Perustelut
Väylävirasto pyytää lausuntoja luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022-2029.
Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 –suunnitelman, toimeenpanoa. Vuosien 2022-2029 investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista.
Investointiohjelmaa hyödynnetään mm. talousarvioesityksen valmistelussa. Investointiohjelma sisältää isoja kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Jo päätetyt kehittämishankkeet sekä osa perusväylänpidon toimenpiteistä eivät sisälly investointiohjelmaan.
Lausuntokierroksella saatu palaute käydään läpi, ja huomioidaan kokonaisuus vaikuttavuuden kautta valtion väyläverkon investointiohjelman viimeistelyssä sekä seuraavan investointiohjelman valmistelussa. Väylävirasto pyytää tarkastelemaan investointiohjelman luonnosta seuraavassa esitettyjen kysymysten kautta.
Väylävirasto pyytää jatkotyön pohjaksi lausuntoja erityisesti seuraavista asioista:
- Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi sen valmisteluperiaatteet?
- Investointiohjelman laatimista ovat ohjanneet Liikenne 12 –suunnitelman lähtökohdat, tavoitteet, strategiset linjaukset ja toimenpiteet. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin? Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
- Onko mielestänne ohjelmaa mahdollista muuttaa Liikenne 12 –suunnitelman talousraamin puitteissa siten, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet toteutuisivat paremmin ja kokonaisvaikutusten arvioinnin mukaan tulos olisi parempi? Miten muuttaisitte ohjelmaa ja miten perustelette paremmat vaikutukset?
- Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa? Saako Väylävirasto riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa väyläverkon kunnossapito- ja kehittämistarpeista mm. alueellisen liikennejärjestelmätyön, väylien suunnittelun ja asiakkuusyhteistyön avulla?
- Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?
Ehdotus
Esittelijä
-
Laura Enbuska-Mäki, kunnanjohtaja, laura.enbuska-maki@muonio.fi
Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Muonion kunta yhtyy Lapin liiton ja Lapin kauppakamarin antamiin lausuntoihin. On todettava, että kokonaisuudessaan nyt tehty esitys ei kunnan mielestä huomioi tarpeeksi koko Pohjoisen Suomen asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita.
Ellei väyläinvestointien kautta mahdollisteta elinkeinoelämän kuljetusten kasvua myös pohjoisessa, on hyvin todennäköistä, että liikennejärjestelmän merkittävät puutteet ovat esteenä Lapin elinkeinoelämän vahvalle positiiviselle kehitykselle jatkossa. Kuten Lapin kauppakamari toteaa, pääväylien lisäksi alempi tieverkosto on Lapissa elinkeinoelämän kuljetusten kannalta äärimmäisen tärkeä. Tavaraliikenteessä kuljetusten mitat ja painot ovat kasvaneet, ja jos tiestö ei ole kunnossa, lisääntyvät liikenteen hiilidioksidipäästöt hitaan liikkumisen vuoksi. Euroopan unionin ja Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttaminen vaatii huomion kiinnittämistä myös tieverkon kuntoon. Lisäksi Lapin matkailu on palautumassa nopeasti koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Matkailun palautuminen ja kasvu tarkoittavat sitä, että alemmalla tieverkolla on vilkasta henkilöauto- ja bussiliikennettä. Turvallinen matkailu edellyttää teiden peruskorjaamista ja kunnossapitoa ympäri vuoden. Teiden heikko kunto on Lapissa myös turvallisuuskysymys, esimerkiksi palo- ja pelastustoiminta on usein alemman tieverkon varassa. Investointisuunnitelmasta puuttuu kriisitilanteiden huoltovarmuuden näkökulma. Huoli teiden talvikunnossapidon heikoista resursseista on aiheellinen.
Lapin osalta merkittävimpinä investointiohjelman A1-hankekoriin valittuina hankkeina voidaan pitää pääväyläverkostoon kuuluvan Vt 21 palvelutason parantamista välillä Palojoensuu–Maunu (23 M€) ja Ailakkalahti–Kilpisjärvi (4 M€) sekä radan sähköistämistä välillä Laurila–Tornio–Haaparanta (10 M€). Tärkeänä vesiväylähankkeena A1-hankekoriin on valittu Tornion väylän geometrian parantaminen (n. 2 M€). B1-hankekoriin Lapista kohdistuu Lautiosaari–Elijärvi ja Tornio–Röyttä -rataosien parantaminen ja sähköistys (17 M€) sekä Vt 5 Kitisen siltaa (6 M€) sekä St 937 Pellon siltaa (10 M€) koskevat hankkeet. Perusväylänpidon parantamisrahoitusta on Lapissa kohdistettu Vt 29 Tornion sillan peruskorjaukseen (3,8 M€), Kt81 ja mt863/947 kiertoliittymään ja kevyen liikenteen väyliin Posion kunnan alueella (0,8 M€) sekä Kt 82 parantamiseen Kalliosalmen sillan kohdalla Kemijärvellä (1,8 M€). Yhteensä investointiohjelmassa esitetään n. 78,4 miljoonan euron rahoitusta Lapin maakuntaan sijoittuviin liikennehankkeisiin vuosille 2022–2029. In-vestointiohjelman talouskehyksessä vuosille 2022–2029 rahoituksen määrä on yhteensä 3 275 M€, josta 2 475 M€ ohjataan kehittämishankkeisiin ja 800 M€ parantamishankkeisiin.
Valitut hankkeet parantavat osaltaan Lapin kansainvälistä saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Myös investointiohjelmassa mukana olevat muut päärataa koskevat hankkeet junien kulunvalvontajärjestelmän digirata-hankkeen lisäksi vaikuttavat positiivisesti Lapin saavutettavuuteen. Investointiohjelman hankeluettelo jättää kuitenkin suuren osan Lapista huomiotta. Esimerkiksi Lapin maakunta- ja aluekeskuksien välisiin yhteyksiin ei kohdistu investointiohjelmassa lainkaan toimenpiteitä. Lapin kannalta merkittävien elinkeinojen, kuten metsä- ja kaivosteollisuuden sekä matkailun kannalta investointiohjelma on puutteellinen ja suurten investointien edellyttämät infraparannukset eivät realisoidu investointiohjelmassa. Lappiin kohdistuvien liikennehankkeiden rahoitus jää investointiohjelmassa hyvin pieneksi suhteessa investointiohjelman talouskehyksen kokonaisbudjettiin, eikä sen voi nähdä toteuttavan tasavertaisesti Liikenne 12 -ohjelman tavoitteita.
Investointiohjelman valmistelussa tarkasteltujen, ohjelman ulkopuolelle jääneiden hankkeiden listauksessa on useita Lappiin kohdistuvia hankkeita. Investointiohjelman ulkopuolelle jääviä hankkeita on käsitelty ja perusteltu kattavasti Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2040.
Muonion kunta nostaa lisäksi lausunnossaan erityishuomion seuraaviin kohtiin, jotka koskettavat niin kuntaa kuin koko Tunturi- Lapin seutukuntaa:
- Tunturi- Lapin osalta VT 21 korjaustarve on ykkösprioriteetti, johon tulee panostaa. VT 21 osalta on huomioitava sähköautoille tiiviin infran mahdollistaminen ja älytien edistäminen VT21 osalta.
- VT21: n liittyen etenkin Palojoensuu-Kilpisjärvi -väli on saatava korjattua mahdollisimman pian, väli on haastava nykyisillä liikennevirroilla ja rekkaliikenteellä peilattuna.
- Levi-Inari välin maantien kehittämiseen on syytä panostaa.
- Haaparanta-Tornio –radan sähköistäminen on keskeistä, ja olisi syytä tukea sähköisen radan jatkamista niin ikään Kolariin asti, ja selvitettävä esiselvityksellä raideyhteyden jatkamisen edellytyksiä Kolarista edelleen pohjoiseen.
- Muonion kunnan kannalta kaksi selkeää, isompaa infraparannushanketta ovat seuraavat:
- VT21:n osalta valtatien ja Muonion kirkonkylälle kääntyvän tien (Puthaanrannantie) liikennejärjestelyihin. Kohta on vaarallinen vilkkaalla liikenteellä, johon sisältyy myös paljon raskasta liikennettä. Tässä solmukohdassa yhdistyvät VT21:n (”E8”) lisäksi Kantatie 79. Kunta odottaa, että tähän solmukohtaan kohdennettaisiin investointirahaa esimerkiksi liikenneympyrän tms. rakentamiseksi.
- Muonion ja Kolarin Äkäslompolon kylän välinen Äkäslompolontie (940) on hyvin vetovoimainen, ja tämän varrella on kasvaa kiinnostusta mm. matkailuelinkeinojen osalta. Liikenne tulee siis vilkastumaan huomattavasti vielä lähitulevaisuudessa, ja tie on nyt hyvin kapea ja haastava profiililtaan. Tämän liikenneturvan parantamiseksi kunta odottaa Väylävirastolta investointeja.
Päätös
Hallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.