Kunnanhallitus, kokous 25.3.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 50 Kunnanviraston toiminnan siirtyminen

MUODno-2023-458

Valmistelija

  • Laura Enbuska-Mäki, kunnanjohtaja, laura.enbuska-maki@muonio.fi

Perustelut

Kunnanhallitus on esittänyt valtuustolle 25.9.2023 § 249, että keskustan asemakaava-​alueelta asetetaan myyntiin korttelista 117 tontti nro 2 rakennuksineen (A,​ B ja C) ja kunnanviraston (A-​ ja B-​rakennukset) henkilöstö ja toiminnat siirtyvät pysyväisratkaisuna Kielaan sen jälkeen, kun sinne on toteutettu vaadittavat muutostyöt. Muutto toteutetaan mahdollisimman pian muutostöiden valmistuttua. Valtuusto hyväksyi 16.10.2023 § 51 hallituksen esityksen ja totesi, että esitys oli lopputulos pitkästä keskustelusta ja kunnan toiminnot tulee saavuttaa jatkossa yhdestä paikasta.

Valmistelussa tehdyn asiantuntija- ja suunnittelutyön edetessä on tullut ilmi, että Kielan saneeraus pysyviksi toimistotiloiksi vaatii vähintään n. 2,2 milj. euron määrärahavarauksen investointiosaan. Vastaava uusi rakennus maksaisi niin ikään noin 2,2 milj. euroa. Talousarviovuodelle 2024 määrärahavaraus on 0,5 milj. euroa.

Kunnantalojen toimintojen muutto pysyvästi Kielaan vaatii rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen. Kustannusarvion lähtökohtana on, että henkilöstöllä on omat tai jaetut työhuoneet, joiden rakentaminen edellyttää alapohja-, seinä- ja kattoliittymäratkaisuja. Suunnitelmassa valmistuskeittiö muutetaan tauko- ja palaveritiloiksi, jolloin lattia koolataan, tehdään uusi lattiapinta ja alakattoverhoilu. Nykyiset henkilöstön sosiaalitilat uudistetaan pintoineen tilaratkaisujen vuoksi. llmanvaihdon muutos toteutetaan huonekohtaisin tulo- ja poistoilmakanavin ja ilmanvaihdon sekä sähköistyksen muutoksien vuoksi joudutaan avaamaan ja uusimaan alakattoja. Tarkemman asiantuntija- ja suunnittelutyön perusteella osoittautui, että sähköistyksen korjausaste muuttuu kokonaiskorjaustarpeeksi 5-johdin järjestelmään (korjausaste 1,1) ja valaistus tulee tehdä kokonaan uusiksi. Kustannusarvio sisältää lämmitysratkaisun muuttamisen maalämmöksi. Saneerauksen valmistuminen viivyttää kunnantalon muuttoa Kielaan, muutto ja sen vuoksi nykyisten kunnantalon kiinteistön myyminen rakennuksineen siirtyy reilulla vuodella eteenpäin.

Vanhan rakennuksen muutoksessa piilee aina riskejä ja ennen muutostöiden aloittamista tulee vielä tehdä tarkentavia tutkimuksia. Investoinnin toteuttaminen ns. omana työnä vaatii henkilöstöresurssien lisäämistä (projektipäällikkö, työntekijät). Haasteita voi olla paikallisen resurssin saatavuudessa kahden ison investoinnin ajoittuessa päällekkäin. Harkittavaksi tulee, onko työ toteutettava urakkamallilla, jossa urakoitsija vastaa kokonaisuudesta ja kunnan hankkii rakennuttamiseen sekä valvontaan tarvittavan resurssin.

Riskinä investoinnin ajankohdan kanssa on se, että tällä hetkellä ei ole tietoa hyvinvointialueelle vuokrattujen kiinteistöjen vuokrasuhteen jatkumisesta eivätkä neuvottelut ole vielä käynnistyneet.  Lapin hyvinvointialue on aloittanut massiivisten säästötoimenpiteiden valmistelun, jossa keskeisinä kohtina ovat palveluiden tarve- ja toteutustapamuutokset sekä kiinteistökannasta haettavat säästöt; varmuutta sille, että vuokrasopimukset jatkuvat ei ole. On mahdollista, että näihin vuokraussopimuksiin tai niiden ehtoihin voi tulla muutoksia ja se vaatii kunnalta uudenlaisia skenaarioita.

Jos kunnantalo muuttaisi määräajaksi Kielaan, tällöin voitaisiin hyödyntää määräaikaista rakennuslupaa ja voitaisiin poiketa esimerkiksi paloteknisistä vaatimuksista. Tällöin ei olisi mahdollista toteuttaa omia työtiloja, vaan tehtäisiin maisemakonttoritilat, joissa työpisteet erotettaisiin kevein seinäke-elementein ja työtasoon kiinnitetyillä näkösuojilla. Tässä ratkaisussa valmistuskeittiöön ei tehtäisi muutoksia ja se toimisi pikemminkin ns. läpikulkutilana. Nykyisiin yleisöwc- tiloihin tai henkilökunnan pukeutumis- ja wc-tiloihin ei tehtäisi muutoksia. Ilmanvaihto säilyisi pienen muutoksin nykyisellä järjestelmällä. Valaistus toteutettaisiin työpistekohtaisin valaisimin nykyisellä järjestelmällä. Kiinteistön ulkopuolelle ei tehtäisi muutoksia ja öljylämmitykselle haettaisiin kustannustehokasta vaihtoehtoa. Ennen muuttoa olisi järkevää tehdä sisäilmatutkimus. Määräaikaisen muutoksen varovainen kustannusarvio on n. 0,5 milj. euroa, mutta tulee huomioida kiinteistön riskiluokitus. Määräaikainen ratkaisu ei olisi valtuuston päätöksen tahtotilan mukainen, se takaisi määräaikaisen, korkeintaan viisi vuotta kestävän tilaratkaisun. Määräaikaisen ratkaisun aikana tulisi päättää kunnantalon tulevaisuuden pysyvä ratkaisu. Etuna tässä määräaikaisessa järjestelyssä olisi se, että olisi aikaa varmistua sote- kiinteistöjen vuokratulevaisuudesta ja suhteuttaa mahdollisesti päivittyviä kiinteistöskenaarioitaan myös kunnantaloratkaisuihin.  

Kolmantena ratkaisuvaihtoehtona muuttuneeseen investointimäärärahatilanteeseen on ns. vuokrausmalli. Kunta myisi yrityskentälle Kielan sopimusehdolla, että kunta tulisi tiloihin vuokralle 5–15 vuoden ajaksi tilojen saneerauksen jälkeen. Tämä arvioitiin elinvoimajaostossa kokonaisarvioinnin perusteella vähiten kannatettavaksi; kunnan tulisi harkita vuokraako se myös kiinteistössä olevat asunnot.

Kunnanhallituksen päätettäväksi tullee seuraavassa kokouksessaan Kielan projektisuunnitelma sekä esitys valtuustolle lisämäärärahasta vuodelle 2024. Alustava arvion mukaan investointiosan lisämäärärahatarve vuodelle 2024 olisi noin 500 000 euroa.

Ehdotus

Esittelijä

  • Laura Enbuska-Mäki, kunnanjohtaja, laura.enbuska-maki@muonio.fi

Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi investointiarvion Kielan muuttamisesta pysyväksi kunnantaloksi.

Kunnanhallitus käsittelee seuraavassa kokouksessaan Kielan saneerauksen projektisuunnitelman sekä investointiosan lisämäärärahaesityksen valtuustolle.

Päätös

Hallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.

Tiedoksi

elinvoimapalvelut

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)