Perustelut
Hallitus on pyytänyt lautakunnilta lausunnot tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta 14.10. mennessä.
Elinkeinolautakunta 22.9.2020 § 6
Talousarvioon liittyvien mittaristojen ja tavoitteiden toteutumisen arviointia tullaan kehittämään elinkeinotoimen osalta.
Tekninen lautakunta 29.9.2020 § 76
Tavoitteet ja mittarit on laadittu yhteistyössä edellisen tarkastuslautakunnan kanssa. Tekninen lautakunta kehittää tavoitteiden mittareita sekä niiden seurantaa.
Kaavoitus on kunnanhallituksen toimivaltaan kuuluvaa, joten tekninen lautakunta ei voi vaikuttaa siihen.
Kiinteistöstrategia eli toimitilaohjelma on hyväksytty valtuustossa. Kunnanhallitus on perustanut työryhmän ratkaisemaan toimitilaohjelman salkuissa B-D olevien kiinteistöjen tulevaisuuden, valmistelemaan tarveselvityksen pohjalta esityksen hallitukselle mitä kyseisille kiinteistöille tehdään sekä valmistelemaan kuntakonsernin kiinteistöosakeyhtiörakennetta. Työryhmän työ on vielä kesken ja tavoitteena on saada esitykset valmiiksi vuoden 2020 loppuun mennessä.
Vesihuoltolaitoksen alijäämä johtuu pääasiassa laajasta alhaisen käyttöasteen verkostosta. Tekninen lautakunta toivoo kunnanhallitukselta myönteistä suhtautumista vesi- ja jätevesimaksujen hinnankorotusesityksiin, jotta vesilaitoksen tulot ja menot saataisiin tasapainoon. Vesilaitoksen hinnantarkistuksessa tulisi minimissäänkin noudattaa Ramboll Oy:n v. 2019 tekemän selvityksen yhteydessä laadittua hinnankorotussuunnitelmaa.
Kuntaliiton tilastoissa yhdyskuntapalvelujen kustannuksiin ei sisälly kiinteistöt, mutta suurimpana yksittäisenä menoeränä on palo- ja pelastustoimi, joka ei kuulu teknisen lautakunnan alaisuuteen.
Tekninen lautakunta toteaa, että arviointikertomuksessa esille nostetut asiat huomioidaan osaston toiminnassa ja sen kehittämisessä sekä pyritään huomioimaan tulevissa talousarviovalmisteluissa.
Sivistyslautakunta 7.10.2020 § 92
Rekrytointi onnistui keväällä 2020 hyvin ja lähes kaikki opettajat ovat muodollisesti päteviä.
Kustannusten nousuun vaikuttaa yleinen kustannustason nousu ja erityisesti kuljetuskustannusten nousu.
Hallinto-osasto
Lisäksi kunnan hallinto-osasto toteaa tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen seuraavaa:
Strategisten tavoitteiden osalta talousarviolaadinnan 2021 yhteydessä on erityisesti painotettu ja tehty yhteistyötä tavoitteiden asettamisessa, niiden esittämisessä ja siinä, että toteutumisen seurantaan kiinnitetään enemmän huomiota myös talousarviovuoden aikana. Toiminnalliset tavoitteet ja vaikuttavuuden arviointi vuodelle 2021 ja ts 2021-2023 on valmisteltu pääosin laajennetun johtoryhmän voimin.
Kaavoituksen osalta voidaan todeta, että esim. kuntakeskuksen yleiskaavan laatimiseen vaikuttaa Master Plan:in valmistuminen ja sen rahoituspäätöksen saavuttua jälkeen työ on edennyt tasaisesti.
Tarkastuslautakunta arvioi, että taloudellisesti kehitys oli huolestuttavaa vuonna 2019, vaikka talousarvion noudattaminen on parantunut edellisestä vuodesta ja tästä huolimatta alijäämää on kertynyt nopeasti uudelleen. Heinäkuun 2020 loppuun mennessä koronan vaikutuksia kunnan taloudessa oli selvästi nähtävissä, mutta kokonaisuutena tilanne oli vielä kohtuullisen hyvä.
Talouden tasapainottamiseksi haetaan vaikuttavuutta mm. käynnissä olevilla hallintosääntö- ja organisaatiouudistuksilla. Hyvin tehtyjä suunnitelmia ja niiden toteuttamiseen sitoutumista tarvitaan erityisesti lähitulevaisuudessa, koska esim. uuden palveluasumisyksikön valmistuessa keväällä 2021 tarvitaan merkittävä määrä hoivahenkilöstön rekrytointeja ja toisaalta taloutta on konkreettisilla toimilla pystyttävä myös tasapainottamaan.
Koronapandemia vaikuttaa kuluvasta vuodesta eteenpäin talouteen merkittävästi, mutta pitkän aikavälin vaikutuksia kunnan talouteen on erittäin haastavaa arvioida tilanteen ja ennusteiden muuttuessa jatkuvasti. Palveluasumisyksikön valmistumisen myötä lainamäärä asukasta kohden tulee edelleen kasvamaan, verotulojen kertymään vaikuttaa mm. matkailuelinkeinon vaikeudet ja sote-uudistuksen eteneminen asettaa haasteita suunnitelmiin.
Sosiaaliosasto
Vs. sosiaalijohtaja toimitti 26.10. vastineen arviointikertomuksessa esille nostettuihin seikkoihin ja toteaa mm. seuraavaa:
Arviointikertomuksessa on tuotu esiin tarve seurata tarvevakoituja menoja. Tunturi-Lapin (Muonio, Enontekiö, Kolari, Kittila ja Pello) alueella tarkasteltuna Muonion valtakunnan tasoon verrattuna korkeat tarvevakioidut menot eivät ole poikkeus, kun tarkastellaan terveyden ja vanhustenhuollon tarvevakoituja menoja (2018). Tunturi-Lapin alueella Muonion lisäksi myös Enontekiöllä ja Kolarissa terveyden ja vanhustenhuollon tarvevakoidut menot ovat yli kolmenkymmentä prosenttia yli maan keskiarvon ja Lapin sairaanhoitopiirissä menot ovat toiseksi suurimmat koko maassa ollen 115 (100 on maan keskiarvo). Mutta pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakoituja menoja (vuosi 2018) tarkasteltaessa Muonion menot ovat selkeästi muita korkeammat (Muonio 129 ja seuraavana Kolari 116, Lapin SHP ollessa maan toiseksi korkein 113).
Yksi perusterveydenhuollon menoja kasvattava tekijä on vuodeosastohoitopäivien suuri suhteellinen määrä. Vuodeosastohoitopäiviä on suhteellisesti viisinkertainen määrä maan keskivarvoon nähden, kaksinkertainen Lapin keskiarvoon ja noin 20% enemmän Tunturi-Lapin keskiarvoon verrattuna. Tämä ei kuitenkaan selittäne kuin osan perusterveydenhuollon noin puolet suuremmista nettokustannusmenoista verrattuna maan keskiarvoon.
THL (THL https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/talous-ja-politiikka/kustannukset-ja-vaikuttavuus/rahoitus/tarvevakioidut-menot) tuo esiin, “Keskimääräistä matalammat tarvevakioidut menot voivat olla merkki hoitoketjujen toimivuudesta ja pienistä yksikkökustannuksista – tai huonosta julkisten palveluiden saatavuudesta ja tasosta. Vastaavasti korkeat menot voivat olla merkki tehottomasta toiminnasta tai siitä, että kunta haluaa tuottaa korkean palvelutason sosiaali- ja terveyspalveluita. Kuntien, joiden tarvevakioidut menot poikkeavat maan keskiarvosta merkittävästi, tulisi tarkastella tähän vaikuttavia tekijöitä, kuten asiakastyytyväisyyttä sekä palveluiden tehokkuutta, saatavuutta ja riittävyyttä.”
Muonion kunnan mahdollisuudet välittömään vaikuttamiseen terveydenhuollon tarvevakoituihin menoihin ovat rajalliset ja haasteelliset terveydenhuollon ollessa Lapin sairaanhoitopiirin toteuttamaa. Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujen tehokkuutta pyritäänkin kunnassa selvittämään ja edistämään asiakasohjauksen/ hoito-ohjauksen kehittämisellä sosiaalihuollon ja sairaanhoitopiirin välisellä hyvinvointilähete -hankkeella, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöselvityksellä (ei yhdistymisselvitys). Osaltaan myös maakunnallisilla “tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ns. tulsote hankkeella ja rakenneuudistus –hankkeella pyritään luomaan kustannustehokkaita sosiaali- ja terveyspalveluta Muoniossa. Lisäksi, rakennettavalla uudella palvelutalolla pyritään siirtämään osa asiakkaista perusterveydenhuollon vuodeosastolta sosiaalihuollon tehostetun asumisen piiriin. Toisaalta on myös kriittisesti tarkasteltava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta, onko joidenkin palvelujen tasoa taikka saatavuutta mahdollista laskea ilman, että siitä aiheituisi merkittävää haittaa kuntalaisille.
Ehdotus
Esittelijä
-
Laura Enbuska-Mäki, kunnanjohtaja, laura.enbuska-maki@muonio.fi
Kunnanhallitus esittää valtuustolle tarkastuslautakunnan edellyttämän selvityksen edellä mainittujen tietojen perusteella.
Lisäksi hallitus pyytää sosiaaliosaston selvityksen ja täydentää omaa lausuntoaan siltä osin kokouksessaan 2.11.2020.
Muutettu ehdotus:
Kunnanhallitus esittää valtuustolle tarkastuslautakunnan edellyttämän selvityksen edellä mainittujen tietojen perusteella.
Päätös
Hallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.