä ennen alueellisen jätevesiverkoston valmistumista.

Lausunnot, muistutukset sekä kaavan laatijan vastineet ovat esityslistan liitteenä kokonaisuudessaan.

Ehdotus

Esittelijä

Kunnanhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy Äijäniemen ranta-asemakaavan.

Päätös

Hallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.