Perustelut
Kunnanhallitus 22.10.2018, 263 §
Fyrklöver Invest Oy esittää 6.6.2018 saapuneella hakemuksella ranta-asemakaavan laatimisen aloittamista kiinteistöjen Kemiläisenvaara (498–401–150–23) ja Törmänrakka (498–401–150–25) alueelle.
Ranta-asemakaavan laadinnan maankäytöllisenä tavoitteena on osoittaa väljä loma-asuntojen alue Kemiläisenvaaran länsirinteelle. Tavoite poikkeaa voimassa olevasta Olos–Särkijärvi–Toras-Sieppi - osayleiskaavasta, jossa alue on maankäytön osalta merkitty M, maa- ja metsätalousalueeksi. Yhtiö esittää perusteluiksi ranta-asemakaavan laatimiseksi mm.
- suunniteltu kaava-alue hyödyntää olemassa olevaa infraa palveluiden läheisyydessä
- Torassieppiin vievän suunnitteilla olevan uuden kunnallistekniikan jätevesiverkoston kannattavuus paranee
- suhteellisen vähäinen ja kohtuullinen uudisrakentaminen, enintään 12 rakennuspaikkaa n. 25 ha:n alueelle
- kaavoituksen lähtökohtajana on luonnonarvojen säilyttäminen ja rakentaminen osalta maisemaa kunnioittava väljä rakentamistapa
- investorinäkökulma, kiinteistönomistajat tullevat itse toteuttamaan infran lisäksi esim. kausityöntekijöitä varten loma-asuntokohteita ko. alueelle
- alueen sijainti on erinomainen suhteessa Lapin matkailun kasvuun ja kehitykseen.
Yhtiö esittää kaavan laatijaksi Arkkitehtitoimisto Jarmo Lokio Oy:tä, joka on 6.6.2018 toimittanut kehittämissuunnitelman vuodelta 2015 ja 25.9.2018 osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) vireilletulosta päättämistä varten.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on selostettu mm. suunnittelutilanne, kaavoitustyön tavoite, alueen olosuhteet, arvioitavat vaikutukset ja kaavaratkaisun perustelut, osalliset, osallistuminen ja aikataulu. Tavoitteena on, että kaava saadaan keväällä 2019 valtuuston käsittelyyn.
Osallisiksi on merkitty mm. viranomaiset ja maanomistajat sekä paliskunta. Viranomaisina mainitaan kunta, ELY-keskus, Lapin liitto, Lapin pelastuslaitos, Museovirasto, Lapin sairaanhoitopiiri ja yhdyskuntatekniikan osalta myös Muonion Sähköosuuskunta.
Lainsäädäntö ja kunnan säännöt
Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Maanomistajan tulee toimittaa kaavan laadinnan yhteydessä syntynyt pohjakartta kunnan säilytettäväksi ja käytettäväksi osana kunnan kartta-aineistoa. (Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja 74 §)
Kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tulee laatia riittävän aikaisessa vaiheessa suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Vuorovaikutteiseen suunnitteluun liittyviä menettelytapoja valittaessa on maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden kannalta kiinnitettävä huomiota erityisesti kaavoitettavaan alueeseen, kaavan vaikutusalueen laajuuteen, suunnitteilla olevien maankäyttömuutosten merkittävyyteen ja osallisten määrään.
Tiedottamis- ja osallistumismenetelmät tulee valita siten, että kaikki osalliset on mahdollista tavoittaa ja tarjota näille riittävän ajoissa riittävät mahdollisuudet valmisteluun osallistumiseen.
Kunta voi esittää maanomistajalle osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat huomautuksensa ja ehdotuksensa suunnitelman täydentämiseksi. Varmistaakseen suunnitelman riittävyyden kunta voi neuvotella asiasta Lapin ELY-keskuksen kanssa ja osallisilla on mahdollisuus kaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka esittää ELY-keskukselle neuvottelun käymistä suunnitelman riittävyydestä.
Osallisilla tarkoitetaan alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisten ja kuntalaisten tiedonsaannin parantamiseksi vireilletulosta tiedottamisen yhteydessä tulee tiedottaa myös kaavoituksen suunnitellusta aikataulusta.
Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa vähintään siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan ja tällöin vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.
Kaavan hyväksyy valtuusto ja hallintosäännön mukaan kaavoitusviranomaisena toimii hallitus.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.9.2018 toimitetaan esityslistan ohessa.
Ehdotus kunnanjohtaja
Kunnanhallitus merkitsee Kemiläisenvaaran ja Törmänrakan ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi ja kuuluttaa vireilletulon.
Päätös
Hallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.
__
Kunnanhallitus 26.10.2020
Kaavanlaatija on 30.9.2020 toimittanut valmisteluaineistona kaavakarttaluonnoksen ja –selostuksen. Asemakaavan toteuttamisesta todetaan, että tieyhteydet ja kunnallistekniikka toteutetaan vuosien 2020 ja 2021 aikana, jonka jälkeen lomarakentaminen toteutuu tonttien myynnin edistymisen mukaan.
Kaavoitettava alue sijaitsee Pallaksen-, Kemiläisentien ja Särkijärven välisellä alueella Passisen metsätien varressa. Suunnittelualue rajautuu idässä Pahtajärveen. Pientä soistunutta järveä ympäröi yleiskaavassa geologisesti arvokkaaksi osoitettu kivirakka-alue. Järvestä lähtee pieni puro, joka laskee länteen alueen poikki. Suunnittelualue on pääasiassa suhteellisen voimakkaasti harvennettua kivikkoista mäntyvaltaista kangasmetsää. Suunnittelualueen lounais- ja luoteispuolella kulkee moottorikelkkareitti pohjois-länsi-suunnassa. Lisäksi alueen luoteisosassa sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Se on pienen tulisijallisen torpan aluskasvillisuuden peittämät jäännökset. Torppa on toiminut vielä 1900-luvun alkupuolella postinkantajan yöpymispaikkana.
Suunnittelualueen suhteellisen pienen koon vuoksi erillistä luontoselvitystä ei ole ollut tarkoituksenmukaista laatia. Analysoinnissa ja vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty ja referoitu Olos-Särkijärvi-Toras-Siepi osayliskaavoituksen yhteydessä laadittuja ympäristöselvityksiä. Niitä on täydennetty kaavanlaatijan maastokäynneillä tehdyillä havainnoilla ja kuvamateriaalilla.
Asemakaavoitettavalla alueella ei ole vakituista asutusta ja lähietäisyydellä sijaitsee harvalukuista loma-asutusta. Suunnittelualueella ei ole palveluita, tärkeimmät julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat kuntakeskuksessa n. 15 km:n etäisyydellä.
Kaavoitettava alue on yksityisessä omistuksessa ja koostuu kahdesta kiinteistöstä. Kaava- alue rajautuu Metsähallituksen maa-alueisiin ja yksityisten omistamiin kiinteistöihin. Kunta tekee tarpeellisilta osin maanomistajien kanssa MRL § 91 b:n mukaiset maankäyttösopimukset.
Voimassa olevassa Tunturi-Lapin maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaava-alueen ja Pallaksentien pohjoispuolella sijaitsee matkailupalvelujen alue (RM).
Kaavan suunnittelualue sijaitsee Olos-Särkijärvi-Toras-Sieppi oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella ja alue on maa- ja metsätalousaluetta (M). Alueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös ja arvokas harjualue. Kaava-alueen luoteisosan läpi kulkee moottorikelkka- ja koiravaljakkoreitin yhteystarve. Itäosassa suunnittelualuetta sijaitsee pienikokoinen Pahtajärvi, jonka pinta-alasta noin 1/3- osa sijaitsee suunnittelualueella.
Asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa 11 loma-asuntorakentamiseen soveltuvaa tonttia ja yksi omakotirakentamiseen soveltuva tontti väljästi Passisen metsätien varteen maisema- ja luontoarvot huomioiden. Alueella sijaitsee myös yksi asuinrakennuspaikka, jolle on myönnetty suunnittelutarveratkaisu v. 2018.
Alueelle muodostuu 11 uutta lomarakennuspaikkaa, yht. 3800 k-m2 ja yksi erillispientalojen rakennuspaikka, yht. 300 k-m2. Elinoloihin ja elinympäristöön ei asemakaavan laadinnalla aiheuteta vähäistä suurempaa vaikutusta. Kokonaisrakennusoikeutta alueelle muodostuu 4 100 k-m2. Kun uuden asemakaavan pinta-ala on 25,4 ha, muodostuu aluetehokkuudeksi tällöin e=0,02.
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:ssä säädetään, miten MRL 62 §:ssä tarkoitettu vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa järjestetään: Tilaisuuden varaaminen mielipiteen esittämiseen voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tilaisuuden varaamisesta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Ilmoitus on aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. Lausuntojen pyytämisestä säädetään asetuksen 28 §:ssä.
Luonnos kaavaselotuksesta ja -kartasta 30.9.202 toimitetaan esityslistan ohessa.