Kunnanhallitus, kokous 25.3.2024

Perustelut

Nuorisopalvelut on hakenut valtionavustusta koulunuorisotyön toteuttamiseen syksystä 2020 lähtien. Saadun avustuksen myötä koulunuorisotyöntekijä aloitti työnsä tammikuussa 2021 nuorisopalvelujen koordinoimana. Viimeisin avustus 34 000€ on saatu Lapin aluehallintovirastosta vuosille 2023-2024 käytettäväksi. Ko. avustus ei ole vuosittain haettavissa eikä sen jatkumisesta ole tietoa. Koulunuoristotyöntekijä työsuhde on voimassa 31.7.2024 saakka.

Opetushallitus on päivittänyt 1.8.2023 alkaen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukuja, jotka koskevat koulujen toimintakulttuuria ja koulupoissaoloihin puuttumista sekä antanut uusia ohjeita poissaolojen ehkäisemiseen ja suunnitelmalliseen seurantaan ja puuttumiseen. Perusteisiin tehdyt päivitykset yhdenmukaistavat niitä keinoja, joiden avulla kouluissa voidaan paremmin tunnistaa ja auttaa oppilaita, joilla on haasteita käydä säännöllisesti koulussa ja saada heidät palaamaan takaisin opintojen pariin.

Muutokset tiivistävät myös koulun ja kotien sekä opiskeluhuoltopalveluiden ja muiden viranomaisten välistä yhteistyötä poissaoloihin puuttumisessa, jolloin oppilaille voidaan tarjota paremmin heidän tarvitsemansa tuki koulunkäyntiin ja oppimiseen. Oppilaiden vertaissuhteiden tukeminen sekä oppilaan ja opettajan välinen hyvä vuorovaikutus ehkäisevät poissaoloja ja tukevat koulunkäyntiä.

Muoniossa on kehitetty koulunuorisotyön toimintaa peruskoulussa ja toimintaa on juurrutettu osaksi peruskoulun kasvattajayhteisöä sekä vahvistettu samalla myönteistä koulukulttuuria ja -hyvinvointia sekä tuettu oppilaiden kouluun kiinnittymistä. Koulunuorisotyöllä on myös tuettu oppilaita, joilla on ollut haasteita säännöllisessä koulunkäynnissä.

Koulunuorisotyöntekijän kohderyhmänä ovat olleet pääasiassa 5.-9. -luokkalaiset, lisäksi työtä on tehty kaikkien yhtenäiskoulun oppilaiden kanssa. Tämän ansioista etsivä nuorisotyöntekijän resurssia on voitu enenevissä määrin ohjata toiselle asteelle, lukiolle ja ammattiopistolle.

Koulunuorisotyön resurssilla saavutetut tulokset ovat olleet nuorten näkökulmasta merkitykselliset. Koulunuorisotyöntekijä on koettu helposti lähestyttävänä ja turvallisena aikuisena. Koulunuorisotyöntekijä on vahvistanut kouluun kiinnittymistä ja tarjonnut tukea oppilaita kuormittavissa tilanteissa. Koulunuorisotyöntekijä on päivittäin toteuttanut​ välituntitoimintaa,​ ryhmä-​ ja yksilöohjausta sekä reagoinut ajankohtaisiin ilmiöihin ja ollut läsnä myös sosiaalisessa mediassa ennaltaehkäisten sieltä nousevia ristiriitatilanteita. Yhteisöllinen työ koulussa (mm. ryhmäyttäminen, erilaiset teemapäivät ja tapahtumat) on lisännyt oppilaiden hyvinvointia. Koulupoissaoloihin puuttumisessa koulunuorisotyöntekijä on tukenut oppilaita kouluun palaamisessa ja koulussa pysymisessä. Koulunuorisotyöntekijä on tehnyt tiivistä yhteistyötä koulukuraattorin, kouluterveydenhoitajan ja muun yhtenäiskoulun henkilöstön kanssa. Koulunuorisotyöntekijä on tehnyt yhteistyötä myös paikallisesti ja alueellisesti eri toimijoiden kanssa.

Vuonna 2022 toteutettiin koulunuorisotyön hankkeen osalta välikysely niin peruskoulun henkilökunnalle kuin myös 5.-9. -luokan oppilaille, kyselyn tulokset ovat oheismateriaalina. Henkilökunnan kyselyyn vastanneiden mukaan koulunuorisotyöntekijä on onnistunut luomaan turvallisen suhteen nuoriin, hän on toiminut myös henkilökunnan tukena ja työparina. Oppilaiden mielestä on ollut tarpeellista, että on saatavilla aikuinen, jonka kanssa voi jutella kiireettömästi. Myös sosiaalisesta mediasta tavoittaminen on koettu madaltavan kynnystä olla yhteydessä koulunuorisotyöntekijään.

NuoDo-tilastoinnin mukaan koulunuorisotyöntekijän nuorten kontaktien määrä oli vuoden 2023 aikana 1137, sisältäen mm. yksilö- ja ryhmätyön, tapahtumat, välituntitoiminnan ja ryhmäytykset. Koulunuorisotyö on ennaltaehkäisevää työtä, joka vähentää korjaavien palveluiden kuormitusta. Nuorisopalvelut vastaanotti Lapin hyvinvointialueen Muonion - Enontekiön mielenterveysyksikön työntekijöiden laatiman koulunuorisotyöntekijän tehtävän vakinaistamista puoltavan kannanoton, joka on oheismateriaalina.

Koulunuorisotyöntekijän tehtävä on koostunut 80% koulunuorisotyöstä ja 20% #harrastamisensuomenmalli -hankkeen koordinoinnista. #harrastamisensuomenmalli -hanke on kirjattu vuonna 2022 nuorisolakiin ja se tulee olemaan jatkuva toiminto nuorisopalveluiden hallinnoimana (Nuorisolaki §12a). Hankeavustusta harrastusten järjestämiseen haetaan vuosittain ja koulunuorisotyöntekijän palkkauskustannuksista 20% maksetaan #harrastamisensuomenmalli -hankkeen valtionavustuksella.

Vuoden 2024 nuorisopalvelujen talousarvioon on varattu koulunuorisotyöntekijän tehtävän täyttämiseen määrärahat. Koulunuorisotyöntekijän tehtävän vakinaistaminen on nuorisopalvelujen yhtenä talousarviotavoitteena yhdenvertaisen ja tasa-arvoisesti saavutettavan nuorisotyön varmistamisen johdosta.